Joku väittää täällä että psykiatriset diagnoosit päätetään äänestämällä. Olkoot hyvä ja esittäköön faktaa väitteensä tueksi.
Ettei vaan jäisi epäselväksi, toivon faktaa.
Ettei vaan jäisi epäselväksi, toivon faktaa.
Diagnoosit äänestämällä????
Psykiatri
381907
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
On se ainakin demokraattisempi tapa kuin terveyskeskuksessa, jossa ne arvataan...
Toivoin faktaa.
Kun kerran otit puheeksi. Onko sinulla faktaa siitä että terveyskeskuksissa diagnoosit arvataan? (Ei tietenkään ole, sen kun piruilen)
Vaikka tuo oli tarkoitettu vähän vitsiksi, totta lienee toinen puoli.
Käytännössä kyllä joutuu lääkärikin "arvailee", koska tekee diagnoosin potilaan kertomuksen ja omien havaintojen ja ehkäpä todennäköisyyksienkin perusteella, herra ties. Harvoinhan mitään mittavia kokeita aletaan heti kättelyssä ottaa, vaan lääkäri "arvailee" diagnoosin sopivista vaihtoehdoista.
Käytännössähän koko elämä on varsinaista arvailua...faktaa ei ole kuin nimeksi.
Näin ajatellet sinäkään et tiedä ammatistasi mitään, sen kun arvailet asioita. Mitä sitä suotta kouluja käydä tai hankkia työkokemusta, kun asiat kuitenkin arvataan.
Tosi on, että välillä joudun "arvailee" eri vaihtoehtojen välillä...Mutta rutkasti koulutusta ja työkokemusta vaatii, että pystyy edes arvailee. Ja kaikissa tapauksissa ei uskalla arvailla, vaan pitää pyytää konsultaatiota...
Vastaa sinä psykiatrina siihen kysymykseen!
Mielestäni roskaa. En ole ikinä moista kuullut.
Jos diagnoosiluokituksiin tehdään muutoksia, ne perustuvat erittäin tarkkaan arvioon _tutkimusnäytöstä_.
Tautiluokituksia uudistettaessa niihin tehdään muutoksia: vanhojen häiriöluokkien määrittelyjä muutetaan, uusia häiriöluokkia lisätään ja joitain (esim. homoseksuaalisuus) myös poistetaan. Haluaisinkin kiinnittää huomion muutamaan asiaan:
-Kenellekään ei voida antaa diagnoosia, jota ei ole tautiluokituksessa. Tautiluokituksia puolestaan uudistetaan melkoisen harvoin: edellisen kerran Suomessa käytössä olevaa tautiluokitusta uudistettiin vuonna 1996 (ICD-9:stä siirryttiin ICD-10:en) ja sitä edellinen uudistus (ICD-8:sta siirryttiin ICD-9:än) tapahtui vuonna 1987. Sitä edellisestä uudistus (ICD-6:sta siirryttiin ICD-8:an) tapahtuikin jo vuonna 1969.
Eli toisin sanoen tautiluokitusta on uudistettu ja siten uusia tauteja lisätty kolme kertaa viimeisen 35 vuoden aikana - seuraava uudistus puolestaan ei varmaankaan ole ainakaan ihan lähivuosina tulossa. Uusia diagnooseja ei siis todellakaan synny "koko ajan", kuten joku tässä aiemmin esitti.
ICD-10 on muuten WHO:n (Maailman terveysjärjestön) tautiluokitus. Eli eivät psykiatrit äänestä kokouksissaan uusia diagnooseja...
-Vaikka uusi häiriö lisätään tautiluokitukseen, se ei kuitenkaan merkitse, että häiriö silloin ilmaantuisi tyhjästä maailmaan. Esim. tarkkaavaisuushäiriöisiä on ollut varmasti aina. Ennen kuin tarkkaavaisuushäiriö määriteltiin tutkimuslöydösten perusteella häiriöksi, siitä kärsivät lapset leimattiin usein "pahatapaisiksi", "häiriköiksi" ja "ongelmalapsiksi", joita "hoidettiin" jälki-istunnolla ym. rangaistuksilla nykyaikaisten hoitomenetelmien sijaan. Onko muutos jonkun mielestä pahentanut tilannetta? Minusta ei ainakaan...
