olen ollut näin rikki. :( Väsymyksellä ja pienellä dagen efter fiileksellä voi olla oma osuutensa asiassa, mutta mulla on jo nyt tolkuton IKÄVÄ. Kaikki on niin lopullista, mutta silti mikään ei täysin selvää. Kaipaan sinua tuekseni, lähelleni turvaksi. Se viimeinen suudelma polttaa huulillani, roihu palaa sisälläni. Mieli tekee huutaa kivusta. Olo on epätoivoinen. Hetki sitten meillä oli paljon yhteistä, enää ei mitään. Se kaikki olikin vain kaunista unta, herääminen todellisuuteen tuottaa tuskaa. Tiedän tämän olevan ainoa oikea tie, miksi silti sattuu?
En muista
milloin viimeksi
4148
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sattuu aikansa ja sitten helpottaa.
Elämäähän se vain on. Onko sulle tullut tavaksi sotkeutua varattujen pelimiesten verkkoihin?
Toivoa sopii, että jossain vaiheessa helpottaa. Nyt testataan vanhan sanonnan paikkansa pitävyys, pois silmistä pois mielestä...
Eipä ole ollut tapana, ei.
No poikkeus vahvistaa säännön...;)!
Kyllä se siitä hiljalleen unohtuu.
En oo tehny poikkeusta ;) Ihan vapaaseen mieheen sekaannuin, pelimieskään ei hän ole... Kuten jo totesin siinä toivossa eletään.
Mukavaa illan jatkoa. Käperryn peiton alle keräämään voimia.