Outoja sanoja lapsuudesta

outoja suomensanoja

Kun olin lapsi kuulin usein mummoni käyttävän outoja murresanoja joita en sen jälkeen ole enää kuullut. Tietäisikö joku mistä tulevat seuraavat sanat ja mitä murretta ne ovat? Tai jotain muuta sanoihin liittyvää. Eli tällaisia sanoja: -RENKÄÄ- (saattoi esim. sanoa, ei renkää tuota muistella, tjms., milloin taas antoi jotain, esim. ruokaa, ei sanonut "ota" vaan sanoi -HE- . Taas muistaakseni "ja"/"tai" sanan tilalla käytti -ELI- sanaa, (esim. ei sanonut "matala ja korkea" , vaan sanoi "matala ELI korkea". Muitakin minulle outoja sanoja mummo käytti, mutta nämä nyt ensin tulevat mieleen. Askarruttaa sanojen tausta ym. sanoihin liittyvä, esim. mitä murretta ne ovat ja millainen historia sanojen tällaisella käytöllä on, jne. jne. Kaikki asiaan liittyvä.

105

2898

    Vastaukset

    • Sinun kielioppi on jotain ihan muuta kuin suomen kielen. Edes isoja kirjaimia ei osata käyttää eikä välimerkkejä, voi luoja. Oikeinkirjoitus on tärkeä siksi, että tulisi edes jollain tavalla ymmäretyksi!

      • noniin, tuotapa tuossa tekstissä udeltiin. Tyypillistä keskustelua netissä. Jos joku kysyy jotain asiaa, vastaillaan mitä sattuu ja loukataan, kun ai muuta osata....:(


      • Nimimerkille -Pede- ! Mitä oikein tarkoitat?
        Aloittajan viesti on ihan hyvin ja ymmärrettävästi kirjoitettu!! Esimerkkisanat hän kirjoittaa isoilla kirjaimilla jotta ne erottuisivat paremmin tekstistä.


    • Arvaan että murre on Etelä-Pohjanmaalta. Minun 1905 Ilmajoen Koskenkorvalla (Suomen janoisen kansan hyvin tuntemalla paikkakunnalla) syntynyt mummoni käytti samoja sanoja.

      "[ei] Renkää" ; ei pidä / ei kannata / ei saa ; Esim. ei trenkää tryykööstellä! (hiukan kärjistetty leikillinen uudempi sanonta EP:lla) ; luulisin että se tulee ruotsista tai saksasta, mutta en tiedä tarkemmin.

      "He!" ; Ole hyvä, eteläpohjanmaaksi, Siinä on sulle poika nisua, ota siitä, he!

      "Eli" ; tarkoittaa myös "vai", "tai". Joidenkin puheessa myös jonkinlainen välimerkki (kuten "swiddu" nykynuorisolla).
      Mielestäni "eli" ei kuitenkaan tarkoita "ja" EP:lla. Jos jokin on korkea niin se ei samalla ole matala

      Muita?

      "HÄH!" ; Anteeksi kuinka sanoitte voisitteko toistaa, eteläpohjanmaaksi

      "OHO!" ; Anteeksi, eteläpohjanmaaksi ;-)

      1882 syntynyt paappa : "Korttelin mittaasta orelmaa" ; noin 15 cm pitkää ruohoa jota joskus kasvaa heinäpellolle loppukesästä heinän pois korjaamisen jälkeen, hyvää evästä lehmille.

      • [ei] Trenkää / renkää ; siinä oikeastaan kuuluisi olla tuo T-kirjain alussa, mutta monasti se on pudonnut pois kuten F-kirjain tyttöä tarkoittavasta sanasta "likka". Sävy on yleensä kielteinen. Ei sun trenkää mun taloosnani sylijeskellä!

        "Eli", "elikkä" ei ilmaise identiteettiä, vaan vaihtoehtoja. Lehemä elikkä hevoonen. Juorahan kahvetta, elikkä lähäretähän syömähän.

        "Hä?" on tavallinen kysymys, ei ehkä niinkään loppuhoon kanssa "häh", se on enempi nykyslangia? Hä -kysymyksen sävy ei välttämättä ole alunperin ollut kielteinen, vaikka nykyisin ehkä yleensä on.

        "Oho!" on nopea tapa sanoa "Anteeksi, olen hyvin pahoillani" ;-)


      • Meilläpäin taidetaan sama " renkää" sanoa sanalla ränt: ei ränttä tehrä, ei ränt krannata... Kun jotakin annettettiin, saatettin ojentaissa sanoa seh...tarkoittiko olehyvää:) ihania murresanoja joita soisi kuulevansa useammin, mutta murretekstit ovat kyllä työläitä lukea.


    • Niinhän se muuten onkin, että tuota "eli" sanaa hän ei käyttänyt "ja" sanan paikalla, vaan juuri noitten sanojen; "tai"/"vai" paikalla. Tarkoitan jos vertaa minun murteeseeni. Erittäin mielenkiintoista on että murre paljastui Etelä-Pohjanmaan murteeksi, Ilahduttavaa että noille "oudoille" sanoille viimein löytyi selitys ja tausta. Olen usein vuosien varrella itsekseni miettinyt noita sanontoja. Käytti muuten myös tuota sanaa "nisu" pullasta (muistin tuosta esimerkistä) ja sanoi juuri noin; ensin; "ota" ja senjälkeen vielä "he". Onkohan tätä murretta puhuttu (tai puhutaanko) koko etelä-pohjanmaan alueella vai onko vain joitain tiettyjä paikkakuntia joissa sitä puhutaan?

      • Tuollainen murre on mielestäni ollut käytössä ainakin alueella Jalasjärvi- Ilmajoki-Kurikka- Peräseinäjoki, ehkä Kauhajokikin sopisi vaikka sieltä ei omakohtaista kokemusta olekaan. Äiti tosin oli opettajana Kauhajoella muutaman vuoden ennen syntymääni.

        Vaikka kyllä sattuu syntyperäiselle etelä-pohjalaisellekin yllätyksiä. En parinkymmenen vuoden poissaolon jälkeen ymmärtänyt mikä osa rakennuksesta on "torni", jossa naakat (rauhoitetut linnut) kuulemma pesivät. Se on savupiippu!


      • Nisusta eli pullasta tuli mieleen sana "nisukyrsä". Nyt joku tietysti luulee että nisukyrsä on tuhma sana, mutta ei, se tarkoittaa pullapitkoa!

        Mummolla EP:lla oli myös oma hämmästystä merkitsevä sanansa "HOO!" joka ei ehkä ollut kovin laajalle levinnyt.

        Joillekin maansiirtokoneille ja muillekin koneille minun mummollani oli nimitys "koles". Tämä juontaa mahdollisesti "Coles" nimisestä valmistajasta? Ehkä se oli kuitenkin vain hänen ihan oma nimityksensä. Hänellä oli muitakin murresanoina luultavasti epätyypillisiä omia sanoja, kuten lypyynen, möhöönen, mönkähäänen...

        Kompakti selviytymispakkaus Etelä-Pohjanmaalle, sopii mm. mamuille, vain 4 interjektiota : "Hoo!, Hä!, Oho!, He!", näilä pärjää pitkälle!


      • "Onkohan tätä murretta puhuttu (tai puhutaanko) koko etelä-pohjanmaan alueella vai onko vain joitain tiettyjä paikkakuntia joissa sitä puhutaan?"