Skitsofreenikoita puolestaan on aikoinaan pidetty mm. noitina, demonien riivaamina, profeettoina ja shamaaneina. Eli ei siinäkään ole kysymys mistään uudesta ilmiöstä...
-Kuten arvon Psykiatrikin jo asian ilmaisi, tautiluokituksiin tehtävät muutokset perustuvat tarkkaan tutkimustietoon kunkin häiriön etiologiasta (syistä), oireista yms.
on kehittynyt psykiatrian osalta, DSM I ja II näkivät vielä eron psykoosin ja neuroosin välillä mutta 1980 DSM III ilmestyttyä psykodynaaminen malli hylättiin ja tehtiin ero normaalin ja epänormaalin välille. Koska mielen häiriöiden etiologiaa ei juurikaan tunneta, ei tautiluokituskaan perustu tieteelliselle teorianmuodostukselle.
APA:a ja muita instansseja on arvosteltu niiden kytköksistä lääketeollisuuteen ja tautiluokitusten medikalisoitumisesta, on ryhdytty tehtailemaan lääketeollisuuden tuotteille sopivia täsmädiagnooseja.
Homoseksuaalisuus lakkasi olemasta sairaus USA:ssa 1973 tapahtuneessa APA:n äänestyksessä äänin 5584 puolesta ja 3810 vastaan.
"The Tenth Revision of the International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems is the latest in a series that was formalized in 1893 as the Bertillon Classification or International List of Causes of Death."
Elikkä ICD-10 on lähtökohtaisesti "International List of Causes of Death" tai muuten vaan F90.0 on sattumoisin a probational cause of death.
Lähdetään siitä. F 90.0 esimerkiksi on siis jo lähtökohtaisesti "a cause of death". Miten niin ei muka sairaus, tai invalidisoiva sellainen?
Viitaten myös aikaisempiin kysymyksiin tässä keskustelussa, jotka vain osin katsoin vastauksen arvoisiksi, toteaisin myös että sairauksien kriteerit ollevat lähtökohtaisesti lääketieteellisiä.
Tosin, jos kysyjän arkipäiväinen elämä alkaa yksilökokemuksena häiriytyä toimintakykyä merkittävästi häiriten, niin kehottaisin hakemaan juuri edellämainittua (tai oikeammin:mitä hyvänsä) lääketieteellistä diagnoosia :)
Ellei ole kyse puhtaasti ulkoisista tekijöistä. Silloinkin kannattanee varmistaa, että tekijät todella ovat ulkoisia.
Mitä tulee psykiatriaan ja väitettyyn äänestykseen, niin oikea kysymys kuuluu: entä sitten? Ensinnäkin, psykiatria on deskriptiivinen elikkä kuvaileva tiede, ja tällöin mikäli suurin osa ko.tieteen harjoittajista löytää konsensuksen tietyn ilmiön tai diagnoosin tiimoilta, on se tällöin hyväksytty.
Kuten tapahtuu millä hyvänsä tieteen alalla, ellei ole täysin ylittämätöntä ja kiistämätöntä, ihmisten käsitykset kumoavaa luonnontieteellistä näyttöä. Harvoin on. Kiitos (ja kirous!) genetiikan, alamme olla ihmistenkin suhteen jossain ymmärryksemme alkulähteillä.
Väitetty äänestysmenettely ei mitenkään eroa normaalista tavasta, millä mikä hyvänsä ilmiö lopulta (tai oikeammin: ko. hetkellä) hyväksytään osaksi tieteen alati täydellistyvää jatkumoa.
Vaikka en vastannutkaan suoranaisesti nimim. "Psykiatrin" kirjoitukseen, ketä toki arvostan, otan(/otamme) mielellään vastaan vastauksia.
ystävällisin terveisin, §:sti
(F 90.0, F41.1 jne.)
Sekoitin ko. keskustelun toiseen, mikä oli yhtäaikaa auki toisessa ikkunassa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=599&posting=22000000003882962
Ja sanomisiini siellä.
Silti, suurin osa sanomastani on edelleen validia tavaraa :)
puhumassa palturia samalla foorumilla, mistä moinen markkinointibuumi?
