On vaikea ystävystyä ja pitää ystäviä, kun ei voikaan puhua niistä asioista joita elämäni oikeasti sisältää. Inhoan sitä kun juuri joku mukavaksi osoittautunut orastava ystävyys alkaa rakoilla kateuden (?) takia. Olen reipas ja ystävällinen, en koskaan loukkaa ihmisiä sanoilla tai teoilla. Olen reilu ja luotettava, n. 30-v. nainen.
Kenen kanssa voisi jutella matkoista, rahasta ja muusta materiasta ihan niin kuin normaalisti? -Voiko tämä alemmuuden tunne jatkua? Miten näissä asioissa kannattaisi jatkaa?
Pidän aidoista rehellisistä ihmisistä, jotka osaavat iloita elämästä, ja kuunnella sydäntään. En halua eristäytyä "pieniin piireihin".
Laittakaa omia kokemuksia, kuullaan toisiamme!
Kenen kanssa voisi jutella matkoista, rahasta ja muusta materiasta ihan niin kuin normaalisti? -Voiko tämä alemmuuden tunne jatkua? Miten näissä asioissa kannattaisi jatkaa?
Pidän aidoista rehellisistä ihmisistä, jotka osaavat iloita elämästä, ja kuunnella sydäntään. En halua eristäytyä "pieniin piireihin".
Laittakaa omia kokemuksia, kuullaan toisiamme!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.