        Ainakin kauhavalaisen korvaan kuulostaa ihan oikealta. Härmät ja Lapua varmaan aika samalaisia.

        Muutama muu tyypillinen:

        Juntu = polku
        Prunni = kaivo
        Nyhtyristi = kiltisti, mukisematta
        Talterikki = lautanen
        Lautaanen = kaapin tms. hylly
        Kaffi = kahvi
        Itikat = lehmät, tai karja yleensä
        Lohona = Sellainen vähän parempi reki, ihmisiä varten.
        Kaffeli = haarukka
        Hilakku = huivi (naisten)
        Mälli = makeinen
        Kropsu = pannukakun tapainen
        Kurkoonen = koppakuoriainen
        Tuuki = Pöytäliina
        Vakstuuki = vahakangas
        Karteeki = ikkunaverho
        Pulttu = housun lahje
        Nästyyki = nenäliina
        Plakkari = tasku


    • P.S. Paljon kiitoksia vastauksista!

    • Tuossa google-kääntäjällä katselin äkkiseltään tuota "he" sanaa. Ei oikein vaikuttanut hetimiten suoralta lainasanaltakaan. Tottakai ettei google kaikkia kieliä tokikaan tunnista...Näytti tuo "he" suurimmalla osalla kielistä tarkoittavan suomeksi (googlen mukaan) "hän" ja muutamilla kielillä "minä". Muutamat muutkaan merkitykset ei oikein sopineet asiayhteydeltään eteläpohjanmaan kielen tai -murteen käyttämään "he" sanaan. Mikähän lie olisi tuon etelä-pohjalais sanan alkuperä. Vai onko ihan alkuperäinen eteläpohjanmaan kielen sana.

    • Kiitos paljon! Lisääkin kommentteja ja tietoja tästä murteesta olisi mukava lukea ja saada tietoon. Muistui tuossa mieleeni muutama muukin "outo" sana jota mummoni käytti. Yksi oli sellainen kuin "ruukaa". Sitten oli vielä (ehkä hänen omia sanontojaan?) sellainen yksityiskohta, että ketsuppia kutsui: "kepsukki", ja mopedia nimitti "nopo" -ksi. (Voihan ne kyllä olla laajemmassakin käytössä olleita/olevia murresanoja, eikä vain hänen omia "slangi-sanojaan"? Onkohan E-P:n murteessa tällaisia?) Ja juuri samoin kutsui myös tämä mummoni savupiippua: "torniksi"!

      • Pruukaaminen tai ruukaaminen tarkoittaa suunnilleen "olla tapana" ja se lienee tullut ruotsin verbistä bruka.

        "Mää pruukaan käyrä kahvilas kahveella."

        Kepsukki ja nopo ovat minulle outoja. Moottoripolkupyörää eli mopedia sanottiin yleensä mopoksi. Moposta oli myös kevyempiä versioita joita nimitettiin mopuletiksi.

        Tuosta tuli mieleen ...

        Mopo on myös alokkaan nimitys joten alokasaikaan Hämeenlinnassa ryhmänjohtajat saivat aihetta naureskeluun kun marssittivat meitä kaupungin kevyen liikenteen väylällä jonka liikennemerkissä oli lisäkilpi "Ei mopoille".

        Silloin 1970-luvun lopulla se vielä oli näin päin että pyörätiellä sai ajaa mopolla ellei sitä ole eriksen kielletty. Nykysinhän mopolla ajo on pyörätiellä pääsääntöisesti kielletty, mutta voidaa sallia lisäkilvellä.


    • Ovatkohan nämä seuraavat myös yhteydessä E-P: n murteeseen? Muistan mummoni käyttäneen sanaa "PIISI" kun puhui jonkinlaisesta uunista. Nykyäänhän musiikkikappaletta tarkoittaen usein käytetään "biisi" sanaa. Vai onko tuo "piisi" vain joku tietyntyyppinen uuni? Muistelisin myös että hän olisi käyttänyt "TORNI" sanaa, ei ainoastaan savupiipusta, vaan myös laajemmassa merkityksessä, siten että, mikäli nyt oikein muistan, olisi jossain yhteydessä puhunut "VALKEAN LAITTAMISESTA TORNIIN" eli tulen tekemisestä uuniin. Tai että "TORNISSA ON VALKEA". Tästä en kyllä ole aivan varma, voi olla että muistan väärin. Onko näin E-P: n murteessa? Myöskin hän käytti sanaa "PORSTUA" jolla ymmärrtääkseni tarkoitti eteistä. "KAMMARI" oli myös yksi murresana jota käytti. Ovatkohan myös nämä saman alueen E-P: n murretta? Jokatapauksessa näyttää että E-P: n murrealueelta varmaan on tausta, niin paljon on jo ollut yhtäläisyyksiä.

      • Nurmeksessa 1895 syntynyt mummoni käytti myös sanaa he, = ole hyvä.
        Piisi tarkoitti tulisijaa.

        Ruotsalaisperäisiä sanoja käytti myös:
        Porstua, eteinen. Kammari, makuuhuone.
        Nästuuki, nenäliina. Hantuuki, käsipyyhe.
        Korsteeni, ristikivitorni eli savupiippu.
        Akkuna, viron aken, venäjän akno, ikkuna. Ei ruotsin fönster.

        Esi-isä oli kylläkin 1700-luvulla tullut Kokkolasta.
        Esiäiti tuli 1700-luvulla Saksasta.
        Kansanopiston kävi Lahdessa. Evakossa Kannuksessa.
        Sanoja tarttui eri paikoista. Asui enimmäkseen Karjalassa.


      • Tuli oli EP:lla valakia. Pesäs on valakia ja tornista tuloo savu ; hellassa oli tuli ja savuppiipusta tulee savua.


      • siirtosanoja kirjoitti:

        Nurmeksessa 1895 syntynyt mummoni käytti myös sanaa he, = ole hyvä.
        Piisi tarkoitti tulisijaa.

        Ruotsalaisperäisiä sanoja käytti myös:
        Porstua, eteinen. Kammari, makuuhuone.
        Nästuuki, nenäliina. Hantuuki, käsipyyhe.
        Korsteeni, ristikivitorni eli savupiippu.
        Akkuna, viron aken, venäjän akno, ikkuna. Ei ruotsin fönster.

        Esi-isä oli kylläkin 1700-luvulla tullut Kokkolasta.
        Esiäiti tuli 1700-luvulla Saksasta.
        Kansanopiston kävi Lahdessa. Evakossa Kannuksessa.
        Sanoja tarttui eri paikoista. Asui enimmäkseen Karjalassa.

        http://www.bing.com/images/search?q=pönttöuuni&FORM=HDRSC2#x0y0

        Tässä kuvia erilaisista piiseistä eli kirjakielellä pönttöuuneista. :)

        Jotkut myös ottavat tavaroita völjyyn (=mukaan)
        ja laittavat vaikkapa avaimet lakkariin (=taskuun).


      • ... kirjoitti:

        http://www.bing.com/images/search?q=pönttöuuni&FORM=HDRSC2#x0y0

        Tässä kuvia erilaisista piiseistä eli kirjakielellä pönttöuuneista. :)

        Jotkut myös ottavat tavaroita völjyyn (=mukaan)
        ja laittavat vaikkapa avaimet lakkariin (=taskuun).

        Kartanolla tarkoitettiin meilläpäin pihamaata (ihan tavallisen talon tavallista pientä pihamaata). Esim. jos kysyttiin, missä joku on, voitiin vastata, että "tuolla se on kartanolla".