ADHD lisättiin tautiluokitukseen nimenomaan käsiäänestyksellä APA:n toimesta 1987 koska sen etiologia ei tunnettu, eikä tunneta vieläkään ja koska ei ole olemassa minkäänlaista tieteellisesti hyväksyttävää diagnostiikkametodia sen diagnosoimiseksi.
In 1980, Attention Deficit Disorder (ADD), which is literally a list of behaviors, was voted to be a mental disorder¨ at a committee meeting of the American Psychiatric Association (APA), and included in the APA Diagnostic & Statistical Manual for Mental Disorders, DSM-III (third edition).
In 1987, Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD), was literally voted into existence by the American Psychiatric Association and inserted in the DSM-IV. Within one year, 500,000 children in the U.S. were diagnosed with the disorder.
"...We do not have an independent, valid test for ADHD, and there are no data to indicate that ADHD is due to a brain malfunction."
1998 National Institutes of Health
Consensus Conference on ADHD
Viitteesi löytyy sanatarkasti skientologien sivulta. Olemme Suomessa. Missä meidän käyttämämme ICD-10 on äänestetty nykyiseen muotoon?
http://www.cchr.org/press/2001/010105.htm
viedä keskustelun sivuraiteelle tuolla suosimallasi "kaivon myrkyttämistaktiikallasi" sanomatta mitään itse puheenaiheesta.
Tarkistin linkkisi ja huomasin että, tapasi mukaan, innostuit taas valehtelemaan, ko viitettä *ei* löydy antamaltasi sivulta sanantarkkana lainauksena.
Tuo postaamani teksti löytyy takuulla hyvin monelta sivustolta koska juuri tuolla tavalla APA lisää/poistaa tautiluokituksia ... vai onko sinulla tarjota joku tietolähde jossa löytyy kuvaus tautiluokitusten syntytavoista ja niiden todistetusta etiologiasta?
Miksi kyselet ICD-10:n taustoja, etkö ole perillä tautiluokitusten synnystä vaikka esität olevasi psykiatri?
Jos väität, että puhun palturia niin osoita täsmällisesti, missä kohtaa puhun palturia.
Muutoin älä väitä soopaa.
Lääketeollisuuden puhemiehiä en ole eläissäni nähnyt. Itse en ainakaan sellainen ole.
Mielikuvia voi yrittää luoda liittämällä mitä hyvänsä tekstejä vastauksiinsa.
Eri asia on, kestävätkö mistä-hyvänsä-revityt -liitteet kriittistä tarkastelua.
tähän.
Tutustu empirismin perusajatuksiin niin tulet huomaamaan että äänestäminen ei kuulu niihin.
Ensinäkin, puhuin *eritoten* ihmistieteistä.
Ehkä otin kantaa vain VÄITETTYYN äänestysmenettelyyn.
Sekä totesin:
"Toivottavasti ymmärrätte oikein tarkoitukseni, että harhaisia kuvitelmia elättelevät saavat toki pitää kuvitelmansa, kunhan eivät häiritse koeteltuun tieteelliseen (jopa lääketieteelliseen) tietoon, erityisesti luonnontieteellisiin (geneettisiin) tutkimuksiin sekä logiikkaan maailmankatsomuksensa perustavia ihmisiä."
-Mitkä kohdat tuosta pitää nimimerkki "Peräsmiehelle", anteeksi, "Eräsmiehelle" korostaa, jotta hän jotain lukemastaan ymmärtäisi ?
Nk. puhdas empirismi on eri asia kuin se, miten tiede, eritoten ihmistieteen kyseessä ollen, täydellistyy. Puhdasta empirismiä ei ole aikoihin ollut edes teoreettisten fyysikkojern kammioissa havaittavissa, saati ihmistieteiden harjoittajien sanavarastossa.
Moukka.
Kuten olen todennut, esim. ADHD:n suhteen, kyseessä ei ole tieteellisesti todistettava sairaus vaan äänestyksen tuloksena syntynyt tautiluokitus.
Onko tuo liian vaikea asia juristin tajuta?
