kuulluuko taloyhtiön maksaa kosteuseristys

Olisiko se hyvä ratkaisu, että märkätilat ovat osakkaan vastuulla? itse kun olen asiasta keskustellut useammankin isännöitsijän kanssa, kukaan ei ole sitä suositellut. Ovat perustelleet kielteistä kantaansa mm. remontin laiminlyönnillä ja epäselvillä korvausvastuilla esim. jos vaurio etenee naapuriin.

Entä jos vastuuta jaettaisiin esim. 50/50 osakkaan ja yhtiön kesken. Käytännössä niin, että uudessa yhtiössä yhtiöjärjestys muutettaisiin ensimmäisen 10 v sisällä. Muistaakseni rakentajalla on 10 v vastuu sinä aikana ilmenevistä rakennusvirheistä, joten osakkaan ja asukkaan vastuut alkaisivat periaatteessa vasta sen jälkeen.

Yhtiöllä olisi edelleen vastuulla valvoa märkätilojen kuntoa ja lupa päättää remontista. Osakas taas pyrkisi pitämään märkätilat hyvässä kunnossa, koska puolet remontin kustannuksista lankeaisivat suoraan hänen maksettavaksi. Jos tässä tapauksessa vaurio etenee naapuriin, se naapurin osuus jäisi joko yksin yhtiön vastuulle, ellei kyseessä ole ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti, joka saattaisi sysätä vastuun jopa kokonaan osakkaalle.

Ex-Hpj... kirjoitti:

Olisiko se hyvä ratkaisu, että märkätilat ovat osakkaan vastuulla? itse kun olen asiasta keskustellut useammankin isännöitsijän kanssa, kukaan ei ole sitä suositellut. Ovat perustelleet kielteistä kantaansa mm. remontin laiminlyönnillä ja epäselvillä korvausvastuilla esim. jos vaurio etenee naapuriin.

Entä jos vastuuta jaettaisiin esim. 50/50 osakkaan ja yhtiön kesken. Käytännössä niin, että uudessa yhtiössä yhtiöjärjestys muutettaisiin ensimmäisen 10 v sisällä. Muistaakseni rakentajalla on 10 v vastuu sinä aikana ilmenevistä rakennusvirheistä, joten osakkaan ja asukkaan vastuut alkaisivat periaatteessa vasta sen jälkeen.

Yhtiöllä olisi edelleen vastuulla valvoa märkätilojen kuntoa ja lupa päättää remontista. Osakas taas pyrkisi pitämään märkätilat hyvässä kunnossa, koska puolet remontin kustannuksista lankeaisivat suoraan hänen maksettavaksi. Jos tässä tapauksessa vaurio etenee naapuriin, se naapurin osuus jäisi joko yksin yhtiön vastuulle, ellei kyseessä ole ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti, joka saattaisi sysätä vastuun jopa kokonaan osakkaalle.

Lue lisää

Pientaloissa, missä ei naapureita ole heti seinän takana ja ei ainakaan alapuolella märkätilat voivat hyvin olla osakkaan vastuulla, saisivat silloin kotitalousvähennyksenkin teettämästään uudistuksesta.
Kerrostaloissa en luota ajatukseen.

Ex-Hpj... kirjoitti:

Olisiko se hyvä ratkaisu, että märkätilat ovat osakkaan vastuulla? itse kun olen asiasta keskustellut useammankin isännöitsijän kanssa, kukaan ei ole sitä suositellut. Ovat perustelleet kielteistä kantaansa mm. remontin laiminlyönnillä ja epäselvillä korvausvastuilla esim. jos vaurio etenee naapuriin.

Entä jos vastuuta jaettaisiin esim. 50/50 osakkaan ja yhtiön kesken. Käytännössä niin, että uudessa yhtiössä yhtiöjärjestys muutettaisiin ensimmäisen 10 v sisällä. Muistaakseni rakentajalla on 10 v vastuu sinä aikana ilmenevistä rakennusvirheistä, joten osakkaan ja asukkaan vastuut alkaisivat periaatteessa vasta sen jälkeen.