      • Kyllä kuulostaa Lappajärveläiseltä murteelta


    • Kiitos viestistä! Myös minun mummoni käytti "hanstuuki" sanaa käsipyyhkeestä. Eli käytännössä samaa sanaa kuin "hantuuki". Noiden "HE" ja "PIISI" sanojen historia olisi mukava tietää. Missä niitä on alettu käyttää/mistä alunperin ovat.

      • Hantuuki (handduk) ja nästuuki (näsduk) ovat tuttuja EP:lla. Piisi vaikuttaa myös hiukan tutulta mutta en usko sitä usein kuulleeni.


    • Piisi on tietysti ruotsinkielen spis (takka) johdannainen.
      Meilläpäin Nivalassa saatettiin sanoa :Pittää panna raasu (bras,brasa) piisiin.
      Saunankiuasta eltattiin(eld,elda).
      Ulkoeteinen on yhä porsua täällä päin.Talon rakenteesta riipuen voi olla myös sisäporstua, eteinen,kuten rintamamiestaloissa.
      Talossa oli ennen porstua,tupa ja kamari tai kamareita.Joissakin myös kööki.
      Oli porstukamari,johon mentiin porsuasta tai eteisestä.
      Peräkamari,vinttikamari ja ulkosaunan yhteydessä saunakamari.
      Ja tietysti myös tallikamari.

      Niitä ruotsinkielen lainoja vilisi se murre mitä vielä isovanhempani puhuivat!
      Esim.mustekynä oli läkkipenna, tyyny polsteri, pusero lyyssi.

      Moni muu asia sanottiin toisella tapaa .Joissakin tapauksissa hyvin "konkreettisella" ilmaisulla!
      Pieniä lapsia sanottiin sikiöiksi!! "Siivolla sikiöt".
      Epilepsiaa sanotaan ehkä vieläkin kaatumataudiksi.Isoäiti käytti ilmaisua "kuoleskelevainen"!

    • Heh ja oho lienvät hyvinkin yleisiä sanontoja, täällä Savossakin niitä käytetään. Kortteli oli miysyksikkö, noin 15 cm kuten joku jo totesikin. Minusta sitä on mukava käyttää esim. seuraavissa yhteyksissä: "Naisella oli korttelia korkeat korot." tai "tissivako oli näkyvissäi korttelia pitkälti."

      • Paapan eleistä ymmärsin että "kortteli" on mitta peukalon ja etusormen päiden välillä kun käsi levitetään. Hän näytti kädellään tuota mittaa korttelin mittaisesta ruohosta puhuessaan.


      • Ilmajoen mumman poik kirjoitti:

        Paapan eleistä ymmärsin että "kortteli" on mitta peukalon ja etusormen päiden välillä kun käsi levitetään. Hän näytti kädellään tuota mittaa korttelin mittaisesta ruohosta puhuessaan.

        Korttelin toinen ja yleisempi nimitys ainakin täällä e-savossa on "vaaksa". Vanha sanonta (ja hyvä sellainen) on: "Parempi virsta (ven. pituusmitta) väärään, kuin vaaksa vaaraan!".


    • Käytettiinkö/Käytetäänkö muuten Savossa myöskin tuota "he" ("heh") sanaa tarkoittaen "ole hyvä"? Hyvä juttu että tuon "piisi" sanan alkuperä selvisi, se tulee siis ruotsin kielestä.

      • Olen ikäni asunut Kymenlaakossa, ja myös äitini on kymenlaaksosta kotoisin.
        Äidin isä ja äiti ovat Asikkalasta ja Porvoon seudulta lähtöisin.
        Isäni ja hänen isänsä suku on hämeestä, isäni äiti on syntyperältään iittiläinen.

        Kaikki isovanhempani ovat jo kuolleet (10-25 vuotta sitten), mutta he kaikki käyttivät puheessaan "he" ilmaisua antaessaan tai tarjotessaan jotakin. Myös äitini käyttää tätä sanontaa.

        Jo pienenä minullakin oli nästyyki koululaukussa, ja varsinkin mummolan pöydällä oli tuuki (pöytäliina)...usein vaxtuuki (vahakankainen pöytäliina).

        Toisella mummolla (äidin äidillä) oli suuri porstua ja porstuassa oli ruokakomero, jossa säilytettiin lähinnä kuivatuotteita, Tätä komeroa mummo kutsui konttooriksi.


    • Ketjussa esiin tulleet sanat ovat aika pitkälle tyypillisiä eteläpohjalaisuuksia. Eräitä muistiini jääneitä sanoja äidinpuoleisilta sukulaisiltani: nappo, ressu, mosselo.

      Tuntuu sitlä, että eteläpohjanmaalla kehitettiin aika helposti erilaisia kuvailevia sanoja, eikä niiden käyttäjäpiiri välttämättä ollut iso. Kannattaa tutustua murteita käsittelevään kirjallisuuteen.

      • Nappo on siis sellainen "iso kauha" jota käytetään mm. saunassa veden siirtelyyn. En nyt muista onko sille vaihtoehtoinen nimitys. Se ei ole varsinainen löylykauha, mutta kyllä napollakin voi vettä kiukaalle heittää.

        Ressu on minulle outo. Mosselossa jotakin tuttua mutta en osaa sijoittaa.

        Korvee on iso saavi, yleensä puinen. Saunan vesikorvee.

        Vari tarkoittaa kuumaa ja yleensä nimenomaan _kuumaa vettä_.

        Toppasokuri oli isoksi kartioksi valettua sokeria jota pilkottiin erityisillä sokeripihdeillä. Sitä oli saatavissa ennen palasokuria, Pulmua ja mikä se toinen merkki olikaan.


      • Ilmajoen mummon poik kirjoitti:

        Nappo on siis sellainen "iso kauha" jota käytetään mm. saunassa veden siirtelyyn. En nyt muista onko sille vaihtoehtoinen nimitys. Se ei ole varsinainen löylykauha, mutta kyllä napollakin voi vettä kiukaalle heittää.

        Ressu on minulle outo. Mosselossa jotakin tuttua mutta en osaa sijoittaa.

        Korvee on iso saavi, yleensä puinen. Saunan vesikorvee.

        Vari tarkoittaa kuumaa ja yleensä nimenomaan _kuumaa vettä_.

        Toppasokuri oli isoksi kartioksi valettua sokeria jota pilkottiin erityisillä sokeripihdeillä. Sitä oli saatavissa ennen palasokuria, Pulmua ja mikä se toinen merkki olikaan.

        Nappo on siis vesikauha. Ressu on sama kuin kropsu eli käytännössä pannukakku. Mosselo taas on muodoltaan epämääräinen käärö tai kantamus.

        Tässä aika pitkä lista pohjalaisia murresanoja selityksineen:

        http://www.saunalahti.fi/ajr78/sanaframe.html


      • Ilmajoen mummon poik kirjoitti:

        Nappo on siis sellainen "iso kauha" jota käytetään mm. saunassa veden siirtelyyn. En nyt muista onko sille vaihtoehtoinen nimitys. Se ei ole varsinainen löylykauha, mutta kyllä napollakin voi vettä kiukaalle heittää.

        Ressu on minulle outo. Mosselossa jotakin tuttua mutta en osaa sijoittaa.

        Korvee on iso saavi, yleensä puinen. Saunan vesikorvee.

        Vari tarkoittaa kuumaa ja yleensä nimenomaan _kuumaa vettä_.