Missä pirussa se tiede tässä tapauksessa piileskelee, jos mainostat koeteltua tieteellistä (jopa lääketieteellistä) tietoa niin tuo se esille äläkä panttaa sitä vain omassa päässäsi ... tässä tapauksessa ainakaan lääketiede ei ole sellaista näyttöä löytänyt.
Jos hehkutat tieteellisen näytön avulla niin *esitä* se tieteellinen näyttö koska ilman tieteellistä näyttöä on pelkkä teoria. Ymmärrätkö tuon vai etsinkö rautalankaa?
Näköjään nimim. Eräsmies ei ymmärrä tieteestä,
lääketieteestä.
saati muunkaan tieteen etenemisestä mitään.
ADD/ADHD:n korrelaatio suhteessa tiettyjen geenien alleeleihin on todettu. Samoin kuin tilastollinen esiintyminen ympäri maapalloa. Jos tämä ei ole nimim. Eräsmiehelle tarpeeksi, niin ei voi muuta kuin valitella.
Silti en alennu tasollenne, ja mene henkilökohtaisuuksiin.
Moukka.
missä esitetään ko geenien kausaalinen yhteys ADD/ADHD välillä ... ja koskeeko tämä kausaalinen yhteys *kaikkia* ko. "tautien* diagnoosikriteereitä vai vain osaa niistä ja jos niin mitä osaa.
Laitapa samalla linkki noihin tilastoihin, itse löytämieni tietojen mukaan ne vaihtelevat todella hyvin suuressa määrin ja suurimmat prosentit löytyvät sieltä missä markkinat amfetamiinille ovat parhaat, eli USA:sta joissa paikoitellen jopa 60% lapsista kärsii noista mielikuvitussairauksista.
Ylivertaisen älysi loiste lienee sokaissut sinua koska ainakin täälläpäin suomenmaata nimittely katsotaan henkilökohtaisuuksiin menemiseksi.
ps. Viestiesi allekirjoitus on sangen kuvaava =)
Niin, herää tosiaan iso epäilys psykiatriamme kohtaan!
Puutunpa keskusteluun tässä vaiheessa... Mielestäni Suomen tilannetta tarkkaavaisuushäiriön suhteen ei voida verratta esim. Yhdysvalloissa vallitsevaan tilanteeseen, koska tarkkaavaisuushäiriön diagnosointiprosessissa on huomattava ero. Suomessa TH-diagnoosi edellyttää lääkärin, psykologin yms. perusteellisia tutkimuksia, kun taas Jenkkilässä kuulemani mukaan diagnoosi voidaan antaa jopa puhelimitse. Mikä nyt on aika karmivaa!
Itse pidän ADHD:tä ihan todellisena ilmiönä, koska sen etiologiasta ja yhteyksistä aivotoiminnan muutoksiin on tehty tutkimuslöydöksiä etenkin ihan muutamina viime vuosina. Pidän siis TH:ta asiallisena diagnoosina, JOS se annetaan asiallisin perustein sekä huolellisen tutkimuksen jälkeen - eli ei niin kuin USA:ssa tällä hetkellä.
Ihan pikaisella haullakin löysin satoja tarkkaavaisuushäiriön etiologiasta tehtyjä tuoreita tutkimuksia. Laitanpa tähän abstraktin parista, jotka ensimmäisenä silmään sattuivat:
Roth, Robert M; Saykin, Andrew J (Psychiatric Clinics of North America. Vol 27(1), Mar 2004, pp. 83-96):
"Attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD) is a common neurodevelopmental neuropsychiatric illness. Neuropsychological studies have shown several cognitive disturbances in both children and adults with ADHD. Overall, these studies have indicated that executive dysfunction is particularly prominent and may account in part for deficits in other domains of cognitive functioning. These findings have led to neuroimaging investigations targeting frontalstriatal- thalamic-cortical (FSTC) circuitry subserving executive functions. Structural MRI studies have observed changes in frontal lobe and striatum, and the cerebellum and corpus callosum. Other studies have noted abnormal blood flow and dopamine receptor binding in FSTC circuitry patients with ADHD while at rest. Most recently, functional MRI studies have shown abnormal activation of FSTC while patients with ADHD perform executive function tasks. These findings point to promising links between the cognitive dysfunctions seen in ADHD and FSTC circuitry abnormality, which have implications for diagnostic clarification and therapeutic intervention."
