Varsinkin te jotka asutte ulkomaalaisen puolison kotimaassa tai puolison perhe on Suomessa, ahdistaako teita etenkin yhteisollisten kulttuurien perhekeskeisyys? Eli etta miehen perheen mielipide saattaa menna vaimon mielipiteen edelle, saavat ilkeilla vaimolle miten haluavat, anoppi saattaa puuttua hyvin tarkasti parin asioihin ja elamaan ja pahimmillaan jotkut joutuvat asumaan aviopuolison vanhempien kanssa saman katon alla. Eihan sellaista voi edes omaksi kodiksi kutsua, siella maaraa miehen perhe ja vaimo on kaytannossa hierarkian alin ja joutuu tekemaan ruoat, tarjoilemaan, vahditaan tekemisia ja liikkumista.. Olen myos huomannut etta ne joilla tallaista on, eivat halua sanoa mitaan negatiivista vaan aiheesta vaietaan ja annetaan ymmartaa etta kaikki hyvin.
Asun puolison kotimaassa ja olemme nyt useamman vuoden olleet naimisissa. Kaikki riitelyt ja vaantaminen mita on ollut, on aina ollut juuri tasta aiheesta. Aluksi mieheni perhe ei ollenkaan hyvaksynyt ja olenkin saanut karsia heidan takiaan paljon, mutta olen kestanyt mieheni vuoksi ja siksi etta kaikki muuten on hyvin. Nyt perheen kanssa on paremmat valit ja valttelen tasta aiheesta puhumista mieheni kanssa, ettei tule riitaa. Mutta kuitenkaan en pida hanen perheestaan sen jalkeen miten he minua ovat kohdelleet, ja toivon etteivat he tule meille vaikkei minulla ole siihen mitaan sanomista. Talvellakin olivat taalla toista kuukautta, onneksi eivat ole nyt tulleet mutta tiedan etta pitkilta vierailuilta ei voi valttya paitsi silloin jos muutamme heidan kotikaupunkiinsa asumaan. Silloin kylla joutuu useammin nakemaan mutta parempi vaihtoehto sekin on.
Teilla jotka asutte ulkomaalaisen puolison kanssa Suomessa ei tata ongelmaa taida olla, saastytte paljolta. Suomessa on yleensa totuttu siihen etta pari asuu lapsineen omassa kodissaan, vieraillaan muttei todellakaan ilmoittamatta tulla moneksi kuukaudeksi asustelemaan ja toisten kotia, yksityisyytta jne. yleensa kunnioitetaan. Poikkeuksiakin varmaan on mutta joissain maissa tama perhekeskeisyys menee kylla todella yli. Olisikin kiinnostavaa kuulla kokemuksia aiheesta, millaista on ollut ja jos olette paasseet asiassa jonkinlaiseen kompromissiin niin miten.
Ahdistaako puolison perhekeskeisyys?
6
246
Vastaukset
- dodeham
Perhekeskeisyys ei ole ikinä ollut ongelma, koska puolisoni perhe on aivan ihana. Kun menee naimisiin, menee naimisiin myös perheen kanssa. Jossain kulttuureissa tämä vielä korostuu ja yksityisyyttä ei juuri ole.
Kannattaa miettiä onko jatkuva uhrautuminen kaiken sen arvoista? Eikö avioliitossa pitäisi kummankin tehdä kompromisseja? Sinun tapauksessasi näyttää siltä, että olet ainoa joka niitä tekee. - Chom chom
Olisi ahdistanut. Olen asunut saman katon alla appivanhempieni kanssa vain lomamatkoilla miehen kotimaassa. Mieheni vanhemmat kyllä hyväksyivät minut, anoppini varsinkin oli todella ylpeä miniästään. Anoppi oli vahva nainen, joka arvosti mm. koulutustani, mutta näkemyksemme esim. sukupuolirooleista olivat sen verran erilaisia, että pidemmän päälle kitkaa olisi varmasti syntynyt. Lapset vain eivät voi sanoa vanhemmille vastaan, vaikka olisivatkin jo aikuisia.
Arvostin anoppiani suuresti, mutta hän oli aivan erilaisiin olosuhteisiin syntynyt, aivan erilaisia asioita elämässään kokenut, ja välillämme oli myös tosi suuri ikäero. Apen kanssa samassa taloudessa olisin varmaan voinut elää, eikä miehen sisarusten kanssa ole koskaan ollut ongelmia. He pikemminkin huolehtivat, miten pärjään mieheni kanssa, osaanko pitää puoleni ;)
Toisaalta tässäkin asiassa on kyse yksilöistä. Yksi mieheni veljistä, tai oikeammin hänen vaimonsa valitsi aikoinaan muuton toiseen kaupunkiin juuri siksi, ettei tarvitsisi olla niin paljon tekemisissä äidin kanssa. Miehelläni oli nuoruudessaan hankalat välit äitiinsä, muilla sisaruksilla sitäkin lämpimämmät.
