Kuvio 3.3. Maatalouden velat (€/tila) keskimäärin tilakokoluokittain vuonna 2006
(Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto).
Kuviossa 3.3 on tarkasteltu velkojen jakaumaa eri tilakokoluokissa. Keskimääräinen
velan määrä kasvaa tilakoon kasvaessa. Tätä selittää osin se, että pienemmissä tilakokoluokissa
on paljon täysin velattomia tiloja. 59 % tiloilla oli alle 30 ha peltoa, mutta näiden
tilojen osuus veloista oli vain 19 %. Vastaavasti yli 100 ha peltoa viljeleviä tiloja
oli 4 % kaikista tiloista, mutta näillä tiloilla oli enemmän velkaa kuin kaikilla alle 30
ha:n tiloilla yhteensä ja suurimmalla viidenneksellä oli 59 % kaikista veloista.
Tarkasteltaessa velan määrää viljelijän iän mukaan, huomataan, että velat ovat keskittyneet
nuorille viljelijöille. Viljelijöistä alle 35-vuotiaita oli vuonna 2006 vain 16 %, mutta
heillä oli 30 % maatalouden veloista. Vastaavasti 38 % viljelijöistä oli vähintään 50-
vuotiaita ja heidän osuutensa veloista oli noin 17 %.
Suuria investointeja ovat tehneet lähinnä kotieläintilat, joiden velat ovat siten keskimäärin
selvästi suuremmat kuin kasvinviljelytilojen (kuvio 3.4). Velkaisimpia ovat sika- ja
siipikarjatilat, joilla oli vuonna 2006 keskimäärin yli 126 000 € pelkästään maatalouden
velkoja. Maitotiloilla maatalouden velkoja oli 70 000 € ja muilla nautakarjatiloilla keskimäärin
65 000 €. Viljatiloilla maatalouden velkojen keskimääräinen määrä oli noin
26 000 €. Nautakarjatiloja on kuitenkin niin paljon enemmän kuin sika- ja siipikarjatiloja,
että suuri osa tiloista, joilla on yli 60 000 € velkaa, on nautakarjatiloja.
TAULUKKO 2. Vertailutieto Taloustohtorista velat liikevaihdosta eri tuotantosuunnissa. (Ollikai-nen, Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut, hakupäivä 2.10.2011.)
tuotantosuunnissa Velat/liikevaihto
tilaryhmittäin
Kannattavuuskirjanpito
Vuosi
2006
2007
2008
2099
Lypsykarjatilat
69 %
78 %
77 %
83 %
Muut nautatilat
98 %
89
%
111 %
102 %
Sikatilat/sianliha
84 %
77 %
67 %
70 %
Viljatilat
93 %
81 %
81 %
88 %
Kannattavuus koheni erityisesti viljatiloilla
Kannattavuuskerroin saadaan, kun yrittäjätulo jaetaan yrittäjäperheen palkkavaatimuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen summalla. Kannattavuuskerroin nousi 0,48:sta 0,64:ään. Yrittäjä saavutti siis 64 prosenttia tuntipalkka- ja korkotavoitteista eli sai 8,1 euron tuntipalkan ja 3,2 prosentin koron omalle pääomalleen.
Kannattavuus parani tuotantosuunnittain eniten viljatiloilla nousten 0,45:stä 0,89:ään. Muut kasvinviljelytilat ja sikatilat pääsivät 0,8:n tuntumaan sekä puutarhatilat, lypsykarjatilat ja muut nautakarjatilat 0,55:n tasolle. Viljatilojen kannattavuusnousun myötä Etelä-Suomen A-tukialue nousi kannattavimmaksi. Kannattavuus parani myös Keski-Suomessa, mutta heikkeni Pohjois-Suomessa C3- ja erityisesti C4-tukialueella 0,41:een.