DiMaio, Salvatore; Grizenko, Nathalie; Joober, Ridha (Journal of Psychiatry & Neuroscience. Vol 28(1), Jan 2003, pp. 27-38):
"Reviews the results of genetic studies investigating dopamine-related genes in attention-deficit hyperactivity disorder (ADHD). Papers were identified through searches of the PubMed database and systematically reviewed. Consistent results from molecular genetic studies are pointing strongly to the possible link between 2 specific genes, the dopamine transporter (SLC3A6) and the dopamine receptor 4 (DRD4), and ADHD. The implication of SLC6A3 and DRD4 genes in ADHD appears to be one of the most replicated in psychiatric genetics and strongly suggests the involvement of the brain dopamine systems in the pathogenesis of ADHD."
Spencer, Thomas J (Archives of Neurology. Vol 59(2), Feb 2002, pp. 314-316):
"Discusses the history of attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD). It is noted that the nosology has changed during the past century from minimal brain damage to hyperkinetic reaction of childhood and now to ADHD. These names reflect shifting causative theories, from an early emphasis on subtle "minimal" brain injuries to motor hyperactivity and eventually to the primacy of cognitive and attentional symptoms. Indeed, neuropsychological deficits reported in patients with ADHD implicate executive dysfunctions and working memory deficits that are similar to those in patients with acquired frontal lobe damage. In addition, neuroimaging studies implicate frontal-subcortical pathways in patients with ADHD. While there is undoubtedly a complex interplay between genetic and environmental interactions, estimates of heritability from twin studies are high (approximately 80%). Moreover, recently there has been a growing appreciation of the magnitude of impairment experienced by adults with continuing ADHD after childhood onset."
.. on vastata hieman ohi kysymyksen tai tuoda siihen liittymättömiä asioita mukaan. Johdonmukainen, lähdekriittinen ja asialinjalla pysyvä keskustelu ei ole hänen vahvin lajinsa. Kun argumentit loppuvat, alkaa Eräsmies löytää vastaan väittäjästä piirteitä ja puhuu niistä. Jne jne.
En minä näistä löytänyt mitään eroa. Minkähän eron Eräsmies löysi kun niin painokkaasti väitti että minun erehtyneen?
Skientologien sivulla näin:"In 1987, ADHD was literally voted into existence by the American Psychiatric Association and inserted into its Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, psychiatry’s “billing bible” for diagnoses and insurance-payment codes. Within one year, 500,000 children in the U.S. were diagnosed with the “disorder” and today the number of children diagnosed is closer to 5 million."
Eräsmies kirjoitti näin:"In 1987, ADHD was literally voted into existence by the American Psychiatric Association and inserted into its Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, psychiatry’s “billing bible” for diagnoses and insurance-payment codes. Within one year, 500,000 children in the U.S. were diagnosed with the “disorder” and today the number of children diagnosed is closer to 5 million."
sen kausaalisuuden perään, en korrelaatiota.
Diagnoosi tehdään edelleen käyttäytymiskyselyn perusteella, ei tieteellisesti pätevällä testillä tai mittauksella.
"Psykiatrin" keskustelutapaa puhtaimmillaan.
että sinun on aivan välttämätön pakko valehdella?
Tässä viestini sisältö.
Jo kaksi lääketeollisuuden puhemiestä
Kirjoittanut: Eräsmies, 8.7.2004 klo 05.44
puhumassa palturia samalla foorumilla, mistä moinen markkinointibuumi?
ADHD lisättiin tautiluokitukseen nimenomaan käsiäänestyksellä APA:n toimesta 1987 koska sen etiologia ei tunnettu, eikä tunneta vieläkään ja koska ei ole olemassa minkäänlaista tieteellisesti hyväksyttävää diagnostiikkametodia sen diagnosoimiseksi.
In 1980, Attention Deficit Disorder (ADD), which is literally a list of behaviors, was voted to be a mental disorder¨ at a committee meeting of the American Psychiatric Association (APA), and included in the APA Diagnostic & Statistical Manual for Mental Disorders, DSM-III (third edition).
