Tai hämärätilasta ja kohtauksiin liittyvästä sekavuudesta? Kaipaisin vertaistukea.
Osaisiko joku kertoa tajunnanhämäertymisestä omia kokemuksia?
jbkl
174006
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
itselläni niitä tulee niitä n. 40-100 krt/päivä. sekavuustila toki riippuu kestosta. paska hommahan se on, mutta pakko elää sen kanssa kun lääkkeetkään ei auta. 10 vuoden aikana niihin on ehtinyt tottua, mutta parikymppisenä ihmisenä eniten häiritsee ihmisten ymmärtämättömyys niiden tullessa.
Ovatko tajunnanhämärtymiskohtaus ja poissaolokohtaus sama asia?
No, olen ap, reilu parikymppinen ja itselläni on ollut kaksi grand mal kohtausta ja yksi pienempi kohtaus jossa tuli ensin hyvin euforinen olo ja sitten ilmeisesti jäin tuijottamaan hetkeksi eteeni ja tämän jälkeen muutuin hyvin sekavaksi, eikä esim. laskeminen tai suuntien hahmotus toiminut ollenkaan. (Kohtauksia on ollut enemmänkin mutta vain näistä kolmesta on seurannut 3-7 päivää kestävää sekavuutta).
Kohtausten jälkeen muistini ei toimi kunnolla ja osa muistista palailee pätkittäin. Aluksi saatan olla muistoissani hiukan väärässä ajassa, vaikka tajuan tämän yleensä hyvin nopeasti. Saatan vasta parin päivän jälkeen alkaa muistaa tuttujen ihmisten nimiä, vaikka tunnistaisin heidät ukonäöltä. Mutta saatan sekoittaa nimiä ja asioiden nimeäminen on vaikeaa ja tapahtumien kulkua joutuu hakemaan paljonkin muistista. Laskeminen ja kongitiivinen osaaminen heikkenevät huomattavasti joksikin aikaa. Hämmennyn ja muutun pelokkaaksi tai hätäännyn kun huomaan, etten osaa tai muista jotain missä minulla ei yleensä olisi ongelmia. Mietin, että tällaistako dementikko-mummoillakin on? Tunnistan sen etten ole aivan oma itseni ja olen hyvin väsynyt ja tavallista hitaampi kaikin puolin. Eräs lääkäri mainitsi kun kerroin näistä oireista, että sitä kutsutaan hämärätilaksi. En ole löytänyt termiä muualta. Minulla on ilmeisesti ohimolohko epilepsia, johon on nyt lääkityskin, vaikka alunperin neurologi epäili konversiohäiriötä, mistä olen aiemmin kirjoittanut tälle palstalle.
Poissaolokohtaus kestää pienen hetken, ja on usein sellainen pieni pysähtyminen joita epileptikko itse ei huomaa, mutta hän hetken on hiljaa ja tuijottaa eteensä tms. Tästä voisi kertoa ehkä joku joka tietää paremmin..
Tajunnanhämärtymiskohtaus (joita itse vain ja ainoastaan saan) on hieman pidempi, omalla kohdalla useamman minuutin kestävä kohtaus jossa tajunta katoaa täysin tai osittain. Minulla siten että kuulen aika paljon mitä minulle puhutaan, mutta en pysty reagoimaan mitenkään. Istun vain hiljaa paikoillani, kroppa menee täysin voimattomaksi ja maiskutan. Usein nämä tulevat yöllä, ja jatkuvat seuraavan päivän ajan (n. 3-5 kohtausta)ja pää on kohtauksen jälkeen melko tillin tallin, muisti ei toimi ja olen äärimmäisen väsynyt. Tämä sekavuus ja väsymys kestää sen yhden päivän, ja seuraavana päivänä kaikki taas normaalisti. Muisti ehkä saattaa hieman pätkiä, mutta hitaasti sekin lähtee taas rullaamaan. Töitä pystyn kuitenkin tekemään.
Minulla myös ohimolohkoepilepsia, johon lääkkeenä Neurotol Slow (ja kuten arvata saatta, ei toimi)
näkyykö nämä poissaolokohtaukset pään mri ssä? entä päänäshkökäyrässä tai ct-kuvassa?
eeg:ssä ei ensin näkynyt mitään, mutta myöhemmin tehtiin yö-eeg, ja siinä näkyi käyrässä piikkejä tms . Myös nyt äskettäin kävin uudelleen magneettikuvauksessa ja näkyi jotain.. (en enää muista sitä lääkärikieltä).. Ei kuitenkaan epilepsiaa kummempaa.
mainitsint että kävit uudestaan MRI ssä ja näkyi jotain. eikö ensimmäisellä kerralla näkynyt? oliko sulla oireita kuitenkin jo silloin?
Ensimmäisesta kerrasta on melkein 10v, ja silloin myös näkyi. Nyt se päätettiin katsoa uudelleen ihan vain tarkistuksen vuoksi. Ensimmäiseen magneettikuvaukseen menin saatuani kaksi kouristuskohtausta. Niitä ei onneksi ole tullut enempää.
toisinaan ostamani pullon viinaa olen todellisuutteni tajunnan hukannut. joskus myös muijankin. Toivottavasti sieltä netin toise sta päästä löytyy paremman näklistä rotua joka uskaltaa jopa antaa nimen osoitteen.