        Toppasokuri oli isoksi kartioksi valettua sokeria jota pilkottiin erityisillä sokeripihdeillä. Sitä oli saatavissa ennen palasokuria, Pulmua ja mikä se toinen merkki olikaan.

        "... palasokuria, Pulmua ja mikä se toinen merkki olikaan. "

        Sirkku!


      • Ilmajoen mummon poik kirjoitti:

        Nappo on siis sellainen "iso kauha" jota käytetään mm. saunassa veden siirtelyyn. En nyt muista onko sille vaihtoehtoinen nimitys. Se ei ole varsinainen löylykauha, mutta kyllä napollakin voi vettä kiukaalle heittää.

        Ressu on minulle outo. Mosselossa jotakin tuttua mutta en osaa sijoittaa.

        Korvee on iso saavi, yleensä puinen. Saunan vesikorvee.

        Vari tarkoittaa kuumaa ja yleensä nimenomaan _kuumaa vettä_.

        Toppasokuri oli isoksi kartioksi valettua sokeria jota pilkottiin erityisillä sokeripihdeillä. Sitä oli saatavissa ennen palasokuria, Pulmua ja mikä se toinen merkki olikaan.

        Tässä KORVO ja NAPPU eli isokokoinen vesisaavi ja muovikauha veden ammentamista varten:
        http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/10119/normal_sadevesi.jpg

        Napulla on hyvä ammentaa vettä myös pesuhuoneessa ja korvossa mummo pesi pieniä mattoja.


      • ... kirjoitti:

        Tässä KORVO ja NAPPU eli isokokoinen vesisaavi ja muovikauha veden ammentamista varten:
        http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/10119/normal_sadevesi.jpg

        Napulla on hyvä ammentaa vettä myös pesuhuoneessa ja korvossa mummo pesi pieniä mattoja.

        Niin siis se mummon käyttämä peltikorvo oli huomattavasti isompi kuin tuo tuossa kuvassa.



    • Totta on että nämä murteet ovat tosi mielenkiintoisia, ja usein aika hauskojakin. Täytyisi etsiä jotain kirjallisuutta asiaan liittyen.

      • Joitakin murresanastoja löytyy. Tosin monet sellaisten murresanastojen sanoista ovat niin "extriimiä" että meikäläinen ei niitä välttämättä ymmärrä, harvinaisia vanhoja erikoisuuksia joita käytännön puheessa ei juuri tapaa. Vähemmän löytyy sanastoja esim 1970-luvun EP-murteesta.


    • Etelä-Savossa on Mäkränkangas. Ihmettelin lapsena mitä nimi tarkoittaa. Arvelin nimen aiheuttajaksi mäkättävää lintua- taivaanvuohta. Kysyin vanhemmiltani, mutteivät hekään tienneet. Katsoin aikuisena murresanakirjaa ja siellä kerrottiin, että 1500-luvulla kotiseudulleni muutti väkeä Karjalasta ja siellä on mäkrä/mäyrä ja mykrä/myyrä. Mykrä- sanaa käytettiin yleisesti. Venäjältä lienee sanat arssinoida; mitata askelin (ven. arsin= keskimääräinen sotilaan askel.) Sahi/matala joen kohta, setolkka, luokki/valjaiden osia, kokka/veneen keula. Myös sanottiin: Nyt oes kahvetta, hekkee!

      • Unohtui hauskoja sanoja; Lähetää ropottii/robota=työskennellä, rukkanen/ruka=käsi ven., savotta/zavod=tehdas ven., possakka/luultavasti päivätyö ven. Luulisin, että myös sana urakka on venäläistä alkuperää. Se on se Paapelin Torni pyörinnä aeka haepakkata, ku o nuo sanattii sinkoutunna tuultem mukkaa vaekka minne...


    • Tuo ropotti on erityisen hauska sana tuossa yhteydessä. Muistui tuossa mieleen että mummoni aina taskusta käytti sanaa "lakkari", muistaakseni saattoi jossain yhteydessä esim. sanoa: "ota siitä, pistä lakkariin, he". Tarkoittaen "ota tuosta, laita taskuun, ole hyvä". Siihen aikaan en tosin ymmärtänyt mitä tuo "he" tarkoittaa. Kiinnostaa, onko Etelä-Pohjalainen tapa ilmaista ko. asia? Tarkoittaako muuten tuo "hekkee" myöskin "ole hyvä"? Mitähän murretta se on? Onko yhteyksiä Venäjän kieleen?

      • Plakkari eli lakkari on tuttu sana EP:lta, esim. takaplakkari on housujen takatasku jossa perinteisesti pidettiin lompakkoa eli lompsaa. Taskuvarkaille sellainen rahavarojen säilytystapa on varsinainen unelma.

        Luokki tai luokka oli EP:llakin käytössä nimenä hevosen valjaiden sille osalle joka tavallaan vetää länkiä (ränkiä) erilleen (vai ymmärsinkö sen funktion väärin?). Muita hevoseen ja valjaisiin liittyviä sanoja: riimu, riimunvarsi, suittet, kuolaamet, mahavyö, häntävyö, tampit


      • Arvovieraat pyydettiin pöytään sanoen: Tehkee hyvin! Muille sanottiin: Olokee hyvä ja tutuille ja omalle porukalle; siinä oes kahvija, hekkee! Sanottiin myös ...he! Sanan alkuperästä ei mitään tietoa. Rukkasista vielä..niitä ei kai länsisuomessa käytetä, vaan käytetään kintaita? Samoin Lapissa kinthaita. Sanan alkuperäksi veikkaan nahkaa tarkoittavaa sanaa "skin". Vielä 60-luvulla käytettiin niiaamisen synonyyminä "lyykistää"! En ole kuullut enää vuoskymmeniin...tosi hauska ja kuvaava sana! Onko tuttu muualta suomesta?


      • Ilmajoen mummon poik kirjoitti:

        Plakkari eli lakkari on tuttu sana EP:lta, esim. takaplakkari on housujen takatasku jossa perinteisesti pidettiin lompakkoa eli lompsaa. Taskuvarkaille sellainen rahavarojen säilytystapa on varsinainen unelma.

        Luokki tai luokka oli EP:llakin käytössä nimenä hevosen valjaiden sille osalle joka tavallaan vetää länkiä (ränkiä) erilleen (vai ymmärsinkö sen funktion väärin?). Muita hevoseen ja valjaisiin liittyviä sanoja: riimu, riimunvarsi, suittet, kuolaamet, mahavyö, häntävyö, tampit

        Hevosen "aseista" eli valjaista tulee mieleen "ruoma", joka ilmeisesti on valjaiden tai suitsien tai ehkä riimun osa? (Pistä hevoonen aseesihin ; valjasta hevonen)

        Joka tapauksessa ruoma on nahasta tehty. Se voi olla esim. jokin vyö tai nauha hevosen valjaissa, en tiedä tarkasti.

        Nimittäin tyytymättömästä lapsesta sanottiin että hänen alahuulestaan (jota tämä uhmakkaasti työntää eteenpän) saisi tehdyksi "seittemän hevoosen ruomat", eli siinä alalhuulessa on niin paljon materiaalia että siitä saisi jonkin valjaiden merkittävän osan seitsemälle hevoselle!


