Metsästyskoira kerrostaloon

Koiran ottaminen kerrostaloon pitäisi lailla kieltää. Saavat hikoilla lämmössä kesäkuumina ja sit kun ei ehditä työ-ja muiden kiireiden takia ulkoiluttamaan niin tekevät tarpeensa asuntoon . Ihan kun ne pystyis pidättää tarpeitaan tuntitolkulla. Sitte kun tullaan himaan niin ruvetaan raivoo sille paskantelusta. Seinäntakana on just yks. Metsä koira voi vielä alkaa haukkuu kun kulee metelii rapussa ja muukin koira ,se kuuluu niitten luonteeseen. Siintä voi tulla naapurin kanssa kinaa. Tämä on mun mielipide koiran otosta kerrostaloon. En puutu sinun hankintaasi. Meillä oli kotona lapsena mäyräkoiria useita . Kiva kaveri. Asun kerrostalossa ei koiraa.

Itse asun kerrostalo kaksiossa Irlanninsusikoiran kanssa. Lenkkeilyä arkisin puoltoista tuntia päivässä & koirapuistoilua ja viikonloppuisin koira saa juosta irti metsässä niin kauan kun haluaa.

Kiitoksia kaikille vastanneille. Tuumin lisää tuota mäyriksen hankintaa, ensiksikin pitää tutustua rotuun, ja vasta sen jälkeen tehdä päätöstä puoleen tai toiseen.

mie olen sitä mieltä että koira ku koira sopii parhaiten lähelle ihmistä eikä mihinkään hemmetin HÄKKIIN!! sinne ne koirat jäävät häkkiin uimaan omaan paskaansa ku häkkiä ei viitsitä edes siivota.. koira on laumaeläin ja se tarvii rakkautta ja ihmisen läheisyyttä.. on väärin telkeä koira häkkiin..

Itse omistan metsästyskoiran ja asun kerrostalossa. Koira on ajokoiran ja pystykorvan risteytys. Perheessäni on aina ollut koiria, aikaisemmat koirat on kasvatettu maaseudulla. Nyt opintojeni vuoksi asun kaupungissa ja tästä syystä olen koirani kasvattanut kaupunkioloissa.

Paljolti on kyse siitä mihin olosuhteisiin koira oppii. Tarhassa olemaan tottunut koira on varmasti vaikea saada sopeutumaan ns. "kaupunkikoiraksi". Oma koirani oli koko pentuvaiheen kaupungissa, toki kävimme metsällä kotipaikkakunnallani. Koira siis tottui pienestä pitäen asumaan kerrostalossa ja kuulemaan vieraita ääniä rappukäytävästä. Tänä päivänä nuo äänet eivät haittaa koirani jokapäiväistä elämää, eikä ylimääräiset äänet saa koiraa haukkumaan tai tekemään muita häiritseviä asioita.

Negatiivisia tai kasvatusta vaikeuttavina seikkoina kerrostalossa voidaan nähdä sisäsiistiksi oppiminen. Ulos on pitkä matka verrattaessa omakotitalo-asumiseen. Tässä punnitaan omistajan aktiivisuus ja viitseliäisyys. Oma koirani oppi sisäsiistiksi n. 5 kk:n ikäisenä, joka on aikaisempien kokemusten mukaan melko nopeasti. Luovutusiän aikana ja jälkeen pentu kasvaa kovaa vauhtia ja vaatii paljon lepoa.
Pennun kanssa on mentävä ulos aina kun se näyttää siltä, että se aikoo tehdä tarpeensa. Oman koiran oppii tuntemaan melko nopeasti ja näkemään koska hätä on. Tässä vaiheessa koiran kanssa saattaa joutua käymään ulkona jopa kymmeniä kertoja päivässä, mikäli haluaa koirastansa sisäsiistin mahdollisimman nopeasti. Pentuvaiheessa täytyy siis omistajallakin olla aikaa mikäli haluaa, että koira oppii tavoille.
Unien jälkeen on aina päästävä ulos tai tarpeet tehdään sisälle. Tässä vaiheessa pentua on kuitenkin helppo hoitaa myös kerrostalo-oloissa. Pennun kasvaessa aktiivisuus lisääntyy ja leikkimisen ja ulkoilun tarve kasvaa, jotta energiaa saadaan purettua muuhun kuin huonekalujen ja esim. kenkien järsimiseen.