Yhtiöllä olisi edelleen vastuulla valvoa märkätilojen kuntoa ja lupa päättää remontista. Osakas taas pyrkisi pitämään märkätilat hyvässä kunnossa, koska puolet remontin kustannuksista lankeaisivat suoraan hänen maksettavaksi. Jos tässä tapauksessa vaurio etenee naapuriin, se naapurin osuus jäisi joko yksin yhtiön vastuulle, ellei kyseessä ole ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti, joka saattaisi sysätä vastuun jopa kokonaan osakkaalle.

Lue lisää

Miksi tätäkin selvää asiaa pitäisi mutkistaa. Rakenteet ovat taloyhtiön vastuulla ja sillä selvä. Tietenkin, jos voidaan kiistattomasti osoittaa, että osakas on aiheuttanut vesieristeisiin vikoja, on hän niistä korvausvastuussa ihan vahingonkoevauslainkin mukaan.
Mitaä sitten tulee rakentajan kymmenen vuoden vastuuseen, niin ei se ole todellakaan mikään 10-vuoden takuu. Kummenen vuoden vastuu tarkoittaa vastuuta niistä virheistä, jotka on aiheutettu torkeällä tuottamuksella tai huolimattomuudella ja jotka viat ovat olleet ns. piileviä vikoja, joita ei ole voitu huomata takuuaikana. Tälläinen vika voi tietenin olla vesieristeessä, mutta kyllä se tulee ilmi aika pian luovutuksen jälkeen - ei siis vasta 9 ja ½ vuoden kuluttua. Eli kyllä ne vastuut niin osakkaan kuin taloyhtiön osalta alkavat viimeistään takuuajan päätyttyä (1 tai 2 vuotta tapauksesta riippuen). Taloyhtiöllä ja osakkaalla on myös kunnossapito- ja huoltovelvollisuus. Jos näitä on laiminlyöty, on vaikea saada 10-vuotisvastuun kautta rakentajaa korvaamaan mitään. Takuuaikana näyttövelvollisuus on rakentajalla ja sen jölkeen taloyhtiöllä tai osakkaalla.

Ärinää kirjoitti:

Miksi tätäkin selvää asiaa pitäisi mutkistaa. Rakenteet ovat taloyhtiön vastuulla ja sillä selvä. Tietenkin, jos voidaan kiistattomasti osoittaa, että osakas on aiheuttanut vesieristeisiin vikoja, on hän niistä korvausvastuussa ihan vahingonkoevauslainkin mukaan.
Mitaä sitten tulee rakentajan kymmenen vuoden vastuuseen, niin ei se ole todellakaan mikään 10-vuoden takuu. Kummenen vuoden vastuu tarkoittaa vastuuta niistä virheistä, jotka on aiheutettu torkeällä tuottamuksella tai huolimattomuudella ja jotka viat ovat olleet ns. piileviä vikoja, joita ei ole voitu huomata takuuaikana. Tälläinen vika voi tietenin olla vesieristeessä, mutta kyllä se tulee ilmi aika pian luovutuksen jälkeen - ei siis vasta 9 ja ½ vuoden kuluttua. Eli kyllä ne vastuut niin osakkaan kuin taloyhtiön osalta alkavat viimeistään takuuajan päätyttyä (1 tai 2 vuotta tapauksesta riippuen). Taloyhtiöllä ja osakkaalla on myös kunnossapito- ja huoltovelvollisuus. Jos näitä on laiminlyöty, on vaikea saada 10-vuotisvastuun kautta rakentajaa korvaamaan mitään. Takuuaikana näyttövelvollisuus on rakentajalla ja sen jölkeen taloyhtiöllä tai osakkaalla.

Lue lisää

"sitten tulee rakentajan kymmenen vuoden vastuuseen, niin ei se ole todellakaan mikään 10-vuoden takuu."