Pääsääntöisesti suuret yritykset olivat kannattavampia kuin pienemmät. Tuotantosuunnittain pienemmän tilakokoluokan kannattavin yritysryhmä kykeni kuitenkin useimmiten ylittämään seuraavaksi suuremman tilakokoluokan keskiarvokannattavuuden. Yritysten vakavaraisuus säilyi hyvänä, eli oman pääoman osuus koko pääomasta oli noin 74 prosenttia
Taloustohtorista siis tuo yläpuolellakin oleva
NYT TÄYTYY MUISTAA ETTÄ NÄISSÄ LIENEE PALJON KORKOTUKILAINOJA
Metsäkoneyritysten liikevaihto on kasvanut 2000-luvulla. Tällä hetkellä
keskimääräinen liikevaihto alalla on noin 430 000 €. Koneyrittäjien liiton
tuloskyselyn mukaan vuoden 2008 keskimääräinen tulosprosentti oli 1,8 %,
kun se vuonna 2006 oli 2,5 %. Yrityksistä 62 % on voitollisia ja 38 %
tappiollisia. Osuuspankkikeskuksen tilaston mukaan vuoden 2007
metsäkonealan nettotulos oli 4,2 % ja velkaisuus 72 % liikevaihtoon
suhteutettuna. Omavaraisuusaste oli noin 14 %, kun tyydyttävän
vakaavaraisuuden raja on 20 %. Alan kannattavuus luokitellaan
tyydyttäväksi. Vuoden 2008 katteita rasitti kustannusten nousu, kuten esim.
polttoaine. Korjuutyön hinnat eivät vastanneet kustannuskehitystä.
Vaimon kanssa emme tyrmistykseksemme löytäneen erittäin sitkeästä hakutyöstä huolimatta mitään tietoa metsäkoneyrittäjän tuntiansioista. Ihmeellistä myös on ettei heille juurikaan heru palstatilaa saatikka sitten rahallista tukea ahdingosta huolimatta.
Miettimisen aihetta tarjoamme
26
235
Vastaukset
- Miten--
voi sanoa että ala on ahdingossa jos samalla kerrotaan että kannattavuus luokitelaan tyydyttäväksi?
- jegyl,
"Ihmeellistä myös on ettei heille juurikaan heru palstatilaa saatikka sitten rahallista tukea".
Palstatilaa missä? Jos tarkoitat Suomi24 Maataloustuki palstoilla niin miksi saisi,
Täällä keskustellaan maataloustuista.
"Vaimon kanssa emme tyrmistykseksemme löytäneen erittäin sitkeästä hakutyöstä huolimatta mitään tietoa metsäkoneyrittäjän tuntiansioista".
Kahden minuutin etsimisen jälkeen löysin tuon:
http://www.metsatrans.com/Lehdet/verotustiedotvahvistavat.pdf
"Kun koko maassa puolella
yrittäjistä oli verotettavaa tuloa
vähintään 14.500 euroa, niin
yhteen merkkiin keskittyneiden
yrittäjien verotettava tulo oli lähes
tuplasti suurempi eli 26.300
euroa".
- Tuollakaan ei
Puhuttu mitään mistään yrittäjän tuntipalkkavaateesta ja ilman niitäkin näköjään merkittävä osa jäi ilman verotettavaa tuloa!
Tämäpä on merkillistä! Tokko muut yrittäjät tarvi tuntipalkkaa kuin maanviljelijät?
Toinen seikka mikä ihmetyttää on tuo maatilojen erittäin pieni velkaantuminen, luulisi että jos kannattavuus on heikko niin tuotantopanoksia jouduttaisiin ostamaan velaksi,samoin koneita ja tarvikkeita.
Vai onko totuus se että maatiloilla on pärjätty ihan kohtuullisesti, on eletty siinä uskossa että valtio takaa leivän ilman sen auurempia riuhtomisia ja tuotannon tehostamisia?- Paskapuheita.
Palkan voi jokainen laskea millä tavalla haluaa, vaikka sitten tuntia kohden. Maatilolla on rajusti velkaa, taitaa nykyään olla tuotantopuolella enemmän velkaa kuin varallisuutta. Ota nyt ne punaiset lasit silmiltäsi ja pähkäile miksi maaltapako on sellaisissa mittasuhteissa kun on ja lopeta nuo paskakirkoitukset.
- jegyl,
Tai sitten...
