Haluan tilin Facebookkiin, koska tunnen olevani ulkopuolinen kun käytännössä kaikki muut ovat siellä. Täällä monesti parjataan Facebookkia, mutta totuus on että se on todella hyvä tapa tutustua uusiin ihmisiin ja pitää yhteyttä heihin. Minulla oli vielä pari vuotta sitten tili ja kavereitakin jonkin verran, mutta sain päähäni että yksityisyyteni on uhattuna ja poistin tilin. Tämä on yksi tyhmimpiä tekojani, sillä jos minulla olisi ollut tili, olisin voinut hyvin tekosyin lisätä paljon erilaisia ihmisiä kavereikseni ja päästä mukaan moneen porukkaan.
Ongelmana on se ttä jos nyt teen tilin, minulla ei olisi kovin paljon kavereita. Haluaisin että olisi ainakin 40 kaveria heti alkuun, mitä enemmän niin sitä parempi. Varmaan moni täälläkin on huomannut ettei kukaan halua olla yksinäisen kaveri. Vaikka suuri kaverimäärä olisikin vain kulissi, niin se auttaa saamaan uusia ihmissuhteita.
Tuntuu vain tosi vaikealta kutsua puolituttuja kaveriksi, kun tuntuu etteivät ne haluaisi hyväksyä kutsuani. Todennäköisesti moni kuitenkin hyväksyisi, koska on kuitenkin vähän ilkeää olla hyväksymättä. Ja olisinhan kuitenkin yksi nimi lisää heidän monisataiseen kaverilistaansa.
Ideoin vielä sellaista yksinäisten listaa, johon voisi ilmoittautua ja nämä henkilöt saisi sitten lisätä kavereikseen ja kaikilla olisi parempi mieli. Luulen että monikin haluaisi Facebookiin, mutta kynnys on liian suuri kun kavereita on niin vähän ja kaikki näkisivät sen. Lista olisi kuitenkin vähän ongelmallinen, koska siellä pitäisi olla oikeilla nimillä. Tästä kuitenkin samalla saataisiin yksinäisille kasvollisia nettituttavuuksia.
Pointti on että Facebook on yksinäiselle helpoin tapa lähestyä ihmisiä ja olla helposti lähestyttävissä. Uskon että siitä on kaikille yksinäisille pelkkää hyötyä.
Ongelmana on se ttä jos nyt teen tilin, minulla ei olisi kovin paljon kavereita. Haluaisin että olisi ainakin 40 kaveria heti alkuun, mitä enemmän niin sitä parempi. Varmaan moni täälläkin on huomannut ettei kukaan halua olla yksinäisen kaveri. Vaikka suuri kaverimäärä olisikin vain kulissi, niin se auttaa saamaan uusia ihmissuhteita.
Tuntuu vain tosi vaikealta kutsua puolituttuja kaveriksi, kun tuntuu etteivät ne haluaisi hyväksyä kutsuani. Todennäköisesti moni kuitenkin hyväksyisi, koska on kuitenkin vähän ilkeää olla hyväksymättä. Ja olisinhan kuitenkin yksi nimi lisää heidän monisataiseen kaverilistaansa.
Ideoin vielä sellaista yksinäisten listaa, johon voisi ilmoittautua ja nämä henkilöt saisi sitten lisätä kavereikseen ja kaikilla olisi parempi mieli. Luulen että monikin haluaisi Facebookiin, mutta kynnys on liian suuri kun kavereita on niin vähän ja kaikki näkisivät sen. Lista olisi kuitenkin vähän ongelmallinen, koska siellä pitäisi olla oikeilla nimillä. Tästä kuitenkin samalla saataisiin yksinäisille kasvollisia nettituttavuuksia.
Pointti on että Facebook on yksinäiselle helpoin tapa lähestyä ihmisiä ja olla helposti lähestyttävissä. Uskon että siitä on kaikille yksinäisille pelkkää hyötyä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
miten v.itussa sä lähestyt ketään facessa? lähettelet randomelle kaverikutsuja ja jauhat paskaa läppää?
Toisaalta Facebook voi olla myös masentava paikka, jos huomaakin että kaverikutsuja itselle ei tulekaan, tai jos jotkut tutut torjuu tai jättää kaverikutsun huomiotta.
Toinen masentava juttu voi olla se, että omat päivitykset eivät kerääkään kommentteja ja tykkäyksiä.
Lisäksi muilla on siellä satoja tai tuhansiakin kavereita, niin että tulee mietittyä oman kaverilistan piilottamista, kun siinä listalla on niin vähän ketään muihin verrattuna.
Facebookissa huomaa liian helposti oman sosiaalisen epäsuosionsa näistä seikoista, ja se voi olla epämiellyttävää vähemmän suositulle henkilölle.
Voi olla että kaverikutsuja ei ainakaan alkuun paljoa tule, mutta silloin pitää olla aloitteellinen ja laittaa kutsut itse henkilöille joita tapaa. Moni lisää mielellään sinut kaverikseen ja tosi harva kieltäytyy vaikka ei sinusta pitäisikään. Voihan kutsun saaja olla joku toinen sellainen, joka ei juuri kutsuja saa ja tällöin hän ainakin ilahtuu.
Päivityksiä en ehtinyt ajatella ollenkaan. Itselleni ei varmaan tapahdu paljoa päivityksen arvoisia asioita, mutta jos tapahtuisi niin kyllähän se tuntuisi pahalta jos kukaan ei reagoisi.