Ei se mikään takuu olekaan mutta jos märkätila on ollut normaalissa käytössä alle 10v ja sinä aikana siihen joudutaan tekemään isompi remontti joka tarkoittaa lähinnä, että kosteuseristeen alaisiin rakenteisiin on päässyt vähän reippaammin märkää, kyllä se lähtökohtaisesti rakentajan piikkiin menee.

Törkeät tuottamukset ja virheet taas saattavat mennä korvausvastuun lisäksi rikoslain puolelle.

Se kuinka pitkä ja hankala prosessi saadaan aikaan, riippuu usein juuri rakentajasta. Vikaa yritetään korjata mahdollisimman halvalla, paikkailemalla yms. eikä hommasta tule valmista ehkä koskaan tai riidellään asiasta oikeudessa vuositolkulla ja yritetään vierittää syytä muiden kontolle.

HKJ.. kirjoitti:

Pientaloissa, missä ei naapureita ole heti seinän takana ja ei ainakaan alapuolella märkätilat voivat hyvin olla osakkaan vastuulla, saisivat silloin kotitalousvähennyksenkin teettämästään uudistuksesta.
Kerrostaloissa en luota ajatukseen.

Lue lisää

Paritaloissa ja erillistaloissahan usein onkin niin, että lähes kaikki vastuut on siirretty yhtiöltä osakkaille ja silloin se on ihan ok. Paritaloissa kuitenkin ongelmia voi syntyä jos märkätilat on vastakkain, rakenteista ja rakennustavasta riippuen.

Ex-Hpj... kirjoitti:

"sitten tulee rakentajan kymmenen vuoden vastuuseen, niin ei se ole todellakaan mikään 10-vuoden takuu."

Ei se mikään takuu olekaan mutta jos märkätila on ollut normaalissa käytössä alle 10v ja sinä aikana siihen joudutaan tekemään isompi remontti joka tarkoittaa lähinnä, että kosteuseristeen alaisiin rakenteisiin on päässyt vähän reippaammin märkää, kyllä se lähtökohtaisesti rakentajan piikkiin menee.

Törkeät tuottamukset ja virheet taas saattavat mennä korvausvastuun lisäksi rikoslain puolelle.

Se kuinka pitkä ja hankala prosessi saadaan aikaan, riippuu usein juuri rakentajasta. Vikaa yritetään korjata mahdollisimman halvalla, paikkailemalla yms. eikä hommasta tule valmista ehkä koskaan tai riidellään asiasta oikeudessa vuositolkulla ja yritetään vierittää syytä muiden kontolle.

Lue lisää

Valitettavasti se ei mene lähtökohtaisesti rakentajan tai remontin tehneen yhtiön piikkiin. Pitää pystyä osoittamaan, että rakentaja on toiminut huolimattomasti - tuo osoittaminen vain voi olla vaikeaa.

Ässä Mix kirjoitti:

Valitettavasti se ei mene lähtökohtaisesti rakentajan tai remontin tehneen yhtiön piikkiin. Pitää pystyä osoittamaan, että rakentaja on toiminut huolimattomasti - tuo osoittaminen vain voi olla vaikeaa.