In 1987, Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD), was literally voted into existence by the American Psychiatric Association and inserted in the DSM-IV. Within one year, 500,000 children in the U.S. were diagnosed with the disorder.
"...We do not have an independent, valid test for ADHD, and there are no data to indicate that ADHD is due to a brain malfunction."
1998 National Institutes of Health
Consensus Conference on ADHD
Vastaa
Mistä kohdasta löydät siitä esittämäsi lainauksen?
Eräsmies kirjoitti näin:"In 1987, ADHD was literally voted into existence by the American Psychiatric Association and inserted into its Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, psychiatry’s “billing bible” for diagnoses and insurance-payment codes. Within one year, 500,000 children in the U.S. were diagnosed with the “disorder” and today the number of children diagnosed is closer to 5 million."
Kuvitteletko näiden palstojen lukijoita niin idiooteiksi että he uskovat aivan mitä tahansa väität vain siksi että sanot itseäsi Psykiatriksi vaikka voivat tämänkin asian tarkistaa alkuperäisistä viesteistä?
Sinulla viiraa todella pahasti.
Eivätkös kaikki lääketieteelliset tautiluokat ole löydetty korrelatiivisen tutkimuksen perusteella, koska kausaalisuuden määrittäminen edellyttäisi kontrolloitua koetta, jollaisia lääketieteellistä etiologiaa määritettäessä on "hieman" epäeettistä järjestää?
Olen itsekin tutustunut lukuisiin uudempiin teoreettisiin konstruktioihin, joita ADHD:n synnystä on viimeaikaisten tutkimustulosten perusteella laadittu.
onko mielestäsi eettistä määritellä persoonallisuuden piirteitä sairauksiksi vain siksi että noita piirteitä voidaan muunnella psykotrooppisilla aineilla ja saada erilaiset yksilöt sopeutumaan tasapäsyyttä vaativaan massakulttuuriin?
Opin esim itse lukemaan alle 5-vuotiaana joten kansakoulun ensimmäinen luokka oli minulle yhtä helvettiä koska minulla oli myös mielikuvitusta joten minun oli vaikea istua hiljaa kun muut opettelivat kirjaimia.
Olinko sairas, kärsinkö silloin amfetamiininpuutteesta?
Jos sinua kiinnostaa ADHD:ksi kutsuttu ilmiö, niin kehoittaisin tutustumaan hieman laajemmin siihen psykososiaaliseen ilmapiiriin jossa sitä eniten esiintyy, USA:n köyhän mustan väestön ghettoihin.
Biopsykiatrian selitysmallit ovat useimmiten suorastaan ääliömäisen yksinkertaistavia teorianrakentelun työkaluja.
Joo, olin laittanutkin ne nopeasti väärin päin.
Mutta silti:"In 1987, Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD), was literally voted into existence by the American Psychiatric Association and inserted in the DSM-IV. Within one year, 500,000 children in the U.S. were diagnosed with the disorder."
on aivan sama ja melkein samoilla sanoilla kirjoitettu kuin
":"In 1987, ADHD was literally voted into existence by the American Psychiatric Association and inserted into its Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, psychiatry’s “billing bible” for diagnoses and insurance-payment codes. Within one year, 500,000 children in the U.S. were diagnosed with the “disorder” and today the number of children diagnosed is closer to 5 million."
> onko mielestäsi eettistä määritellä
> persoonallisuuden piirteitä sairauksiksi vain
> siksi että noita piirteitä voidaan muunnella
> psykotrooppisilla aineilla ja saada erilaiset
> yksilöt sopeutumaan tasapäsyyttä vaativaan
> massakulttuuriin?
Ei. Mutta olen myös kuullut monilta ADHD-lasten vanhemmilta, kuinka helisemässä ja neuvottomia he ovat lastensa kanssa. Näille vanhemmille diagnoosi voi olla suorastaan helpotus, koska se merkitsee muun muuassa, että a.) lapsi ei ole paha, b.) että hän ei myöskään ole "tyhmä", c.) että he eivät ole yksin, muillakin on vastaavanlaisia ongelmia lastensa kanssa ja d.) että asialle voidaan tehdä jotain.
Tunnen myös monia nuoria, jotka ovat olleet ADHD-diagnoosista vilpittömästi iloisia, koska diagnoosin saamiseen asti he ovat aina ajatelleet olevansa tyhmiä ja huonoja.