      • Etelä-Savo kirjoitti:

        Arvovieraat pyydettiin pöytään sanoen: Tehkee hyvin! Muille sanottiin: Olokee hyvä ja tutuille ja omalle porukalle; siinä oes kahvija, hekkee! Sanottiin myös ...he! Sanan alkuperästä ei mitään tietoa. Rukkasista vielä..niitä ei kai länsisuomessa käytetä, vaan käytetään kintaita? Samoin Lapissa kinthaita. Sanan alkuperäksi veikkaan nahkaa tarkoittavaa sanaa "skin". Vielä 60-luvulla käytettiin niiaamisen synonyyminä "lyykistää"! En ole kuullut enää vuoskymmeniin...tosi hauska ja kuvaava sana! Onko tuttu muualta suomesta?

        Onkohan tuo hekkee monikko-, tai teitittelymuoto sanasta he


      • Ilmajoen mummon poik kirjoitti:

        Plakkari eli lakkari on tuttu sana EP:lta, esim. takaplakkari on housujen takatasku jossa perinteisesti pidettiin lompakkoa eli lompsaa. Taskuvarkaille sellainen rahavarojen säilytystapa on varsinainen unelma.

        Luokki tai luokka oli EP:llakin käytössä nimenä hevosen valjaiden sille osalle joka tavallaan vetää länkiä (ränkiä) erilleen (vai ymmärsinkö sen funktion väärin?). Muita hevoseen ja valjaisiin liittyviä sanoja: riimu, riimunvarsi, suittet, kuolaamet, mahavyö, häntävyö, tampit

        Suitset hevoselle laitettiin suuhun ja päitset päähän. Tai siis päitset laitettiin ensin ja ne hevosella oli normaalisti aina päässään, paitsi laitumella ollessaan. Suitsia hevosella ei normaalisti ollut jos se oli melko vapaana eikä ohjaamista tarvittu, sillä se olisi voinut loukata itsensä, vaikkapa astua suitsien päälle ja loukata kielensä?

        Päitsissä oli alaosassa metallirengas josta hevonen kytkettiin esim. tallissa pilttuussaan riimunvarrella kiinni. Vähän epäselvää minulle on mikä se "riimu" sitten oli? Oliko se vain päitsien toinen nimitys?

        Riimunvarsi oli vahva metalliketju jonka kummassakin päässä oli jonkinlainen "lukko" joka sopi päitsien renkaaseen tai seinässä olevaan kiinnityskohtaan, esim. hevosenkengästä taivutettuun improvisoituun kiinnityspaikkaan. Jos ei ollut rengasta (esim. heinäpellolla) niin riimunvarren toinen pää voitiin kiertää esim. puun ympäri ja kytkeä kiinni "itseensä".

        Eräs nuorempaan poikaansa Mikkoon heinäpellolla pettynyt isäntä oli tokaissut :
        "Kyllä Antti löytää krivut ja riimunvarret! Mikko-paska mitää löyrä ..."
        Tästä oli muodostunut oikein lentävä sanonta. Antti oli hyvä löytämään ruohon ja heinän joukosta ruosteisen riimunvarren jota tarvittiin hevosen kytkemiseen kun sillä ei ajettu. Riimunvarrella ei ollut vakiota säilytyspaikkaa, joten se tahtoi mennä hukkaan siellä pellolla touhutessa.

        Kripu oli ehkä jokin keppi tai oksa? Sellaisia usein pellolla tarvittiin.


      • olkaa hyvät hekkee? kirjoitti:

        Onkohan tuo hekkee monikko-, tai teitittelymuoto sanasta he

        En ole käynyt pitkään aikaan tällä sivulla, mutta nytpä yritän vastata. He/hek- muotoa käytettiin yhdelle henkilölle (meillä yleensä lapselle) ja hekkee- sanottiin useammalle. Meillä äiti käytti sanaa myös naljailumielessä, kun kersojen olisi pitänyt ymmärtää tulla pöytään käskemättä. (Että pitääkin vielä noita penskojakin passata kuin parasta pappia...)


    • Hei vaan. Tuota "lyykistää" sanaa en ole kuullut koskaan, mutta tuosta kinnas- ja rukkas-asiasta minulla olisi käsitys, voin olla väärässä,(korjatkaa ja tarkentakaa joku jolla enemmän tietoa), että lännemmässä ehkä käsineistä käytettäisiin sanaa "hanska". Voi olla että tulisi ruotsin kielestä vähän samaan tapaan kuin hantuuki?

      • Tuo rukkaset tulee venäjästä . Ruka` ja ruki` tarkoittavat kättä .Sen tajuan venäjää ymmärtämättömänäkin. "Ruki ver!" Tai sinnepäin!
        Hanska on "handske" ruotsiksi. Kinnas,lapanen,vanttuut taasen "vante" tai "tumvante". Sukka on myös aika selvä laina ! Ruotsiksi "socka".


      • Äitin kyykänä kirjoitti:

        Tuo rukkaset tulee venäjästä . Ruka` ja ruki` tarkoittavat kättä .Sen tajuan venäjää ymmärtämättömänäkin. "Ruki ver!" Tai sinnepäin!
        Hanska on "handske" ruotsiksi. Kinnas,lapanen,vanttuut taasen "vante" tai "tumvante". Sukka on myös aika selvä laina ! Ruotsiksi "socka".

        Vielä pari elinympäristöön kuuluvaa murteellista ilmaisua!

        Äitini (90v) käyttää naapuri-sanasta ilmaisua "ranni" .
        Etelä-Pohjanmaalla sanotaan notta ollahan omalla "markilla " ,kun ollaan omalla tontilla ,maalla!
        Ylä-Savossa ollaan "pihassa ",kun ollaan kotona!


      • Äitin kyykkänä kirjoitti:

        Vielä pari elinympäristöön kuuluvaa murteellista ilmaisua!

        Äitini (90v) käyttää naapuri-sanasta ilmaisua "ranni" .
        Etelä-Pohjanmaalla sanotaan notta ollahan omalla "markilla " ,kun ollaan omalla tontilla ,maalla!
        Ylä-Savossa ollaan "pihassa ",kun ollaan kotona!

        Naapuria tarkoittava sana kranni on tuttu sana EP:lta ja ruotsinkielen granne-sanasta ilmeisesti tullut.


    • Muistan sellaisen sanan kuin "leipäressu". Ja että se oli jotain ruisleipää paistinpannussa jne. Hyvin hämärä muistikuva kyllä siitä enää on. Onko teille tuttu tällainen "leipäressu"? Siis Etelä-Savossakin käytetty "he" sanaa! ( ja E-P:lla ja Nurmeksessa) Ja minä kuullut vain ja ainoastaan mummoni käyttäneen sitä.

    • Suomalaiset käyttää Rusland/Rossija/SSSR/CCCP:n asemesta Venäjä- nimeä, Viro/Eestiläiset Venehmaa. Se kai alunalkaen oli Venemaa eli maa, johon päästään ja jossa liikutaan veneellä. Ja sitähän Viikingit kyllä tekivät. Meillä on päivittäin käytössä "tavara"- sana. Suora laina venäjästä. Polkupyörän tavarateline oli -60...-70- luvuilla "tarakka"; ehkä vieläkin? Maatalon pihapiiriä isäni, joka oli torpparin poika, nimitti "kartanoksi". Esim. Pysytte sitten lapset visusti kartanolla, kun me ollaan töissä pellolla! Torpparin pojasta sukeutui "Kartanon Herra". Voi elämän kevättä...

      • E-P:llä pyörän tavarateline on "joppari".


    • Tuosta hevossanastosta muistan vain sanan "Länget". Se varmaan on ihan yleinen sana hevosalalla koko Suomessa eikä kai ole murresana.