"Tilojen taloutta paikataan maatalouden ulkopuolisilla tuloilla
Matalouden ulkopuolisten tulojen osuus viljelijäperheen tuloista on siten huomattava. Ilman ulkopuolisia tuloja tilanpidon jatkaminen olisikin monessa tapauksessa mahdotonta. Noin 15 prosentilla tiloista maatalouden tulos jäi nollaan, tai sen alapuolelle, kun lähes kymmenellä prosentilla tiloista tulos ylitti 50 000 euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta vuoden 2009 Maa- ja metsätalousyritysten taloustilastosta.
Vuonna 2009 maatalousyritykselle maksetusta tukieurosta jäi viljelijäperheelle verotettavana tuloksena palkaksi ja omien pääomien korkoksi keskimäärin 56 senttiä. Kaikki myyntitulot ja loput 44 senttiä tuista käytettiin menojen kattamiseen. Henkilöverotietojen mukaan viljelijäpuolisoiden yhteenlaskettu valtionveronalaisten tulojen mediaani oli 43 300 euroa, josta maatalouden mediaanitulot olivat vain noin 7 300 euroa.
http://www.stat.fi/til/mmtal/2009/mmtal_2009_2011-03-24_tie_001_fi.html- ...
Miten lasket metsäkoneyrittäjän tuntipalkan jos työtä tehdään kolmessa vuorossa ja metsäkoneyrittäjä itse tekee töistä kolmanneksen, maatalousyrittäjä tekee työtä 11 kuukautta vuodessa jos on maidontuottaja.
Laskeeko metsäkoneyrittäjä siis myös renkiensä tekemän työn omiksi tehdyiksi tunneikseen. - Miksi kyselet
... kirjoitti:
Miten lasket metsäkoneyrittäjän tuntipalkan jos työtä tehdään kolmessa vuorossa ja metsäkoneyrittäjä itse tekee töistä kolmanneksen, maatalousyrittäjä tekee työtä 11 kuukautta vuodessa jos on maidontuottaja.
Laskeeko metsäkoneyrittäjä siis myös renkiensä tekemän työn omiksi tehdyiksi tunneikseen.lapsellisia vai pureeko kevät päähän.
- Ponsse puffalo
... kirjoitti:
Miten lasket metsäkoneyrittäjän tuntipalkan jos työtä tehdään kolmessa vuorossa ja metsäkoneyrittäjä itse tekee töistä kolmanneksen, maatalousyrittäjä tekee työtä 11 kuukautta vuodessa jos on maidontuottaja.
Laskeeko metsäkoneyrittäjä siis myös renkiensä tekemän työn omiksi tehdyiksi tunneikseen.Metsäkoneyrittäjillä Ei ole vuosilomaa, joten työaika on 12 kuukautta vuodessa.
- Provoilijat
Ponsse puffalo kirjoitti:
Metsäkoneyrittäjillä Ei ole vuosilomaa, joten työaika on 12 kuukautta vuodessa.
laittavat parastaan, mikä estää metsäkoneyrittäjän pitämästä lomaa ?
- Ponsse puffalo
... kirjoitti:
Miten lasket metsäkoneyrittäjän tuntipalkan jos työtä tehdään kolmessa vuorossa ja metsäkoneyrittäjä itse tekee töistä kolmanneksen, maatalousyrittäjä tekee työtä 11 kuukautta vuodessa jos on maidontuottaja.
Laskeeko metsäkoneyrittäjä siis myös renkiensä tekemän työn omiksi tehdyiksi tunneikseen.Meilläkin menee yrityksen paperitöihin, työvuorolistojen laadintaan ja hakkuusuunnitelmien tekoon varmasti yhtä paljon aikaa kuin maatilan hallinnollisiin ja suunnitelmallisiin tehtäviin.
Nykyään metsäkoneyritys kun vastaa lähes koko ketjusta aina kaupanteosta tien varteen asti, työtä on rutkasti.
Polttoaineen hinnannousu pistää miettimään jo pelkän lavetin matkoja päivittäin, kaiken pitää sujua juuri optimisti että pääsee edes nollatulokseen.
Ei puhettakaan että kersat rälläis mehtäkoneella ympäri taajamaa viikonloput! - Niin, mitä itket,
Ponsse puffalo kirjoitti:
Meilläkin menee yrityksen paperitöihin, työvuorolistojen laadintaan ja hakkuusuunnitelmien tekoon varmasti yhtä paljon aikaa kuin maatilan hallinnollisiin ja suunnitelmallisiin tehtäviin.