Täällä Suomessa miehen tuttavat tavallaan korvaavat perhettä, mutta roolit ovat tasa-arvoisemmat, kun ollaan suunnilleen samassa asemassa iän tai sosiaalisen aseman suhteen. Sukupuoleen kohdistuvat odotukset kulttuureissamme ovat erilaisia, mutta mieheni ei siinä suhteessa ole järin perinteisten arvojen puolustaja. Tärkeintä on, että mä ja mieheni pystytään sopimaan asiamme. Muiden mielipiteistä meidän ei tarvitse välittää, kun ei kerran olla sukulaisia. - neha.
Mulla oli aluksi vähän sama tilanne kun asuttiin mieheni kotimaassa. Vanhemmat ja muut sukulaiset olivat aina päättämässä ja oikeassa meidän asioista. Minun olisi pitänyt olla sitä ja tätä, vetästä sari päälleni ja leikkiä täydellistä vaimoa.
Tein kuitenkin alusta pitäen selväksi, että tämä ei ole minun kulttuurini ja en rupea palvelijaksi niin miehelleni tai saatikka mieheni perheelle. Jos en kelpaa itsenäni, niin voin sitten lähteä takasin Suomeen. Kummasti asenteen alkoivat muuttumaan perheessa ja minua ei enää määräiltykään. Asuimme pari vuotta mieheni kotimaassa ja muutimme Eurooppaan. Mieheni on ns. Eurooppalaistunut ja näyttää pitävän kulttuurista jossa nainen on tasa-arvoinen ja tekee omat päätoksensä. Näin kuuden vuoden jälkeen asiat ovat hyvin. Käymme mieheni kotimaassa noin kerran vuodessa ja vanhemmat ovat hyvin iloisia meidät nähdessään. älä siedä huonoa kohtelua, koska muuten asiat eivät tule ikinä muuttumaan. Oletteko ajatelleet asua muualla kuin miehesi kotimaassa?- ahdistavaa
Aluksi meilla oli todella vaikeaa kun mieheni siskot tulivat hyppimaan silmille, nyt useamman vuoden taistelun jalkeen tilanne on jo huomattavasti parempi. Eivat enaa juurikaan valita tai arvostele kun huonot valit vaikuttivat myos heidan suhteeseen mieheni kanssa. Valilla heilla olikin valit katkolla kun vaativat etta mieheni pitaisi valita joko heidat tai mina, ja todella royhkeasti olivat ajamassa minua taalta pois. Kun eivat onnistuneet sitten millaan eika mies valinnut puoltaan, ilmeisesti tulivat siihen lopputulokseen etta kannattaa yrittaa olla edes jonkinlaisissa valeissa jotta kaikilla olisi helpompaa. Anteeksi eivat ole pyytaneet ja olen kuin olisin unohtanut kaiken, mutta mielessani olen yha jollain lailla katkera enka vapaaehtoisesti ole pitamassa yhteytta, kunhan sen verran etta valit pysyy hyvina koska se helpottaa elamaamme huomattavasti.
Mieheni ei halua muuttaa Suomeen tai muuallekaan, siksi olemme taalla. Ehka joskus jos tulee mahdollisuus, voisimme asua jossain jonkin aikaa mutta emme kuitenkaan pysyvasti. Todellakin voi kestaa useamman vuoden etta tajuavat ettei minua noin vaan alisteta ja noyryyteta, kuten ovat yrittaneet. Ja tassa tarkeana se ettei mieheni koskaan tee niin eika vaadi kuten perheensa, vaan nimenomaan he ovat olleet maaraamassa miten minun tulee olla ja elaa. Onneksi tilanne on jo huomattavasti helpompi ja naennaisesti hyvat valit, en voi kuitenkaan sille mitaan etten vain pida hanen perheestaan ja olen mieluummin mahdollisimman vahan tekemisissa. On se kumma etta perusasioita pitaa tapella nainkin pitkaan, eika johdu pelkastaan siita etta olen ulkomaalainen vaan on paikallisilla naisillakin usein kestamista miehen perheen kanssa.
Omien huonojen kokemusten perusteella perhekeskeisyyden ajattelu tuntuu ahdistavalta, voihan olla niitakin joilla on siita vain hyvia kokemuksia mutta kun omani on ollut tallainen niin naen siita lahinna vain ne negatiiviset puolet enka voi ymmartaa miten joku voi elaa taysipainoista elamaa jossain kommuunissa jossa ei ole yhtaan omaa rauhaa eika voi tehda mitaan kuten itse haluaa, tai pahimmillaan joutuu muiden palvelijaksi. Tokihan joku maaseudun lukutaidoton tytto voi tuollaiseen joutua ja suostua kun ei ole muutakaan vaihtoehtoa mutta mina en, enka ymmarra miksi joku muukaan suomalainen nainen. Tata olen tehnyt selvaksi ja pikkuhiljaa alkavat jossain maarin tajuta, toki kompromisseja joudun tekemaan esim. kestamaan vierailuja ja muuta mutta miksikaan miehen perheen piiaksi en todellakaan aio ruveta.