      Meillä oli hevosajoista jäljellä enää ainoastaan sellaiset "länget" seinällä, tai niistä oli itseasiassa tehty peilin raamit. Muuta hevosaiheista sanastoa, kuin nuo "länget" ei tule mieleeni.(Mitä nyt tietenkin jotkut yleisimmät jotka on jo koulussa oppinut).

    • Muistuipa yllättäen juuri mieleen yksi lapsuudessa kuulemani sana lisää. Se oli: LAPUTTAA. se tarkoitti muistaakseni:
      Kävellä. Mitähän murretta voisi olla? Ja missähan päin on tällaista "Laputtaa" sanaa kävelemisestä käytetty?

      • Laputtaa- sanaa käytettiin E-S:ssa. En kuullut koskaan niin sanottavan aikuisille. Ja sanojen kulkeutumisesta vielä; Maalta mentiin Hesaan piikomaan ja kotona käydessä hienosteltiin herrasväen sanoilla. Mm. äiti ei kyninyt kanoja, vaan "lokkasi". muistaakseni ruotsin plokka (plocka?) tarkoittaa poimimista. Mutta marjoja ei äitini koskaan "lokannut". Näin se sana/merkitys muuttuu jo junalla matkatessa...


      • Muistelen että verbi tai jonkinlainen verbin "määre" laputtaa oli jossakin ainakin 1960-luvulla yleisessä lasten runossa tai laulussa, hevonen eli hepo tmv. nopeasti kulkeva elukka "laukkaa laputtaa". Tämän mukaan se olisi hiukan huvittavaksi tarkoitettu nimenomaan laukkaamiseen liittyvä sana.


      • Ilmajoen mummon poik kirjoitti:

        Muistelen että verbi tai jonkinlainen verbin "määre" laputtaa oli jossakin ainakin 1960-luvulla yleisessä lasten runossa tai laulussa, hevonen eli hepo tmv. nopeasti kulkeva elukka "laukkaa laputtaa". Tämän mukaan se olisi hiukan huvittavaksi tarkoitettu nimenomaan laukkaamiseen liittyvä sana.

        Kun oikein muistelen niin se joka "laukkaa laputtaa" oli jänis.

        Olisiko loru mennyt jotenkin tähän tapaan:

        Jänö laukkaa laputtaa ... ja oveen koputtaa ... auta auta pyydän sua ... metsämies kun vainoo mua ...

        Tämä ei kuitenkaan mielestäni ole murretta, vaan yleiskieltä, tosin ehkä lähinnä lasten kieltä.

        Rikoskirjallisuudesta on tuttu käsky "Ala laputtaa!" eli mene tiehesi, painu matkoihisi. Näin siis saattoivat vihaiset ja epäkohteliaat ihmiset sanoa.


      • Etelä-Savo kirjoitti:

        Laputtaa- sanaa käytettiin E-S:ssa. En kuullut koskaan niin sanottavan aikuisille. Ja sanojen kulkeutumisesta vielä; Maalta mentiin Hesaan piikomaan ja kotona käydessä hienosteltiin herrasväen sanoilla. Mm. äiti ei kyninyt kanoja, vaan "lokkasi". muistaakseni ruotsin plokka (plocka?) tarkoittaa poimimista. Mutta marjoja ei äitini koskaan "lokannut". Näin se sana/merkitys muuttuu jo junalla matkatessa...

        Kersoille voitiin sanoa: "Ala laputtaa!" eli "Ala mennä nyt!"


    • Tuntuu/näyttää, että mummollani on ollut aika laajalta alueelta murresanastoa käytössään.
      Mummon taustaa olen tuon murteenkin kannalta pohtinut, ja murresanat ovat muutenkin mielenkiintoisia.

    • Laputtaa tullenee ruotsinkielestä sekin! Klappa=Taputtaa,kolkuttaa,jyskyttää.
      Klapper (klappert)= Kopina,kolina.
      Kavionkapse voidaan ilmaista= Klapper av hovar.

      Siis askeltamisesta tuleva ääni on perustana !

    • Yllättävän paljon on Suomen murressanoissa ruotsinkielestä tulleita sanoja.
      Varmaan asiaa on tutkittukin, mitenhän kaikki on mennyt ? Siis suomenkielen kehitys ja -tausta.
      Tietääkö joku ?

    • Paljonhan suomessa on kyllä ruotsia puhuttu, aikoinaan kai enempikin, ja vieläkin puhutaan paljon, joten ei toisaalta ole ihme jos sanat ovat tulleet ehkä molempiinkin kieliin ja niiden murteisiin(Suomessa), joskus suomenkieleen ruotsista, ja joskus ehkä myös suomen-ruotsiin suomenkielestä ns. lainasanoina? Voi olla ettei kuitenkaan ole näinkään. Tuli vain mieleen tällainenkin mahdollisuus.
      Todella monimutkainen "sepustus" tämä kirjoitukseni nyt!

      • No suomenruotsiin on tullut aikalailla vaikutteita suomenkielestä. Intonaatio, sanajärjestys joskus ja lainasanoja jopa ihan sellaisenaan.
        Esim. Adjektiivi :kiva på finlandssvenska : kiva ,kivagare ,kivogas!
        Muikku= mujka , Riikinruotsiksi = siklöja.

        Ainakin yksi substantiivi on kulkeutunut suomenkielestä jopa riikinruotsiin! Nimittäin :Poika på svenska pojke. Ja juuri niin että suomesta ruotsiin!!


    • Tämäpä yllätys!! Että riikinruotsiin. Onkohan se tapahtunut kuinka kauan aikaa sitten? heillä oli aiemmin sitten kai joku muu sana tarkoittamassa pojkea?

    • Entäs PÄÄSSILIMÄÄNEN, onko tuttu?

      Esim. Se kossi (poika) oli niin päässilimäänen (arvaamaton, holtiton, "vaarallisen huolimaton") nottei sille voinu teräasetta kätehen antaa.

    • Tuota sanaa Päässilimäänen en ole koskaan kuullut enkä tiennyt olevankaan.
      Mummoni jonka perhetaustan vahvasti arvelen, ainakin jollainlailla, liittyvän Etelä-pohjanmaan ydinalueisiin, olisi saattanut ehkä tietää sanan, mutten muista tilannetta jossa olisi tarvinnut käyttää tuota tai sitä merkitykseltään vastaavaa sanaa. Joten en voi tietää. Olin kyllä aika paljonkin mummon seurassa, mutta silti mieleeni ei muistu tilannetta jossa olisi tarvinnut käyttää jotain ilmaisua em. merkityksessä.

      Onko muille tuo sana tuttu ???

      Jotenkin on unohtunut paljon mummon käyttämiä murresanoja. Tiedän niitä olleen paljon enemmän kuin muistan.

      Muuten. Nyt muistin heti yhden jutun: hän ei sanonut "unohtunut", vaan sanoi:

      "UNEHTUNUT". Onko Etelä-pohjanmaan murteessa tällainen ???

      • Unehtunut? Muistelen kuulleeni tuollaisen sanan Jalasjärven Luopajärvellä tuossa merkityksessä.


      • oli koskisen emäntä kirjoitti:

        Unehtunut? Muistelen kuulleeni tuollaisen sanan Jalasjärven Luopajärvellä tuossa merkityksessä.

        E-P-läinen mummoni harmitteli, kun "unehtu" joku asia (unohtui).


    • Housun pultut on housun lahkeet.