Eli kyseessä on minusta vähän kaksipiippuinen juttu. Kuten yleensäkin, diagnooseja voidaan käyttää hyvään tai pahaan. Esim. jenkkien mallin mukainen lääkitysintoilu menee mielestäni ihan liiallisuuksiin. Mielestäni lääkityksen pitäisi olla se viimeinen vaihtoehto.
> Opin esim itse lukemaan alle 5-vuotiaana joten
> kansakoulun ensimmäinen luokka oli minulle yhtä
> helvettiä koska minulla oli myös mielikuvitusta
> joten minun oli vaikea istua hiljaa kun muut
> opettelivat kirjaimia.
> Olinko sairas, kärsinkö silloin
> amfetamiininpuutteesta?
Et, mutta toisaalta tarkkaavaisuushäiriön diagnostisiin kriteereihinhän kuuluu, että se EI esiinny vain yhdessä ympäristössä, esim. juuri koulussa. Sen pitää siis ilmetä myös esim. kotona tai kaveripiirissä tms.
> Biopsykiatrian selitysmallit ovat useimmiten
> suorastaan ääliömäisen yksinkertaistavia
> teorianrakentelun työkaluja.
Olen samaa mieltä. Mutta ADHD:stä on tehty muitakin selitysmalleja. Oletko tutustunut esim. tarkkaavaisuushäiriön kognitiivisiin tai behavioraalisiin selitysmalleihin? Lääkitystä enemmän ainakin itse kannatan näihin selitysmalleihin liittyviä ratkaisumalleja, joihin ei välttämättä edes liity minkäänlaisia terveydenhuollon ammattihenkilöiden interventioita.
Esim. behavioraalinen selitysmalli sisältää ihan suoria ohjeita opettajalle, kuinka tulla toimeen ADHD-lapsen kanssa ja saada opiskelun tuntumaan hänelle motivoivalta.
vaan olit alunalkaen lähtenyt etsimään mahdollisimman epäluotettavalta tuntuvaa lähdettä viedäksesi keskustelun diagnoosien syntyperusteista aivan muualle.
USA:n Psykiatriliitto (American Psychiatric
Association) *lisää ja/tai poistaa* diagnooseja äänestysperusteella kokouksissaan, tämä oli keskustelun ydinkysymys.
APA oli 70 luvulla taloudellisissa vaikeuksissa, sen tulot olivat n. 2-4 miljoonaa dollaria vuodessa verrattuna nykyiseen yli 20 miljoonaa dollaria.
APA:n yhteydet lääketeollisuuteen olivat kiusallinen rasite joka heikensi psykiatrian uskottavuutta ja APA uhkasi menettää lääketeollisuuden tuen täysin. Vastalääkkeenä APA perusti erityisen iskuryhmän pitämään yllä taloussuhteita lääketeollisuuteen (Task Force to Study the Impact of the Potential Loss of Pharmaceutical Support).
80-luvulla APA perusti poliittisen painostuselimen pitämään yllä alan suhteita lainsäätäjiin, mediaan ja lääketeollisuuteen, myös tautiluokitusten perusteet kääntyivät tuohon aikaan medikalisaation suuntaan.
Biopsykiatriaa edustaa alan kattojärjestönä yli 100 tuhannen jäsenen National Alliance for the Mentally Ill (NAMI), jonka kanssa APA ja NIMH (National Institute of Mental Health) ovat läheisissä suhteissa kuin paita ja perse.
Jokainen instanssi on taloudellisesti tiukasti sidottu lääketeollisuuteen ja homma etenee siten että APA äänestelee diagnoosit kirjoihin, NIMH hyväksyy lääkkeet käyttöön ja NAMI hoitaa suhteita ja rahavirtoja lääketieteen ja näiden muiden tekijöiden välillä.
NAMI pyrkii myös vaikeuttamaan psykososiaalista tutkimusta ja julkaisua sekä kannattaa biopsykiatrista lähestymistapaa ... luonnollisesti koska kaikkien näiden instanssien taloudelliset edut ovat yhteneväiset lääketeollisuuden etujen kanssa.
