Riskipommi - monet kotitaloudet korviaan myöten veloissa
Kotitalouksien velkaantuminen kasaantuu entistä huolestuttavammin pienelle joukolle kotitalouksia.
Niiden kotitalouksien, joiden velka on yli viisinkertainen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, osuus kaikesta kotitalouksien velasta on noussut noin 7 prosentista vuonna 2002 noin 17 prosenttiin vuonna 2010.
Toisin sanoen velkapotista noin kuudesosa on raskaasti velkaantuneiden kotitalouksien hallussa.
Nämä tulokset ilmenevät Finanssivalvonnan julkistamasta raportista finanssisektorin tilasta. Tulokset pohjautuvat Tilastokeskuksen tietoihin ja Suomen Pankin laskelmiin.
Tuloihin nähden yli kolminkertaisen velan omaavien kotitalouksien osuus kaikesta kotitalouksien velasta oli noin 50 prosenttia.
Nämä riskitaloudet ovat yhä useammin nuoria kotitalouksia.
- Nykyinen matala korkotaso voi herkästi johtaa velkaantuneisuuden lisäkasvuun, koska matala korkotaso voi mahdollistaa suurenkin lisävelan hoitamisen nykyhetkellä, raportti varoittaa.
Raportti ei kuitenkaan valota kovin paljon velkaongelman laajuutta - siitä ei esimerkiksi saa selvää kuvaa, kuinka paljon ongelmakotitalouksia on tai onko velkaantuneilla kotitalouksilla vastapainoksi myös varallisuutta tai hyvät tulot.
Merkki ongelmien yleistymisestä on, että kotitalouksien järjestämättömät saamiset nousivat viime vuonna 16 prosentilla 47 prosenttiin kaikista pankkien ongelmaluotoista, vaikka korkotaso oli matalalla. Kokonaisuutena luottotappiot ovat kuitenkin pysyneet melko vähäisinä.
Vuonna 2011 kotitalouksilla oli velkaa yhteensä noin 108 prosentissa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.
Se on historiallisen paljon ja kehitykseen liittyy riski haavoittuvuuksista, jos esimerkiksi nykyistä matalaa korkotasoa pidetään pysyvänä olotilana. Pitemmällä aikavälillä suomalaisten- kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut merkittävästi, esimerkiksi vuosituhannen alussa velkaa suhteessa käytettäviin tuloihin oli 64 %, Finanssivalvonta toteaa.
Lähde: Talouselämä
Kotitalouksien velkaantuminen kasaantuu entistä huolestuttavammin pienelle joukolle kotitalouksia.
Niiden kotitalouksien, joiden velka on yli viisinkertainen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, osuus kaikesta kotitalouksien velasta on noussut noin 7 prosentista vuonna 2002 noin 17 prosenttiin vuonna 2010.
Toisin sanoen velkapotista noin kuudesosa on raskaasti velkaantuneiden kotitalouksien hallussa.
Nämä tulokset ilmenevät Finanssivalvonnan julkistamasta raportista finanssisektorin tilasta. Tulokset pohjautuvat Tilastokeskuksen tietoihin ja Suomen Pankin laskelmiin.
Tuloihin nähden yli kolminkertaisen velan omaavien kotitalouksien osuus kaikesta kotitalouksien velasta oli noin 50 prosenttia.
Nämä riskitaloudet ovat yhä useammin nuoria kotitalouksia.
- Nykyinen matala korkotaso voi herkästi johtaa velkaantuneisuuden lisäkasvuun, koska matala korkotaso voi mahdollistaa suurenkin lisävelan hoitamisen nykyhetkellä, raportti varoittaa.
Raportti ei kuitenkaan valota kovin paljon velkaongelman laajuutta - siitä ei esimerkiksi saa selvää kuvaa, kuinka paljon ongelmakotitalouksia on tai onko velkaantuneilla kotitalouksilla vastapainoksi myös varallisuutta tai hyvät tulot.
Merkki ongelmien yleistymisestä on, että kotitalouksien järjestämättömät saamiset nousivat viime vuonna 16 prosentilla 47 prosenttiin kaikista pankkien ongelmaluotoista, vaikka korkotaso oli matalalla. Kokonaisuutena luottotappiot ovat kuitenkin pysyneet melko vähäisinä.
Vuonna 2011 kotitalouksilla oli velkaa yhteensä noin 108 prosentissa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.