Nykyään metsäkoneyritys kun vastaa lähes koko ketjusta aina kaupanteosta tien varteen asti, työtä on rutkasti.
Polttoaineen hinnannousu pistää miettimään jo pelkän lavetin matkoja päivittäin, kaiken pitää sujua juuri optimisti että pääsee edes nollatulokseen.
Ei puhettakaan että kersat rälläis mehtäkoneella ympäri taajamaa viikonloput!sitäkö että viljelijä ei voi kyntää talvella ja kersat käyttää traktoria tyhjän ajoon ?
- 17+4
Provoilijat kirjoitti:
laittavat parastaan, mikä estää metsäkoneyrittäjän pitämästä lomaa ?
Metsäkoneyrittäjille ei ole kansalaisten maksamia lomittajia ja jos ei firma tuota tarpeeksi, niin ei voi lomaa pitää. Tämän tietävät kaikki yrittäjät paitsi tietysti maatalousyrittäjät.
- Metsäkoneyrittäjillä
On ihan samanlainen tilanne tai oikeastaan pahempikin, lavetilla kuskaavat sivuhommina maatilojen kaivinkoneita ja traktoreita huoltoon, hydrauliletkuja ovat valmiita tekemään yötä päivää tarvitsijoille, polttopuita yrittävät ennättää tehdä latvoista ja ne ajaa isännälle tien varteen, myrskytuhoja ovat siivoamassa, puoliso käy töissä ja lapset ajaa lomilla konetta.
Työtunteja täytyy kertyä metsäkoneyrityksen perheeseen tosi paljon, eikö olisi oikeudenmukaista että niille tunneille saisi palkkaa?????- Oletko sekaisin
vai miksi kirjoitat tuollaista skeidaa palstalle, tuntipalkan voi laskea veroilmoituksesta, jakamalla tuloksen tehdyillä työtunneilla.
- ...
12€ / m³ metsätien varteen, ei tuntipalkalla.
Kerro meillekin ketkä metsäkoneurakoitsijat kuljetavat maatilojen kaivinkoneita ja traktoreita huoltoon, hydrauliletkuja tarvitsijoille, polttopuita, myrskytuhojen siivoamista ilmaiseksi, kun kerroit että: "Työtunteja täytyy kertyä metsäkoneyrityksen perheeseen tosi paljon, eikö olisi oikeudenmukaista että niille tunneille saisi palkkaa?????".
Ottaisin mielelläni ilmaista apua tuollaiselta laupiaalta samarialaiselta, ahne talonpoika kun olen;)
- Miten noita luetaan
Jos velkaisuus on noin 72% ja liikevaihto 430000e niin tarkoittaako se että velkaa on noin 310000e.
Onhan tuota velkaa silloin huomattavasti enemmän kuin maatiloilla keskimmäärin ja mitä tuossa velkasummassa tekee jo korkotuki.
Entä yrittäjäriski muuten, käsittääkseni metsäkonealalla kilpailu on veristä ja työsopimukset lyhyitä. Esimerkiksi maidontuottajan ei taida pahemmin juuri hintaneuvotteluita käydä, nytkin laman keskellä aivan huippu hinta valiolla!
Entä omaisuuden arvon säilyvyys, pellon hinta nousee koko ajan, metsäkone on käsittääkseni 5 vuoden intensiivisen työrupeaman jälkeen arvoton!- Lopeta paskajutut
kun olet pihalla perusasioistakin, velat ylittavat varallisuuden tuotantopuolella maataloudessa, mikä ihmeen korkotuki, yrittäjäriski on sama ja maidon tuotanto on tappiollista "huippuhinnoilla". Peltoa voi jokainen ostaa jos pitää sitä hyvänä sijoituksena näillä tuottajahinnoilla, mitä ihmettä oikein poraatte.
- noinko,
Lopeta paskajutut kirjoitti:
kun olet pihalla perusasioistakin, velat ylittavat varallisuuden tuotantopuolella maataloudessa, mikä ihmeen korkotuki, yrittäjäriski on sama ja maidon tuotanto on tappiollista "huippuhinnoilla". Peltoa voi jokainen ostaa jos pitää sitä hyvänä sijoituksena näillä tuottajahinnoilla, mitä ihmettä oikein poraatte.