Keskimääräinen kaverimäärä on varmaan jotain 150. Moni on ehtinyt olla facebookissa jo vuosia ja kaverit ovat kertyneet sinä aikana. Kaverilistan piilottaminen ei ole hyvä idea, koska se jos mikä kertoo kaikille että a) sinulla ei ole kavereita ja b) et halua kenenkään tietävän sitä. Itse olisin tyytyväinen muutamaan kymmeneen kaveriin.
Tuo oma epäsuosio on tietysti se hankalin este millekään sosiaaliselle kanssakäymiselle, mutta sen yli ei pääse jos ei yritä. Yksinäisyydestä on tosi vaikea päästä eroon ilman apua.
Surullista luettavaa. Onko sinulla ollenkaan itsekunnioitusta?
Facebook on kuin jättimäinen persereikä, joka imee kaiken sisäänsä eikä koskaan päästä pois.
Jos reilu kymmenen vuotta sitten olisit jollekulle mennyt sanomaan, että reilun kymmenen vuoden päästä maailma on sellainen paikka, joss sinun täytyy antaa yksityisyytesi ilmaiseksi yhden yksityisen yrityksen omaisuudeksi, sinut olisi teljetty pakkopaidassa pehmustettuun huoneeseen siihen asti kunnes olisit luopunut psykoottisista tulevaisuuden visioistasi.
Nykyään me kuitenkin elämme tuota psykoottista visiota.
Kysymys kuuluu: Miksi facebookkaaminen, joka olisi reilu kymmenen vuotta sitten nähty täytenä hulluutena, on nykyään täysin normaalia? Miten ihmiskunta on päässyt lipsahtamaan tähän tilanteeseen?
Facebook on turha. Ennenkään ei mitään facebookkeja yms. tarvittu. Nykyään ihmiset vaan ovat itsekseen ja kommunikoivat näiden laitteiden kautta. Ennen ei ollut puhelintakaan, ja silti sosiaalinen elämä oli paljon vilkkaampaa. Ihmisiä tavattiin henkilökohtaisesti, ja kyläänkin saatettiin mennä milloin vaan kutsumattakin. Nykyään sellainen on jäänyt.
Kyllähän facebookia voi käyttää oman verkoston ylläpitoon ja ajan kanssa se kyllä kertoo totuuden.
1. Kuka on pitkältä aikaa yleensänkin kiinnostunut sinusta.
Itse olen saanut kavereita yli 30v takaa, ja jolu enempi puolituttu on heittänyt pihalle omista ryhmistään.
2. Kyllähän sitä noita puolituttuja voi ottaa sinne, mutta ei suuresti ketää tuttua.
SE lämmittää tosiian jos joku kaikainen ottaa yhteyttä
Mut oikeesti, ei FB ratko mitää yksinäisyyttä. Ei sinne voi mennä heitää kaikkee mitä tekee..... pitää olla rajaa.
"facebookia voi käyttää oman verkoston ylläpitoon"
Juuri näin. Sitä voi käyttää verkoston YLLÄPITOON, ei sen hankkimiseen. Jos ei ole verkostoa, facebook ei paljoa anna.
Orwellin-84, leffa V-niinkuin verikosto, tätähän se alkaa olla. Mitä todella tapahtuu
muissa maissa, jotka määrittelevät pienempien maiden kansalaisten kohtalot?
Pitää oppia näkemään metsä puilta. Elääkö Matrix - maailmassa vai nykäistäkkö piuha
irti, kaikkine vieroitusoireineenkin.
Facebook on sosiaaliseja ihmisiä varten. Turha sinne yksinäisten ja kaverettomien on mennä.
Aika turha on koko naamakirja .
Olen nyt ollut jonkun aikaa ja jotain facebook-kavereiata on tullut
Turhanpäiväisiä jorinoita enimmäkseen kirjoitellaaan ja niitä sitten pitäisi peukuttaa tai kommentoida. Ei ne miltään kavereilta tunnu
kun netin kautta vain on yhteydessä...
Facebookissa melkein 200 'ystävää', muttei ketään kenen kanssa käydä kahvilla tai nähdä muuten arkielämässä. Näet sieltä tuttujen bile- ja perhekuvat, muttei se kyllä yksinäisyyttä poista niin pätkääkään. Jos päivität jotain kantaaottavaa tai järkevää,niin yhtäkään tykkäystä tai kommenttia ei varmana tule, kun laitat ostit ihanan uuden paidan tai eilen oli siis niin sikakovat bileet ihkudaa, niin parikymmentä tykkäystä on taattu. Täysturhake.
Siis joo facebook on niin turha ettei mitään rajaa. Kun mä siellä erehdyin olemaan, niin en juuri koskaan saanut tykkäyksiä päivityksiini, niinpä lopetin päivitysten kirjottelun ja sitä kautta poistin facebooktilini kokonaan.
Jos oma elämä on jo lipsahtanut syrjässäoloksi, ei juuri ole kavereita, kovin
paljoa toisten kanssa tekemisissä oloa, ei taida naamakirja paljoa auttaa.
Ei ole sielä istunnoissa nököttämisen jälkeen yhtään sen enempää elämässä
livenä kaveripiiriä kuin aiemminkaan. Meijän hapannaamojen pitäis perustaa
joku vastarintaliike näille vouhotuksille.
Tehdäänkö kaikki yksinäiset suikidee yhdessä?
Ei kannata itseään vahingoittaa, ei sillä tavalla saa kavereita. Paljon kivempaa olisi käydä pyöräilemässä.
Hurmaava joukkoitse_murha? =?) En jaksa päivästä päivään samaa elämää. Istua koneella kokoajan... Ei kertakaikkiaan edes jaksaisi muuta. VÄSYNYT!