Voiko lievästi kehitysvammainen pesän osakas allekirjoittaa itse jakosopimuksen, vai pitääkö hakea edunvalvojan sijaista? Edunvalvojana on lähisukulainen, joten sijainen on käsittääkseni pakollinen, mutta tämän kehitysvammaisen toimintakelpoisuutta ei ole käräjäoikeuden päätöksessä rajoitettu, joten voiko hän allekirjoittaa sopimuksia myös itse? Edunvalvoja on siis haettu aikanaan avuksi omaisuutta ja taloudellisia asioita koskeviin asioihin.
Jostain kehitysvammaisten tukiliiton sivuilta bongasin, että esim. asunnon vuokraustilanteessa, päämies, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi allekirjoittaa vuokrasopimuksen myös itse. Vai ovatkohan vuokrasoppari ja perinnönjakosoppari edes vertailukelpoisia.
Jos sijainen on pakko hankkia, niin kuka siihen käy? Kun ohjetekstit ovat aikamoista siansaksaa, tyyliin; ei käy sijaiseksi, jos on edunvalvojan puoliso, puolison lapsi, tai vanhempi, tai vanhemman sisar, tai vanhemman sisaren puoliso yms. yms. Voiko se olla ylipäänsä kukaan tämän kehitysvammaisen sukulaisista? Vai esim. joku perhetuttava?
Jostain kehitysvammaisten tukiliiton sivuilta bongasin, että esim. asunnon vuokraustilanteessa, päämies, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi allekirjoittaa vuokrasopimuksen myös itse. Vai ovatkohan vuokrasoppari ja perinnönjakosoppari edes vertailukelpoisia.
Jos sijainen on pakko hankkia, niin kuka siihen käy? Kun ohjetekstit ovat aikamoista siansaksaa, tyyliin; ei käy sijaiseksi, jos on edunvalvojan puoliso, puolison lapsi, tai vanhempi, tai vanhemman sisar, tai vanhemman sisaren puoliso yms. yms. Voiko se olla ylipäänsä kukaan tämän kehitysvammaisen sukulaisista? Vai esim. joku perhetuttava?
Vastaukset 5
Vanhimmat
>>Kun ohjetekstit ovat aikamoista siansaksaa, tyyliin; ei käy sijaiseksi, jos on edunvalvojan puoliso, puolison lapsi, tai vanhempi, tai vanhemman sisar, tai vanhemman sisaren puoliso yms. yms.
Ei nuo ohjeet ole siensakasaa, etsit vain henkilön joka ei ole luettelossa.
Yksinkertaistettuna asia on niin että eturistiriitaa ei saa synyä edes välillisesti.
Eli esim sisaren puoliso ei käy koska sisar voi vaikuttaa puolisonsa toimiin.
Otetaanpa esimerkki: Toimin alaikäisen poikani edunvalvojana, minä sain toimia edunvalvojana poikani perintöasiassa kun pesä oli edesmenneen vaimoni isä eli lasten pappa.
Miksi näin? koska minulla ei ollut eturistiriitaa koska en saanut pesästä mitään enkä ajanut pesässä missään vaiheessa omaa etuani. En näin ollen ollut jäävi.
Toisessa tapauksessa kun teimme oikeustoimen johon kuului vaimoni kuolinpesä en voinut toimia edunvalvojana koska ajoin myös omaa etuanikin, tällöin hain väliaikaista edunvalvojaa tuon oikeustoimen ajaksi.
Olen ollut edunvalvojan sijaisena, varsinainen edunvalvoja oli serkkuni ja "valvoin" hänen alaikäisten lastensa etua. Ei siinä ollut mitään ihmeellista. Serkku ei ole ikinä esim. perinnön saaja (paitsi testamentilla), joten kelpasin maistraatille. Aikamoinen kasa paperia sieltä tuli, kaikki mikä liittyy omiin sukulaisiini, edesmenneestä mummostani ei sentään ollut mainintaa.
Muutoin olemme serkun kanssa läheisiä ja hänestä oli luonnollista pyytää minua mieluummin kuin jotakin outoa ihmistä, kun kyse oli kuitenkin hänen perheensä asioista.
Nimimerkki "serkku jo käy", minkälainen kasa paperia sieltä tuli? Siis jotain papereita koskien päämiehiä, eli noita serkkusi lapsia? Ihmettelen vaan, että miksi jotain papereita on lähetetty, maistraatista vai? Ajattelin vaan, että jos kysyn jotain perhetuttua tai vaikka naapuria sijaiseksi, niin en kyllä haluaisi mitään muuta tietoa jakaa, kun vain siihen kyseiseen oikeustoimeen liittyviä tietoja, esim. siis perinnönjakoon. Vai lähetetäänkö maistraatista automaattisesti sijaiselle kaikki mahdolliset tiedot koko suvusta?
Miten muuten sitten, kun pesä on ositettu ja jaettu leskelle ja vajaavaltaiselle lapselle, niin saako leski sen jälkeen toimia taas normaalisti lapsensa edunvalvojana? Silloinhan rahat yms. ovat kokonaan päämiehen, eikä enää kuolinpesän.
Maistraatti lähettää kaiken tarpeellisen aineiston väliaikaiselle edunvalvojalle hänen hommaansa varten.
Ei tietenkään asiaan liittymättömiä papereita.
Mutta nyt kun muistelen tarkemmin kun olin 2 alaikäisen edunvalvojana perintöasiassa niin kyllä se oli niinpäin että minä toimitin maistraattiin läjän papereita ja vielä niin että jouduin tekemään uusiksi jakokirjat yms.
Väliaikaisen edunvalvojan pestiin haetaan henkilöä ja samassa hakukaavakkeessa määritellään toimenkuva ja kesto.
Onko se jokin suppea asia esim. talon myynti, perinnön jako tai sitten laajempi esim. sairauden ajan yms..
Kun tuo määrätty tehtävä suoritetaan niin tilapäisen edunvalvojen pesti päättyy.