Kun sitä yrittää kaikkensa,eikä mihinkään pysty,on väsynyt itteensä ja katkera siitä että joutuu elään tällaista elämää...jatkuvaa ahistusta,pelkoa,voimattomuutta,oon ihan loppu.Ei tahdo jaksaa,ei sitten millään mutta joka aamu täytyy herätä.Lääkitys on juu,mutta kun sais siitä enemmän apuja.Alkuun olin lääkkeitä vastaan mutta nyt syön mitä vaan ettei tarttis kärsiä. Oon täysin erakoitunut,en edes halua tavata terveitä ihmisiä.Joku kun ottais tän tuskan pois ja pääsisin ees lapsen kanssa ulos.Kaikki lasten juhlat on jääny multa pois,rippijuhlat sun muut.ja siitäkös tuskastun entistä enempi.
Mä en taho enää jaksaa :(
Mä en taho enää jaksaa :(
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mulla on aika lailla samanlaista tuo jokapäiväinen elon tie. Jatkuvaa ahdistusta, ,mutta tiedän mistä se johtuu. Miten sulla on että tiedätkö mikä tuon olon aiheuttaa. Uskoisin että oloni paranee kun saan erään asian hoidettua.
Niin,kun saiskin otteen siitä mikä ahistaa...sanovat siihen olevan syyn mut mä en tiedosta sitä tai sitten en taho tiedostaa...
Kyllä sitä joka päivä odottaa että tilanne muuttuis tai elämä muuttuis niin ettei tällaista olotilaa enää olisi. Tuntuu kuitenkin siltä kun ajattelee että mikä kaiken muuttaisi ettei sellaista ole. On niin toivoton olo myös ja samanlailla erakoitunut myös minäkin. Ja se väsymys ettei edes jaksa mitään tehdä joka edesauttais parempaan suuntaan, esim meneminen tollaisiin tilaisuuksiin vaikka pakottamalla ittensä.