Lääketeollisuus tukee myös taloudellisesti voimakkaasti näitä markkinointijärjestöjään.
Psyykenlääkkeistä on tullut, paitsi muoti-ilmiö, myös miljardibisnes josta kaikki haluavat osansa, maksajina ovat potilaat sekä sairausvakuutusyhtiöt.
Tunteista ja luonteenpiirteistä äänestetään sairauksia tautiluokituksiin ja NIMH hyväksyy lääketeollisuuden tuotteet joiden kokeilu on useimmiten liian heikoissa kantimissa, teho pienempi kuin ilmoitetaan koska teollisuus saa valita mitä tutkimustuloksia se haluaa julkaista, haittavaikutuksista vaietaan ja ne jäävät useimmiten hyväksymisen jälkeiseen käytön seurantaan potilaitten toimiessa ilmaisina koekaniineina.
ADHD:n paras markkinointiargumentti on poistaa vanhempien tuntemia syyllisyydentuntoja lapsensa käyttäytymisestä sillä että lapsi nimetään "sairaaksi", samalla vältetään koululaitoksen ja yhteiskunnan yleisten rakenteiden arvostelua.
Jos "ADHD" todella on pelkkä luonteenpiirteiden ja psykosoiaalisen ympäristön konfliktista aiheutuva ilmiö, niin miksi hitossa se määritellään ympäripyöreästi sairaudeksi sen sijaan että keskityttäisiin todellakin tutkimaan näitä häiriökäyttäytymisen muotoja, niiden syy-seuraussuhteita ja pyrittäisiin aktiivisesti luomaan edellytyksiä erilaisten ihmisten tarpeista lähtien.
Koko tuo luokitteluhurmio on äärimmäisen vastenmielinen tapa, joka tuo mieleen eugeniikan, Prokrusteen vuoteen ja liittyy hyvin läheisesti länsimaisen ihmisen ajattelutapaan yleensä. Koska riittää ... sittenkö kun kaikki luonteenpiirteet on saatu tautiluokituksiin mukaan ja olemme jokainen "hulluja"?
Ainoat ryhmät joka tällä hetkellä hyötyvät luokitteluhurmiosta, ovat lääketeollisuus ja biopsykiatria, ei yhteiskunta, eivätkä yksilöt ... tuo luokittelu itseasiassa jarruttaa kehitystä joka voisi luoda erilaisille yksilöille soveltuvaa ilmapiiriä.
Olen muuten oikeastaan ihan samaa mieltä...
Kiitos eräsmies. Näin minulle on myös psykiatrina toimiva henkilökin kertonut tehtävän. Eli äänestämällä nämä sairaudet siis hyväksytään!!!
"Jos "ADHD" todella on pelkkä luonteenpiirteiden ja psykosoiaalisen ympäristön konfliktista aiheutuva ilmiö, niin miksi hitossa se määritellään ympäripyöreästi sairaudeksi sen sijaan että keskityttäisiin todellakin tutkimaan näitä häiriökäyttäytymisen muotoja, niiden syy-seuraussuhteita ja pyrittäisiin aktiivisesti luomaan edellytyksiä erilaisten ihmisten tarpeista lähtien."
Työskentelen tällaisten lasten parissa ja siinä työssä keskityn tutkimaan ja seuraamaan käyttäytymistä ja keskitytään juuri niihin tarpeisiin mitkä lapsella ovat.
Nämä teidän keskustelut adhdsta ovat mielestäni vain ja ainoastaan turhamaisuutta ja pakkotunnetta puuttua jokaiseen asiaan. Sen sijaan että jauhat täällä Tutustu ihmisiin joilla on diagnoosi adhd, tutustu hänen jokaiseen elinympäristöön ja ympäristön käyttäytymiseen ja pyri auttamaan häntä hänen ongelmissaan.
Niin vastasiko siihen kukaan suoraan ja lyhyesti, että kun ehdotetaan uutta mielisairautta/tautia niin kuka, mikä, ketka sen päätöksen sitten tekevät ja missä ja millä tavalla. Enemmistöäänestykselläkö??? Teidän jossain yhteisessä tapaamisessa?
...vaikkapa toi:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=599&posting=22000000003902496