Muilla mammoilla samoja ongelmia?

Mitä helvatan tekemistä " lapsen kirjoilla " on elämäsi kanssa, voit ottaa lapsen kainaloon ja muuttaa koska lystäät, eivät sitä mitkään kirjat estä
" emme halunneet suurempia muutoksia lapselle " eli 2 vuotialle?

jo on älykäs lapsi jos jotain kirjoista ymmärtää, onko teillä yhteishuoltajuus, oletko yksinhuoltaja vai lapsellinen kakara joka tekee mitä yhtä lapsellinen x ja sen vanhemmat käskee?

olet aikuinen ihminen, ei sinua kukaan määrää mihin saat tai mihin et saa muuttaa

jos menee käräjäoikeuteen - menkööt - ei siitä sen pahempaa voi seurata kuin nykytilanteesi

Jos teillä on yhteishuoltajuus, niin sinun ei olisi tarvinnut suostua miehesi muuttoon kotipaikkakunnalleen.
Nyt on vähän myöhäistä, kun jo siellä asutte.

Etkö puhunut lastenvalvojalle tuosta muutosta etukäteen? Kyllä hänen olisi pitänyt neuvoa, että ei Suomessa oteta vauvoja kainaloon ihan tuosta vaan ja muuteta toiseen päähän Suomea jättäen toisen vanhemman tahdon huomioimatta.

Lastenvalvojalle vaan aikaa varaamaan. Eihän tosta kuviosta tuu mitään. Käräjöinti tosiaan ei oo tarpeellista. kunhan uhoavat. Lapsi on sun ja sulla vuoroviikot. Vakauta oma tilanteesi ensin. Kouluun kyllä ehdit myöhemmin.

Joo NYT tiedän ettei me oltais voitu muuttaa koska minä olin sitä vastaan silloin taannoin, mutta silloinen perhetyöntekijä vain nyökkäili lapsen isän kanssa että joo-o, sulla ei auta kuin mennä mukana. Ne eivät sanoneet minulle ettei lapsen isä voi noin vain muuttaa lapsen kanssa! Sain sen tietää vasta uudella paikkakunnalla..

Ja ensimmäiseen vastatakseni, laki sanoo etten saa muuttaa lapsen kanssa ihan minne haluan. Siihen tarvitaan molempien vanhempien suostumus ja isä ei tähän suostu koska ei suostu edes siihen että lapsen kirjat (eli vakituinen asuinpaikka) muutettaisiin minun luokseni. Ja käräjille meno nyt vaikeuttaisi asiaa moneltakin kannalta. Esim mielenterveyteni järkkyisi varmasti siitä stressistä, isovanhempien sekä lapsen isän käytös minua kohtaan muuttuisi ja lapsi joutuisi kaiken sen kaunan ja vihan keskelle?? En halua tätä pojalleni.

Tähän ei kai ole mitään ulospääsy tietä, ellei isä jostain syystä muuta mieltään tai haluaisi muuttaa sinne mihin minäkin... Tai sitten lähden käräjille hakemaan yksinhuoltajuutta, en vain näe siinä mitään järkeä. Miksi lapselta pitäisi riistää isä ja isovanhemmat? Kai se on vain kärsittävä jos haluan lapseni lähellä olla.

Edustat supertyhmien ihmisten kärkijoukkoa.
Kyllä kai sen jokainen ymmärtää, että tarkoitit
että lapsi on kirjoilla isänsä luona - miksi
suostuit siihen?
Nyt et halua erottaa lasta isästä jne.
Voi hyvää päivää sentään avuttomuutta-
ei sinulla kärsivällisyyttä muutenkaan ole -
eroat, kun lapsesi on noinkin pieni -
kauanpa romanssi kesti...

Voimia Sinulle!Olenpa ite nähnyt ja kuullut perheneuvolassa erittäin asiatonta käytöstä työntekijöiltä!