Lue lisää

Juuri näin. Osakkeenomistajalla tai tyaloyhtiöllä on nöyttövelvollisuus virheen olemassaolosta. Ja kun ei osata / pystytä näyttämään rakentajaa "syykkiseksi" eikä haluta itse olla syyllinen, syntyy näitä pitkiä oikeudenkäytejä.
Se kuinka pitkä ja hankala prosessi saadaan aikaan riippu usein juuri taloyhtiöstä tai osakkeenomistajaista, jotka haluavat ilmaisen korjauksen vaikka ovet itse laiminlyöneet oman huoltovelvollisuudtensa.
On ihan ymmärrettävää, että kun omat varat eivät riitä, halutaan joku muu maksajaksi.
Jos kestää lähes kymmenen vuotta siihen, että vesivahinko alkaa näkyä, niin kyllä jossakin on vikaa.
Virheen osoittaminen voi olla todella vaikeaa varsinkin silloin, kun virhettä ei ole ja vuoto johtuu itse tehdyistä laattaremonteistä yms. yms.
Jos virhe pytytään osoittamaan rakentajan syyksi, niin ilman muuta se korjataan suunnitelmien mukaiseen kuntoon. Eihän siinä ole mitään järkeä, että selvässä tapauksessa rak.liike antaa asian mennä oikeuteen ollen tietoinen siitä, että häviää riidän. Läheskään aina voittaja ei ole taloyhtiö tai osakeenomistaja. Niistä riidoista, jonka taloyhtiö tai osakkeenomistaja häviää, vaietaan häntä koipåienvälissä, mutta jos rak.liike häviää, on asia esillä kaikissa mahdollsissa tiedotusvälineissä.

Ässä Mix kirjoitti:

Valitettavasti se ei mene lähtökohtaisesti rakentajan tai remontin tehneen yhtiön piikkiin. Pitää pystyä osoittamaan, että rakentaja on toiminut huolimattomasti - tuo osoittaminen vain voi olla vaikeaa.

Lue lisää

Piilovika ja vian/virheen toteaminen riittää.

En nyt äkkiä löytänyt uudempaa lähdettä, mutta mielestäni tämä on edelleen ajan tasalla:

"Vuositarkastuksen jälkeen ostaja voi vedota ainoastaan ns. salaisiin virheisiin eli sellaisiin vikoihin tai puutteisiin, joita ei ole voitu havaita vuositarkastuksessa. Näistä salaisista virheistä myyjä vastaa 10 vuoden ajan siitä lukien, kun yhtiö siirtyi osakkaiden hallintaan.
Tämä ns. 10 vuoden vastuu ei kuitenkaan ole takuuvastuuta. Edellytyksenä vastuun toteutumiselle on siis se, ettei virhettä ole voitu vuositarkastuksessa havaita. Myyjä ei ole vastuussa myöskään sellaisesta virheestä, joka on seurausta esimerkiksi normaalista kulumisesta tai huoltotoimenpiteiden laiminlyönnistä."

http://www.nordius.fi/index.php?pg_id=10&alaid=28&page_id=222

Ex-Hpj... kirjoitti:

Piilovika ja vian/virheen toteaminen riittää.

En nyt äkkiä löytänyt uudempaa lähdettä, mutta mielestäni tämä on edelleen ajan tasalla:

"Vuositarkastuksen jälkeen ostaja voi vedota ainoastaan ns. salaisiin virheisiin eli sellaisiin vikoihin tai puutteisiin, joita ei ole voitu havaita vuositarkastuksessa. Näistä salaisista virheistä myyjä vastaa 10 vuoden ajan siitä lukien, kun yhtiö siirtyi osakkaiden hallintaan.
Tämä ns. 10 vuoden vastuu ei kuitenkaan ole takuuvastuuta. Edellytyksenä vastuun toteutumiselle on siis se, ettei virhettä ole voitu vuositarkastuksessa havaita. Myyjä ei ole vastuussa myöskään sellaisesta virheestä, joka on seurausta esimerkiksi normaalista kulumisesta tai huoltotoimenpiteiden laiminlyönnistä."

http://www.nordius.fi/index.php?pg_id=10&alaid=28&page_id=222

Lue lisää

Näinhän likissdäsi sanotaan:
"Grynderin vastuu eroaa edellä esitetystä urakoitsijan vastuusta siten, että grynderi vastaa 10 vuoden ajan siitä, että rakennustyö on suoritettu hyvän rakennustavan mukaisesti. Lisäksi grynderi vastaa rakennuksen suunnittelussa ja mahdollisissa aliurakoissa tapahtuneista virheistä 10 vuoden ajan. Mikäli käytetty rakennusmenetelmä on kuitenkin ollut rakennusajankohdan määräysten ja hyvän rakennustavan mukainen, ei grynderikään yleensä ole vastuussa siitä, että menetelmä myöhemmin osoittautuu huonoksi."
Ei siis mitään uutta - vai kuinka? Luehan oikein ajatuksella mitä tuossa yllä kirjoitetaan... ja sitten mietit mistä kaikesta oikeutta käydään.

