Ei kukaan voi kaatua toisen ihmisen takia tai pysyä pystyssä. Onni on olla vapaa, mahdollisimman vähän kiinni kenessäkään. Rakastuminen repii ihmisen palasiksi ja tekee vain pahaa, omistamista, mustasukkaisuutta. Ei kai sitä kukaan halua?
Mitä ikävä on?
Nimetön Nikki
5102
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Alku sun meni ihan oikein. Mutta rakastumisessa on paljon muutakin. Rakastuminen saa myös aikaan halun olla parempi ihminen...ainakin häntä kohtaan, usein muitakin...eikä se ole koskaan pahasta. Sitten jos vielä vastarakkautta... kuka sitä ei haluaisi?
Entäs jos rakastuu ihmiseen, joka työkseen valehtelee, johon ei voi luottaa ollenkaan, joka on kuin juoksevaa kuumaa hiekkaa sormien välissä, josta ei saa mitään otetta. Mitä siitä saa - palohaavoja?
Varmaan rakastat siihen pisteeseen kun voit. Ilman vastarakkautta se usein kuihtuu ajastaan pois, jossain tulee raja vastaan. Tänään kotimatkalla mietin juuri lausetta "rakasta muita kuten itseäsi". Mun mielestä siihen pitäisi alkuun lisätä että "Rakasta itseäsi ja". Tuollaisessa tapauksessahan se olisi väistämättä sellainen paradoksi että halusi nähdä toinen rakastettavana kaatuu kyllä jossain kohtaa jos pystyt itseäsi rakastamaan. Palohaavojahan se sinulle aiheuttaa, mutta ehkä maailma on parantunut pienellä hippusella. Voihan olla että hänkin huomaa olevansa jollain tapaa rakastettava ja muuttaa itseään tulevaisuudessa hiukan siihen suuntaan että on valmis rakastamaan ja ottamaan sitä vastaan.
En ole koskaan rakastunut, mutta tykkään kyllä leikkiä, että olisin. Jos vaikka oikeasti sitten rakastuisin. Oikeesti mun mies on jo mulle sovittu, ja se on ihan ok. Rakkaus tulee sitten myöhemmin.
Toivottavasti rakastut nimenomaan mieheesi.