"Esimerkiksi maidontuottajan ei taida pahemmin juuri hintaneuvotteluita käydä, nytkin laman keskellä aivan huippu hinta valiolla!".
Tuo on totta, valio ja muut meijerit maksavat mitä haluavat, samoin muut tuotteitemme ostajat, vuonna 2009 maksettiin alimmillan kaurasta 78€/tonni kun hehtaarin tuotantokustannukset ovat noin 500€ tuli 4 tonnin kaurasadosta 312€.
Oletko muuten koskaan kuullut että se mitä esimerkiksi valiolta saa rahaa maitotilissä ei olekaan kaikki maidontuottajan tuloa jonka hän voi laittaa tililleen vaan on olemassa myös kulut maidon tuottamiseksi joita kutsutaan tuotantokustannuksiksi, jotka vähennetään siitä meijeriltä saatavasta maitotilista. Mikä siis on tuotantokustannusten kehitys pitemmällä aikavälillä.
Saako viljelijä siis jotain tuloja siitä että maatalousmaan arvo sailyy ja sailyykö maanviljelijän koneiden arvokin kuten maan ja vielä lisääntyy. - Avartava keskustelu.
Lopeta paskajutut kirjoitti:
kun olet pihalla perusasioistakin, velat ylittavat varallisuuden tuotantopuolella maataloudessa, mikä ihmeen korkotuki, yrittäjäriski on sama ja maidon tuotanto on tappiollista "huippuhinnoilla". Peltoa voi jokainen ostaa jos pitää sitä hyvänä sijoituksena näillä tuottajahinnoilla, mitä ihmettä oikein poraatte.
Voisiko joku laittaa tietoa noista maatilojen keskimmääräisestä liikevaihdosta, tuollahan tulikin jo ilmi että metsäkonesektorilla se on noin 450000e ja velkaisuusaste 72%.
Maatilojen velkaisuusasteesta tuolla edellä mainittiinkin, mutta liikevaihto puuttuu niin hankala hahmottaa onko nuo summat nyt semmoisia että kädet pitää olla ylhäällä jatkuvasti ja kriisipakettia anella.
Onhan keskiverto-omakotitalonkin laina jo reilusti päälle 200000 euron. - Euribor..
Lopeta paskajutut kirjoitti:
kun olet pihalla perusasioistakin, velat ylittavat varallisuuden tuotantopuolella maataloudessa, mikä ihmeen korkotuki, yrittäjäriski on sama ja maidon tuotanto on tappiollista "huippuhinnoilla". Peltoa voi jokainen ostaa jos pitää sitä hyvänä sijoituksena näillä tuottajahinnoilla, mitä ihmettä oikein poraatte.
Aloituksen kun luin, niin ainakin semmoinen kuva minulle muodostui että tuolla maatalouden puolella nuorena vähän rykäistään ja pusketaan se navetta pystyyn ja tila mieleiseen malliin, sitten siinä vain jotain pienempää kehitystä puuhastellaan ja sulatellaan velkoja, tämänhän osoittaa selvästi sen että vanhemmilla viljelijöillä velat ovat aloituksen mukaan pienemmät.
Metsäkoneyrityksessä taas tuo velkavankeus on jatkuvaa, koneet sulaa alta pois muutamassa vuodessa, jatkuva velkakierre on valmis ja ahdistava verrattuna esimerkiksi johonkin navettarakennukseen.
Pahinta on kuitenkin toiminen lyhyiden sopimusten tilassa, maataloustukipolitiikkahan on tähän verrattuna erittäin pitkäjänteistä ja pitkälle eteenpäin hahmoteltavaa.
- Aika sutjakkaasti
Kuittaa arvonalennusta nuo investointituet korkotuet verrattuna siihen että yrittää omillaan.
- omillaan...
Kerropa esimerkki kun täällä saattaa olla niitäkin ketä ei ymmärtänyt kirjoitustasi.
- Vaimon kanssa
Kyllä ihmettlemme miten nämä metsäkonealan yritykset jotka on tehneet tappiollisen tuloksen joka myös veroilmoituksessa ilmenee voi laskea itselleen tuntipalkan.