    • Myös sanaa "puntti" (housunpuntit) olen kuullut käytettävän housun lahkeista (tai housunlahkeiden siitä osasta joka on lähinnä kenkiä (?))

    • Käytetäänkö muuten E-P:lla keittiöstä nimitystä "tupa" ?

      • No tuota, sinänsä ei, mutta talot on yleensä perinteisesti rakennettu niin että keittiö on tuvassa, keittiötä ei siis ole erikseen, eli huone on kai hienommalta nimeltään tupakeittiö.

        Tupa mielestäni tarkoittaa taloa kokonaisuutenakin. "Tuu tupahan" tarkoittaa "astu sisään". Vaatimattomammassa talossa ei välttämättä paljon muuta ollutkaan kuin se tupa.

        "Ensin tupa ja takka, sitten vasta akka", neuvoi mummoni (jota nimitettiin mummaksi). Eli ennen naimisiin menoa miehellä pitäisi olla oma talo.


      • Tupa oli sellainen "yleishuone", varsinkin pienemmässä talossa. Siellä oli yleensä puulämmitteinen hella jonka päällä ruoka keitetään ja uuni jossa voi leipoa. Ruoka siis yleensä tehdään tuvassa, mutta se on muutenkin tärkein huone. Siellä myös syötiin, luettiin lehtiä ja oltiin yhdessä. Tuvassa voi olla sänkykin. Lisäksi talossa voi olla erillisiä kamareita, kanttuuri (eräänlainen varasto), porstua (eteinen). Jokin vähän parempi kamari oli vieraskamari tai peräkamari. Tupa kuuluu kaikille, kamarit ovat enempi yksityisiä.


      • "Punainen tupa ja perunamaa" ; tässä tupa tarkoittaa taloa.


    • Muistan kun mummo puhui jostain "konttuurista" (tai sinnepäin) kun tarkoitti eteisaulassa olevaa isoa kiinteää komeroa. Se oli just se. Oli myös "kammari" ja "vintti". Sekä "porstuakammari". En voi kirjoittaa nyt pitempään kun ei ole rauhallinen paikka.

    • Tuollainen "yleishuone" eli tupa on varmasti ollut tosi kodikas ja rento.
      Olen joskus vieraillut yhdessä tosi suuressa Etelä-Pohjalais talossa, jossa oli mielestäni aivan valtava "tupa". Varmaan suurempi kuin koko asuntoni yhteensä.
      Muistaakseni tuvassa oli suuri pitkänlainen pöytä, pitkät puupenkit ympäri
      pöytää. samoin oli näitä pitkiä puisia penkkejä seinänvierillä. muistaakseni huoneessa oli vielä toinenkin pöytä sekä tiskipöytä ja astiakaapit. Sitten oli kai jonkinlainen uunikin.Samoin jääkaappi ja muuta nykyaikaista varustetta.
      Seinällä oli joitakin seinävaatteita eli ryijyjä. Sen nimenomaisen tuvan tilavuus jäi mieleen, oli mielestäni todella suuri.

    • Mitä tarkoittaa RAHI ? Mummo nimitti jotain tuolia rahiksi, mutta onko se nimitys kaikille tuoleille, vai onko kysymys vain jostain erityismallista?

      Entä mitähän murretta sana "rahi" mahtaa olla ?

    • Entä onkohan "rahi" lainasana jostain muusta (kuin suomen) kielestä?

      • Meillä päin Kalajokilaaksossa rahi tarkoittaa pientä selkänojatonta apu/työistuinta.Vähän niinkuin lypsyjakkara. Rahia sanotaan myös palliksi,joka on ruotsin lainasana.


      • Äitin kyykkänä kirjoitti:

        Meillä päin Kalajokilaaksossa rahi tarkoittaa pientä selkänojatonta apu/työistuinta.Vähän niinkuin lypsyjakkara. Rahia sanotaan myös palliksi,joka on ruotsin lainasana.

        Kun nyt pallistakin täällä jo kirjoitellaan niin enpä malta olla jatkamatta että kikka tai kikki on ainakin Jalasjärvellä tarkoittanut (naisen) rintaa.


    • Missähän päin suomea jalkineista on käytetty(tai käytetään) "pieksu" nimitystä?
      Vai onko ne jotkin tietynlaiset kengät, joita ei nykyään juuri ole?

      • Pieksuksi sanotaan ehkä kaikkialla Suomessa nokallista nahkasaapasta. Käsittääkseni myös ns. "yksipohjasta" anturatonta nahkajalkinetta. Pieksu tulee ruotsinkielen pjäxa-sanasta.


      • Äitin kyykkänä kirjoitti:

        Pieksuksi sanotaan ehkä kaikkialla Suomessa nokallista nahkasaapasta. Käsittääkseni myös ns. "yksipohjasta" anturatonta nahkajalkinetta. Pieksu tulee ruotsinkielen pjäxa-sanasta.

        Tuosta pjäxa-sanasta tuli mieleen rautateiden risteyskaupunki Pieksämäki. Senkin nimen alkuperää on miehissä mietitty kautta aikain. Sanottiin nimen perustuvan mäkeen, jota käytettiin muinoin rankaisupaikkana. Ei tuntunut mielestäni uskottavalta. Ehdotankin nimen alkumuodoksi Pieksumäkeä. Tuo Pjäxamäki kuullostaa savolaisittain ihan Pieksämäeltä...kyllä se mäki on senverran jyrkkä, että on siinä pieksut lipsuneet, vaikka olisi ollut herran pieksut rouvan jalassa!


      • Etelä- Savo kirjoitti:

        Tuosta pjäxa-sanasta tuli mieleen rautateiden risteyskaupunki Pieksämäki. Senkin nimen alkuperää on miehissä mietitty kautta aikain. Sanottiin nimen perustuvan mäkeen, jota käytettiin muinoin rankaisupaikkana. Ei tuntunut mielestäni uskottavalta. Ehdotankin nimen alkumuodoksi Pieksumäkeä. Tuo Pjäxamäki kuullostaa savolaisittain ihan Pieksämäeltä...kyllä se mäki on senverran jyrkkä, että on siinä pieksut lipsuneet, vaikka olisi ollut herran pieksut rouvan jalassa!

        Meilläpäin pieksu-sanaa ei käytetty. Hyvin yksinkertainen varrellinen jalkine oli lapikas. Sen alkeellisempi muoto oli kurpponen. Se oli jo lähellä intiaanien mokkasiinia; nimikin kai johtuu nahkan kuromisesta jalan muotoon.


      • Etelä- Savo kirjoitti:

        Tuosta pjäxa-sanasta tuli mieleen rautateiden risteyskaupunki Pieksämäki. Senkin nimen alkuperää on miehissä mietitty kautta aikain. Sanottiin nimen perustuvan mäkeen, jota käytettiin muinoin rankaisupaikkana. Ei tuntunut mielestäni uskottavalta. Ehdotankin nimen alkumuodoksi Pieksumäkeä. Tuo Pjäxamäki kuullostaa savolaisittain ihan Pieksämäeltä...kyllä se mäki on senverran jyrkkä, että on siinä pieksut lipsuneet, vaikka olisi ollut herran pieksut rouvan jalassa!

        Pieksää tarkoitti karjalan murteella myös äänekästä tahi vilkasta suun soittoa. karjalan murteessa on myös sana "piekka", joka tarkoittaa pieremistä / pierua.
        Mielestäni on kyseessä sama sana.