Se on historiallisen paljon ja kehitykseen liittyy riski haavoittuvuuksista, jos esimerkiksi nykyistä matalaa korkotasoa pidetään pysyvänä olotilana. Pitemmällä aikavälillä suomalaisten- kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut merkittävästi, esimerkiksi vuosituhannen alussa velkaa suhteessa käytettäviin tuloihin oli 64 %, Finanssivalvonta toteaa.
Lähde: Talouselämä
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ota Luki tämä sivu auki:
http://www.ampparit.com/talous
Sitten copy-pasteat kaikki päivän talousuutiset tänne suoli24 palstalle. Säästät aikaa ja homma hoituu nopeammin, jos et kommentoi uutisia yhtään mitenkään. Toisaalta, uusia talousuutisia putkahtaa minuutin välein. Mutta sehän tarkoittaa vain sitä, että sinusta Luki tulee ikiliikkuja!!!1!!
:-)
.
PIHVI (BEEF)
"Merkki ongelmien yleistymisestä on, että kotitalouksien järjestämättömät saamiset nousivat viime vuonna 16 prosentilla 47 prosenttiin kaikista pankkien ongelmaluotoista, vaikka korkotaso oli matalalla. Kokonaisuutena luottotappiot ovat kuitenkin pysyneet melko vähäisinä."
Siinä se. PIHVI. Beef siis kypsyy, ja uusia lainoja nostetaan vanhojen maksamattomien katteeksi, siksi asuntoluottokanta kasvaan. Samaan aikaan "demari" keinottelee MAMUilla, jotta saa pidettyä palkkatason MATALANA !!!!
Ei tiedä hyvää kokoomusta ja "demaria" äänetäneille musuille. Ne keinottelevat mamuilla ja valehtelevat "työvoimapulista", natseja kun ovat. Varminta on äänestää jatkossa perussuomalaisia, niin saadaan nuokin roistot satimeen
Lue palstalta: "Näin ASUNTOKEINOTTELU on organisoitu"
Luvassa on rajut tsembalot, sillä riskien laukeamista on siirretty vain lisävelkaa ottamalla. Siksi seuraava on alla on vasta lastenleikkiä, sillä katainenhan - se roistopuolueen pääpukari -sanoi, "maksakaa velkanne"....
http://www.oikeus.fi/14499.htm
Pääekonomisti: Euroopan kevät kääntyy vielä talveksi.
Juuri kun muulit on halunneet osallistua palstan antamiin niin tulee pojat ja tytöt hiljainen syksy muulirintamalla.Lukihan kertoi tämän jo aikaa sitten.
Euroalueella on pakkomielle julkisen talouden tasapainottamisesta. Tämä Kansainvälisen valuuttarahastonkin suosittelema keino ajoi aikanaan Japanin taantumaan, ja nyt sama politiikka uhkaa kääntää Euroopan kevään talveksi. Näin sanoo investointipankki Nomuran pääekonomisti.
Koo on ollut sitä mieltä, että Japani valitsi aikoinaan oikeat rohdot kuplataloutensa hoitoon. Vaikka Japanin talous ei olekaan juuri kasvanut pariin vuosikymmeneen, on se välttänyt 1930-luvun kaltaisen laman, joka voi nyt olla euroalueen edessä.
Kun maata kohtaa omaisuusarvojen jyrkkä lasku, yrittävät yritykset, pankit ja kuluttajat tehdä kaikkensa keventääkseen velkataakkaansa ja lyhentävät lainojaan minkä kerkeävät. Tällöin hallituksella ei ole muuta mahdollisuutta kuin kasvattaa julkisia investointeja estääkseen kysynnän romahtamisen.
– Viimeinen asia, jota halutaan, on että hallitus alkaa kaventaa budjettivajettaan, Koo sanoi Italiassa Ambrosettin taloustapaamisessa.
Koon mukaan Japani tippui taantumaan, kun se kuunteli IMF:n neuvoja ja alkoi tasapainottamaan talouttaan vuonna 1997.
– Hallitus vähensi kulutusta ja kasvu oli viisi neljännestä peräkkäin negatiivista, mistä Japanilla kesti kymmenen vuotta elpyä, Koo totesi.
Koon mukaan EU:n vuodenvaihteessa sopima sopimus talouskoordinaatiosta, joka pakottaa myös terveet eurovaltiot säästöihin, uhkaa toistaa Japanin 15 vuoden takaiset virheet.
Eurooppa painuu lamaan ja muuliressukat eivät taaskaan olleet käryllä,itku pääsee monilla muulilla.