Ärinää kirjoitti:

Näinhän likissdäsi sanotaan:
"Grynderin vastuu eroaa edellä esitetystä urakoitsijan vastuusta siten, että grynderi vastaa 10 vuoden ajan siitä, että rakennustyö on suoritettu hyvän rakennustavan mukaisesti. Lisäksi grynderi vastaa rakennuksen suunnittelussa ja mahdollisissa aliurakoissa tapahtuneista virheistä 10 vuoden ajan. Mikäli käytetty rakennusmenetelmä on kuitenkin ollut rakennusajankohdan määräysten ja hyvän rakennustavan mukainen, ei grynderikään yleensä ole vastuussa siitä, että menetelmä myöhemmin osoittautuu huonoksi."
Ei siis mitään uutta - vai kuinka? Luehan oikein ajatuksella mitä tuossa yllä kirjoitetaan... ja sitten mietit mistä kaikesta oikeutta käydään.

Lue lisää

"grynderi vastaa 10 vuoden ajan siitä, että rakennustyö on suoritettu hyvän rakennustavan mukaisesti. Lisäksi grynderi vastaa rakennuksen suunnittelussa ja mahdollisissa aliurakoissa tapahtuneista virheistä 10 vuoden ajan."

Juuri näin.

"Mikäli käytetty rakennusmenetelmä on kuitenkin ollut rakennusajankohdan määräysten ja hyvän rakennustavan mukainen, ei grynderikään yleensä ole vastuussa siitä, että menetelmä myöhemmin osoittautuu huonoksi."

Kerroppa nyt vaikka ihan esimerkinomaisesti mitä tekemistä tuolla on märkätilojen vikojen ja virheiden kanssa nyt tai vaikka tästä hetkestä 10 v taaksepäin?

Enpä ainakaan itse ole kuullut, että rakentaja/rakennuttaja olisi tuon syyn perusteella päässyt laistamaan velvoitteitaan ja vastuitaan. Tuskin on kukaan edes sitä yrittänyt.

Miksi edes remontoit itse? Jos suurin osa yhtiön kylpyhuoneista ovat alkuperäiset, niin ne ovat teknisen käyttöikänsä päässa ja yhtiön pitäisi uusia kaikki kylpyhuoneet! Tosin saitoja junttiosakkaita täynnä olevassa yhtiössä näin ei pääsääntöisesti tehdä, mutta on ainakin neuvotteluvaltti kosteuseristyksen maksajan suhteen..

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Miksi edes remontoit itse? Jos suurin osa yhtiön kylpyhuoneista ovat alkuperäiset, niin ne ovat teknisen käyttöikänsä päässa ja yhtiön pitäisi uusia kaikki kylpyhuoneet! Tosin saitoja junttiosakkaita täynnä olevassa yhtiössä näin ei pääsääntöisesti tehdä, mutta on ainakin neuvotteluvaltti kosteuseristyksen maksajan suhteen..

Lue lisää

Yhtiö = osakkaat. Et sinä siitä maksuosuudesta eroon pääse luikertelemaan, vaikka yhtiöllä teetättäisitkin.

Olisi syytä vaihtaa jos remontoitte. Muovimaton tekninen käyttöikä vedeneristeenä n. 15 vuotta. Sen jälkeen alkaa jossakin vaiheessa ilmaantua saumojen aukeamista ja siinä meni vesitiiveys. Uuden muovimatonkin voi asentaa mutta sitä ei saa peittää millään, esim. laatoituksella, jotta sen kuntoa voi pitää silmällä.

Siis niistä kalusteista, mitkä pitää irroittaa muutenkin remontin takia. lisätään