Eli jos veroilmoituksessa on - 36800e ja se jaetaan yrittäjäpariskunnan ja lasten työtyntimäärällä 9000 tuntia niin mitä saadaan palkaksi????? - kumm
Johan puhut hulluja, en ole nähnyt täkäläisen metsäkoneyrittäjän vaimoa, enkä lapsia konehommissa metsässä. Hänellä on ainakin 10 vierasta kuskia, itse hän näyttää vain siirtelevän koneita työmaalta toiselle, ja tietysti tekee firman johtotehtäviä. On ainakin 20 vuotta tehnyt saman firman hommia. On täällä pari muutakin pienenpää alan yrittäjää, eikä ole näkynyt mitään ongelmia heilläkään olevan talouden, tai työnsaannin suhteen, eikä heidänkään vaimot, tai lapset ole koneita kuljettamassa... anteeksi, että vähän naurattaa nuo sinun teoriasi, jotenkin kuulostat jopa-vainilta. Saman tasoista on tuo asiantuntemuksesi. Seuraavaksi varmaan otat tälle maataloustukipalstalle puheenaiheeksi vaikkapa taksiyrittäjien ongelmat, tai paperityöläisten surkean palkkatason. Myös pankkien asemaa olisi syytä tällä palstalla selvitellä, puhumattakaan maansiirtoyrittäjien tilanteesta ym.
- Pikaluku läpi
Näyttäis olevan ihan asiallinen ketju jossa tulee selväksi että maatalous ei ole mitenkään kriittisesti velkaantunut kun verrataan johonkin muuhun maaseudun yrittämiseen, metsäkoneurakointi on ihan hyvä vertailupohja, tekeehän monet maanviljelijät juurikin sivutöitä metsäkorjuussa tai metsäenergian parissa.
Työmäärät on varmasti kovat molemmilla sektoreilla mutta kannattavuuslaskelmissa ei kyllä kohtelu ole samanarvoista, toiselle sallitaan palkka, toiselle ei.
Tahtoisinkin vielä tietää kuinka paljon tekisi tuo korkotuki minkä maatilat saa esimerkiksi tuohon 430000 euron velkaan joka siis keskimmäärin löytyy metsäkoneyrittäjältä.
Takaisinmaksuaikana voidaan käyttää vaikka viittä vuotta. - ...
"Työmäärät on varmasti kovat molemmilla sektoreilla mutta kannattavuuslaskelmissa ei kyllä kohtelu ole samanarvoista, toiselle sallitaan palkka, toiselle ei".
Missä lainkohdassa noin sanotaan?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purra lupasi Suomen kansalle 1 euron bensaa, hinta nyt 2 euroa
Vasemmistolaisen Marinin hallituksen aikana bensa ei maksanut kuin 1,3 euroa litralta. Ministerin pitäisi perustuslain m724294Suvi Lindenillä 5 366 päivän putki
Täytyy kyllä myöntää vaikka olen itsekin innokas, niin en ole tuollaiseen yli kymmenen vuoden putkeen kyennyt. Välillä o1003740Mistä se kertoo
Näin miehen pitkästä aikaa. Samantien iski sellainen paineen tunne rintaan, sitä ei ole ollut vuosiin. Ja nyt olen siitä363429- 513010
- 402498
Nyt on sanottava että sattuu kipeästi
Jos, sinä aikana kun olen kaivannut ja odottanut sinua ja olet tiennyt sen, niin jos valitsit toisen miehen. Katsot minu182429Rakkaalle miehelle
Terveiset rakas. Ikävä on edelleen. Suru valtaa sydämen, kun en saa lähestyä sinua. En saa vastauksia, en soittoa, viest222202- 231836
UMK-juontajakaksikon pari isoa "mokaa" ihmetyttää - Mitäs tykkäsit Syköstä ja Uotisesta juontajina?
Tänä vuonna UMK-lavalla nähtiin artistien lisäksi juontajakolmikko Jorma Uotinen, Sami Sykkö ja Jasmin Beloued. Juontami141625Jussi "Mestari" Halal-ahon sotilasarvo?
Minä vuonna Jussille myönnettiin sotilasansiomitali? Vai myönnettiinkö Jussille sotilasansiomitalia lainkaan?331612