Olet todella hankalassa tilanteessa. Oman kokemuksen kautta voin aavistaa mistä tilanteessasi on alunperin ollut kysymys ja varsinkin kun tilanne on nyt se mikä on. Olet ajatellut lapsesi parasta, mutta valitettavasti se on mennyt vain huonommaksi. Todellisuudessa lapsesi on joka toisen viikon ilman kumpaakin vanhempaansa, koska isä ei ota vastuuta lapsestaan omalla viikollaan. Eihän hänen tarvitse.

Oma hyvinvointisi on lapsen kannalta nyt ensiarvoisen tärkeää. Mieti mitä sinä haluat ja mikä sinun mielestäsi olisi hyvä ratkaisu. Kirjoita asiat ylös perusteluineen. Voit käydä neuvottelemassa lastenvalvojan kanssa ja pyytää häneltä kotikäyntinä arviota lapsen tilanteesta isänsä luona. Tuo huolesi esiin vahvasti. Lapsesi isovanhemmat eivät ole hänen huoltajiaan. Eihän isänkään tarvitse 24/7 paikalla olla, mutta vastuu on kuitenkin hänellä. Pystyykö hän sen vastuun asianmukaisesti hoitamaan ?

Minun tapauksessani lastenvalvoja ei ottanut kantaa oikein mihinkään asiaan vaan lapsen kotiosoite ratkaistiin käräjillä. Lastenvalvojan luona voi tehdä sopimuksen jos asioista on sovittu, riitoja hän ei ratko. Tarvitset siis lakimiehen. Saat sen oikeusaputoimistosta. Jos tulosi ovat pienet saat avun mahdollisesti jopa maksutta, tulojen mukaan. Mutta jos tähän lähdet, älä mainitse asiasta kellekään. Käy keskustelemassa asianajajan kanssa ihan rauhassa. Hän ottaa kyllä sitten ajallaan yhteyttä eksääsi mikäli päädytte lähteä ajamaan asiaa eteenpäin.

Voimia ja päättäväisyyttä ! Kun tiedät tekeväsi asian lapsesi parhaaksi, menet läpi vaikka harmaan kiven. Minä onnistuin ja lapseni ja minä saamme taas hengittää.

Muuta takaisin sinne mistä lähditkin ja ota lapsi mukaasi,sinulla on siihen oikeus.
Käräjöintiä varten sinulla tulee vain olla hyvät todisteet siitä,ettei lapsen elämä nyt tuollaisenaan ole hänen kehitykselleen hyväksi.

Valmistele asiat hyvin ja ota hyvissä ajoin pätevä asianajaja itsellesi.

-isä mikä teki samoin-

Hmm... mitenkään irvailematta, miehet ja isät ovat joutuneet juuri tuollaiseen tilanteeseen sopeutumaan iät ja ajat, nainen on tehnyt niinkuin haluaa kuulematta isää ollenkaan ja aina tietenkin se on ollut lapsen edun mukaista. Kumma jollei lapsella nytten ole hyvä olla, on hoitava verkosto ympärillä ja kaikkea..... aina ei mene tasan.

Minä menisin lastenvalvojan/neuvolaan puheille setvimään asioita ja kertomaan millanen tilanne on. Siis tästä ettei mummolassa ole ollenkaan rajoja ja poika siksi kiukuttelee sinun luonasi. Menisitte kummatki sinne juttelemaan. Kyllä täytyy olla samat säännöt.

Mummolle kyllä pitää sanoa ihan suoraan tämä asia vaikka kuinka tekisi pahaa. Ei mitään pyyntöjä vaan keskustelette ja sanot ihan suoraan, että sinun ja exäsi lapsi ja sinun ja exäsi kasvatus menetelmät. Eihän se mummo varmasti pahaa tarkota ja tuskin haluaa mummon mieltä pahottaa, mutta kyllä täytyy hänenkin ymmärtää tämä. Isän täytyy myös ymmärtää, että hän on vastuusssa lapsen kasvatuksesta eikä hänen vanhempansa.

Koulun alottaessa varmasti saat uusia tuttavia ja jos kerkeät voisit käydä lapsen kanssa jossain kerhossa tms. tutustumassa uusiin ihmisiin.
Tsemppiä!