        Saamen kielessä taasen "piekka" -sana takoittaa tuulta.

        Lieneeköhän kyseessä hyvinkin wanha sana.


    • Mitenkähän tuo isoisien nimittäminen "Papaksi" ja "Vaariksi" .

      Toista isoisääni (Isän isä) on aina poikkeuksetta kutsuttu Papaksi, toista (Äidin isä) taas Vaariksi.

      Onkohan tällaiseen käytäntöön jotain murteisiin liittyvää syytä ?

      Molemmat isovanhempani ovat kuitenkin kotoisin samalta paikkakunnalta
      Länsi-Suomen läänistä.

      • Eteläpohjanmaalla isän isän nimeksi kelpasi sekä Paappa että Faari. Faari oli ehkä vanhempi nimitys?

        Äidin isää kuulin kutsuttavan vain paapaksi mutta hän oli jo kuollut.


      • isoisänsä pojanpoika kirjoitti:

        Eteläpohjanmaalla isän isän nimeksi kelpasi sekä Paappa että Faari. Faari oli ehkä vanhempi nimitys?

        Äidin isää kuulin kutsuttavan vain paapaksi mutta hän oli jo kuollut.

        Tai noh, tarkemmin ajatellen, ehkä "Paappa" oli enempi ilmajokelainen ilmaisu ja "Faari" oli vastaava jalasjärveläinen?


      • Isovanhemmat myös länsirannikolta. Siellä oli yleisiä isoäidistä fammu, isoisistä tuffa tai faari.


    • Meiltä ainakin kysyttiin ensimmäisen lapsenlapsen synnyttyä, mitä haluamme olla, näin meistä tuli ukki ja mummi. Miniän vanhemmista tuli vaari ja mummo.

    • Minun pappani käytti sanaa "lumero" tarkoittaessaan numeroa. Yritin oikaista häntä mutta ei mennyt perille, ajattelin, että hän oli sekoittanut sanat luku ja numero. En ole koskaan kuullut kenenkään toisen puhuvan lumeroista.

      • Lumero on ollut hyvinkin yleisesti Kainuussa ja Koillismaalla käytetty sana. Kansakoulun tulo on pilannut tämänkin sanan käytön.


    • Kuulin oudon sanan jonka merkitystä ei tiennyt edes sanaa käyttänyt. Kysymyksessä oli sana MIULI. Henkilö sanoi "meni lujaa(eli nopeasti) kuin MIULI".
      Kun kysyin, sanaa käyttänyt ei tiennyt sanan merkitystä, mutta sanoi, että ennen sanaa käytettiin tuollaisessa yhteydessä.

      Mitähän murretta ja mitä yleensäkin tuo "miuli" tarkoittaa?

    • Olisiko miuli Finnglish iä ? (Amerikan siirtolaiset)?

    • Mutta jos on "Amerikan murretta" niin mikä tuo "miuli" on ? Mitä tarkoittaa ?

      • Ikivanha kysymys, mutta sattuipa silmään:
        "Miuli" on Amerikan siirtolaisen tuontisana, tarkoitti muulia (mule, sielläpäin maailmaa lausuvat sen osapuilleen "mjuul" josta fingelskaan vääntyi miuliksi).

        Muulit toimivat aikanaan tavarankuljettimina mm. kaivoksilla ja kiirehän niille taisi välillä tulla.
        Tosin tuossa saattaa olla ironiaakin mukana, tuskin nuo muulit (sielläkään) mitään tuulennopeita kavereita olivat?
        Vähän samaan tyylin kuin "nopea kuin etana".
        Tai sitten siihen aikaan elämä oli tahdiltaan kohtuullisempaa ja muulitkin vaikutti vauhdikkailta, tiedä häntä.


    • Mitähän se PALTURI mahtoi/mahtaa tarkoittaa?

      Mummo niinikään käytti esim. kun sanoi, "puhuuvat ihan palturia..."

    • Sanasta palturi tulee mieleen että se saattaisi olla venäjää. Baltat' tarkoittaa lörpöttelyä, tyhjänpuhumista, joten baltur voisi olla henkilö joka puhuu tällä tavoin, ja siitä sitten on vääntynyt palturi tarkoittamaan tuollaista puhetta.

    • Meilläpäin se tarkoittaa valheesta lievempää puhetta.

      • niin, puppua tai hölynpölyä.


    • Paljon on kyllä sanavarastossa itsellä eroja isoäidin sanavarastoon. Koulussa olen kuitenkin kai oman sanavaraston, ja tietty kavereilta ja vanhemmilta, oppinut. Ehkä jonkin verran jopa TVstä, ainakin joitain ilmaisuja. Nyt sitten vielä itseäni nuoremmat, niin niillä alkaa jo olla sanoja, joita en tunne, tai sitten saattaa olla, että samoja sanoja käyttävät tarkoittamaan jotain muuta, kuin itse olen oppinut, että ne tarkoittaa. Sillä lailla sitten on tullut joskus jopa hankaluuksia, kun joskus nuorempien käyttämä ilmaisu on tuntunut itsestäni huomattavan loukkaavalta.

    • Juu kyllä Korvalla "ELI" tarkoittaa nimenomaa ja/tai sanoja.. tuolla myöhemmin kai joku yrittää sekoittaa suomen kieltä ja murretta..

    • Meillä Pohjois-Savossa käytettiin myös he-sanaa kehottamiseen: he, otas tuosta!
      Eli-sanaa käytettiin tai-sanan synonyyminä myös: hyvä se on olipa pitkä eli lyhyt.
      Mummosi käyttämät sanat viittaavat itäiseen murrealueeseen.

    • Luin koko ketjun läpi, eikä siinä tainnut kuin pari sanaa joita en ollut kuullut. Mukaan oli päässyt myös murresanoina sellaisia, jotka eivät ole varsinaisesti mitään murretta tai vanhempia ilmaisuja vaan todennäköisesti TV:n mukana levinneitä.
      Pohjalaisilla oma sanastonsa, mutta aika paljon noissa oli sanoja jotka olivat vielä 50-luvulla tuttuja kaikille suomalaisille.
      Kieli on muuttunut paljon ja monille nuorille eivät ole tuttuja edes sellaiset sanat joiden merkitys oli minun nuoruudessani kaikille tuttu.
      Muuten tuolla ylhäällä oli väärää tietoa hevosen päävehkeistä. Päitset ja riimu ovat saman asia. Mutta suitsia ei laiteta hevosen suuhun, vaan suuhun tulee kuolaimet jotka kiinnitetään suitsiin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Vuosi Tinderissä oli järkytys

      Ei mikään ihme. Tinder on ihan syvältä. https://yle.fi/uutiset/3-11212319
      Sinkut
      139
      7079
    2. Tietäisittepä

      Mitä meidänkin työpaikalla varatut touhaavat työpäivän aikana... Kesken työpäivän ottavat vapaata pari tuntia että puolisot luulevat olevan töissä ja
      Uskottomuus
      42
      1387
    3. Haavisto aikoo jatkaa

      ulkoministerinä ri­ko­se­päi­lyis­tä huolimatta https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/pekka-haavisto-kommentoi-esitutkintapyyntoa-aikoo-jatkaa-ulkomin
      Maailman menoa
      111
      1220
    4. Maisa perhelomalla Levillä

      Mikko ilmestyi myös Leville odottamatta. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ystavanpaivana-avioitunut-maisa-torppa-koki-romanttisen-yllatyksen-per
      Kotimaiset julkkisjuorut
      73
      1214