Mulla poissaolokohtauksia tulee n. 5krt/kk. Varsin kokenut olen noiden kohtausten kanssa, alkoi sentään 9-vuotiaana. Nyt oon 27-vuotias.
Kohtaus kestää sen max. 2min, enkä sen aikana toki tajua mitään, toljotan vaan eteeni tms. Tokenen noin vartissa. Reagointi riippuu hieman siitä, missä olen ollut. Monesti tuon jälkeen on hieman masentunut tai häpeällinen olo. Töissä kuitenkin unohdan koko homman nopeasti ja teen hommat normaalisti loppupäivän. Seuraavat pari tuntia oon aika väsynyt, muttei se haittaa mitenkään muistia tai suorittamista...
ettei tämä olisi juuri niitä tajunnanhämärtymiskohtauksia?
On ne juu ennemmin niitä. Ennen sain enemmän poissaolokohtauksia, jäänyt termi tottumuksesta ilmaisuihin.
Tosin itse en jaksa omista kohtauksistani niin vääntää, kumpia saan koska kohtauksia kuitenkin saan :D
Tuota jatkunut vaihtelevissa määrin kuitenkin 15 vuotta, joten "kokemattomuudesta" ei johtunut pieni sekaannus termeissä.
En oikeen tiedä onko mulla poissaolo- vai taj.häm.kohtauksia. Kuitenki niitä tulee usein, yleensä viikoittain (joskus voi olla 1 kk ilman). Joskus on vaan 1 päivässä, välillä monta kymmentä. Kohtaukset menee koko ajan pahemmaks/ voimakkaimmaks kun ei lääkkeet auta. Tuntuu ihan sairaalta ja kamalalta kun kohtaus tulee... Joskus kestää "vaan pienen hetken" ja kaikki ok, joskus oman arvion mukaan kestää usean minuutin ja saatan tehdä mitä sattuu.
Oon eläkkeellä ja parikymppinen.
Se on tosi kuten aiemmin mainittiin, että omalla kohdallani ainakaan ihmiset eivät aina ymmärrä (onneksi eivät kaikkea pysty ymmärtämäänkään), mutta mm. sanomisia ja käyttäytymistä vois joskus miettiä...
Yleensä kohtauksiin jo aivan kokemuksesta liittyy sekavuus, joka hellittää ajanmyötä. Aluksi ei tule esim. sanoja mieleen ja saattaa vaellella jopa minne ja mahdollisesti ovesta ulos. Kerran ravintolassa näin herätessäni kauniita enkeleitä, kun nuoret naiset huolissaan olivat minua hoitamassa.Pitääkin saada kohtaus useammin ravintolassa, olivat todella ihania ja yksi saattoi minut vielä ambulanssille ja tutustuttiin. Epilepsian hyviä puolia?;).
Tajunnan hämärtyminen liittyy monesti jo ennen kohtausta ja on ns. aura ja kannattaa olla varovainen silloin, tosin voihan sanoa, että sekavuus ja tajunnan hämärtyminen on aika lailla samaa ja tajunnan hämärtymymistä on varmasti myös kohtauksen jälkeen.
Tajunnan hämärtätymistä lienee voi joskus pitää myös kohtauksena ja joillain ei lienee muita esiinnykään.
kun tuleee tollotus- kohtaus, eli näkö jää päälle ja hätkähtää siitä sitten "tähän päivään" voiko sekin olla epilepsiaa???
Käsitääkseni voi ja joillakin "tollotukseen" liittyy mm. itsensä riisumista tai muita hämmentäviä toimintajoja, joista ei itse tiedä. Sellaiset ainakin on epilepsiaa tai osa sitä. Eli kannattaa käydä lääkärillä ja kysellä lienee. Itse en ole todellakaan lääkäri tai neurologi. Käytännössä se menee lienee niin, että menee ensin julkisella puolella lääkäriin ja sieltä hän tarvittaessa antaa lähetteen. Näin sen ainakin pitäisi mennä, mutta näin kesällä voi olla pulaa lääkäreistä. Terveys on kuitenkin tärkeää, joten eiköhän tuo kannata tarkistaa etenkin, jos tiedät tajuntasi kadonneen, etkä vain vaipunut ajatuksiisi.
Mulla pojalla alkoi viime keväänä kohtaukset joiden aikana tuijottelee "kaukaisuuteen" eikä vastaa puhutteluun, ei liity nykimistä tai vastaavaa kohtauksiin. Lisäksi poika alkoi samaan aikaan tehdä aivan älyttömiltä tuntuvia tempauksia ja tavaroita alkoi löytyä mitä mielenkiintoisemmista paikoista.
Koulun alettua syksyllä tuli yhden päivän aikana kuusi kohtausta jonka aikana ryhmäavustaja ei saanut poikaan kontaktia vaikka ravisteli olkapäistä yms. Poika itse on aina ihan pihalla ja kyselee "Mitä?!?!", ei muista miksi on tehnyt jotain tai mitä oli ollut tekemässä. Hakeuduttiin lääkäriin sitten.
Eeg oli normaali ja pään mri myös. Aloitettiin oireiden perusteella lääkitys ja diagnoosi on "epilepsia focalis". Lääkityksen aloituksen jälkeen on tullut yksi kohtaus ja sekin n. kuukausi sitten.