Usein olen kuullut ettei alle puolivuotiasta koiraa saisi lenkittää. Itse olen kuitenkin koirien kohdalla seurannut niiden omaa jaksamista. Jos pentu jaksaa touhuta ulkona ja ihmetellä uusia asioita en ole ulkoilua keskeyttänyt. Olen suosinut rauhallista kävelyä ja tutustumista ympäristöön. Juoksulenkkejä/kuntolenkkejä kannattaa kuitenkin välttää, sillä pennun kasvun ollessa kiivaimmillaan raskas liikunta voi aiheuttaa häiriöitä kasvussa ja myöhemmällä iällä tuottaa esim. nivel- ja lonkkavikoja.

Ennen koiran hankkimista kerrostaloon kannattaa tutkia asunnon lähiympäristöä ja kartoittaa ulkoilumahdollisuudet. Jokin laajempi viheralue (lenkkipolkuja, puistoja, taajamametsiä) olisi hyvä olla lähietäisyydellä, jotta kynnys koiran ulkoiluttamiseen olisi omistajalle mahdollisimman matala ja täten vaivatonta. Koiran täytyy päästää liikkumaan laajemminkin kuin vain pienelle nurmikolle kerrostalon sisäpihalla.

Ihmiset jotka tänne palstalle kirjoittavat unohtavat useasti että koira on ollut riippuvainen ihmisestä niin kauan kuin koiria on ollut olemassa. Siksi tarha ei ole kerrostaloa parempi, eikä kerrostalo tarhaa parempi. Kyse on omistajasta ja siitä, millaiset mahdollisuudet koiralleen luo. Tarha on koiralle hyvä paikka, mikäli se pidetään siistinä ja koira pääsee tarhasta ulkoilemaan metsästyskauden ulkopuolellakin. Kerrostalo on koiralle hyvä paikka, mikäli koira pääsee asunnosta ulkoilemaan säännöllisesti ja sille annetaan ainakin yksi pidempi lenkki päivässä.

On liikaa ilmoituksia, joissa koira annetaan pois. Syynä sanotaan usein olevan se että koira ei sovellu ympäristöönsä. Todellinen syy on kuitenkin se, että koira ei alunperinkään soveltunut omistajalleen. Koira vaatii aikaa ja liikuntaa. Liikunnan avulla puretaan koiran ylimääräistä energiaa ja näin vältytään tuhoilta asunnossa. Jos koira ei pääse ulos liikkuumaan, siitä tulee yliaktiivinen ja energia puretaan asunossa oleviin asioihin.

JATKUU SEURAAVASSA VIESTISSÄ

Minusta koira sopii paremmin reippaalle ihmiselle kerrostaloon kuin laiskalle ihmiselle omakotitaloon. Kerrostaloasukaskin pääsee aina viikonloppuisin maalle ja metsiin. Metsästyskoirat ovat rohkeita, sisukkaita ja periksiantamattomia, eikä koira täytä näitä piirteitä, jos se stressaantuu kaupungin melusta. Minulla on harmaa norjanhirvikoira kerrostaloyksiössä, eikä tule mitään sellaista mieleen, minkä takia pitäisi täältä muuttaa maalle ja omakotitaloon, sinne pääsen kumminkin aina viikonloppuisin ja täällä joka päivä mm. koirapuistoon. Minun harmaa narttuni on erinomainen metsästyskoira. Lisäksi tyttäreni harrastaa sen kanssa agilitya oikein kurssimuotoisesti, joten liikuntaa ja aktivointia se saa metsästyskausien ulkopuolellakin.

Kannattaa ihan tosisaaan miettiä sitä rotua. Itselläni on jämtti jonka kanssa olen asunut kerros- ja rivitalossa ilman ongelmia. Ja nyt olen tekemässä aluevaltausta ja ottmassa vizslaa jämttini kaveriksi. Kumpikin rotu vaatii perehtymistä, aikaa ja liikuntaa muta ei se mitään. Suurin kysymys ei ole asumismuoto tai huoneluku tai neliömäärä vaan omistajan ja koiran yhteiselämä. On hyvä muistaa että se on omistaja joka muovaa koiran mieleisekseen eikä se joka kolistelee yöllä rapussa. Ota rotu joka vastaa sinun ajatustasi hyvästä metsästyskoirasta ja jonka kanssa tulisit pärjäämään. Älä ota koiraa jonka toiset käskevät tai kieltävät sinulta. Tee oma päätös sen mukaan mitä haluat tulevalta koiraltasi. Järkejään kaikki metsästyskokrarodut, tarvitsevat liikuntaa ja virikkeitä. Jos haluat kotiisi röhkivän lapamadon hanki bulldoggi joka ei jalostuksellisista syistä kykene lyhyen kuononsa ja väärä asentoisten jalkojensa takia liikkumaan kuin ruokapaikalta nukkumaan.... :/