- Chom chom
"Ja tassa tarkeana se ettei mieheni koskaan tee niin eika vaadi kuten perheensa, vaan nimenomaan he ovat olleet maaraamassa miten minun tulee olla ja elaa. Onneksi tilanne on jo huomattavasti helpompi ja naennaisesti hyvat valit, en voi kuitenkaan sille mitaan etten vain pida hanen perheestaan ja olen mieluummin mahdollisimman vahan tekemisissa."
Ehkä tosiaan on fiksuinta vältellä miehen perhettä mahdollisuuksien mukaan ja yrittää tulla jotenkin toimeen, olla asiallinen, vaikka olisikin vielä katkera.
Mulle on ollut vaikea ymmärtää se, ettei vanhemmille (tai vanhemmille sisaruksille) sanota vastaan. Tiesin sen, mutta silti se tuli yllätyksenä. Voi olla täysin eri mieltä, voi loppujen lopuksi toimia omalla tavallaan, mutta vanhempien kanssa ei riidellä. Erimielisyyksiä ei oikeastaan käsitellä. Onneksi miehen perheellä ei ole ollut mitään mua vastaan, se olisi varmaan tosi rankkaa myös miehelleni. Suomessa voi odottaa, että puolisot puolustavat toisiaan toistensa vanhempien edessä, mutta mieheltäni en voisi tätä odottaa. Molempien pitäisi vain joko yrittää kestää tai välttää ja väistää.- ahdistavaa
Minusta tuntuu aivan samalta, olin todella yllattynyt ettei mieheni voinut sanoa vanhemmalle siskolleen vastaan. Anopin olisin jotenkin ymmartanyt, mieheni aiti on jo edesmennyt niin ei ole kokemusta millaista silloin olisi mutta olen kylla ymmartanyt etta aiti menee muiden edelle. Ehkei sisarukset kuitenkaan ole aivan yhta tarkeita kuin vanhemmat tai varsinkaan aiti. Mieheni isa on onneksi ollut aika neutraali eika juurikaan puutu mihinkaan, kuulemma joskus jopa puolustanut minua mista on varmasti ollut paljon hyotya. Ongelmana ovat olleet siskot, etenkin vanhempi sisko. Kuitenkin mieheni tekee miten itse tahtoo vaikkei sanokaan vastaan, valilla on ollut vaikeaa ymmartaa onko han kenen puolella ja mita oikeasti ajattelee. Olin alussa ensimmaisen hoykytyksen aikana todella jarkyttynyt kun mieheni ei suoraan puolustanutkaan minua kuten olin luullut. Toisaalta sanoo puolustaneensa paljon mutta ei kuitenkaan silla tavoin mita esimerkiksi suomalaisittain voisi olettaa.
Tuokin on niin totta ettei erimielisyyksia kasitella. Kukaan ei pyytele anteeksi ja aina ollaan niinkuin mitaan ei olisi tapahtunutkaan, oli asia mika hyvansa. Negatiiviset asiat vaietaan kuoliaiksi, toisaalta on hyva ettei jankata samoja asioita eika joudu tavallaan hapeamaan ja kaikki ns. sailyttavat kasvonsa mutta sitten voi jaada jotain hampaankoloon kuten minulla. Toki kaikki nuo tapahtumat olivat rankkoja seka miehelleni etta minulle, vasta aivan viime aikoina on saavutettu jonkinlainen rauha ja paremmat valit vaikkei mitenkaan erityisen lampimat. Mieheni on kuitekin verraten rohkea tassa asiassa ja niin on varmasti sinunkin, moni mieshan ei edes menisi ulkomaalaisen kanssa naimisiin kun aiti paattaa joillain puolison valinnastakin ja moni ei yhtaan uskaltaisi tehda toisin kuin perhe sanoo ja vaikka eroaisi perheen kaskysta. Eli asiat ovat kuitekin verraten aika hyvin :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vasemmistohallitus palauttaa hintasääntelyn, esim. bensalitra vain 1e.
Tuleva vasemmistolaisista koostuva hallitus ottaa käyttöön vanhat hyvät keinot pitää hinnat kurissa. Tähän tarkoitukse754537Vasemmistolainen valehteli jälleen - Purra tai persut eivät luvanneet "euron bensaa"
Väite "euron bensasta" on ensisijaisesti poliittisten vastustajien käyttämä puhdas vale. Persut kyllä kampanjoivat näky1063781Arman Alizadin viesti puna-aktivisteille: "Pitäkää lärvinne nytkin kiinni"
Arman Alizad kritisoi vasemmiston kaksinaismoralismia. Iranissa syntynyt suosikkijuontaja Arman Alizad pakeni perheensä1423473Minja Koskela nostanut vasemmistoliiton kannatuksen ennätykseen
Koskela valittiin puolueen johtoon lokakuussa 2024, ja silloin Ylen kysely antoi puolueelle 9,3 prosentin kannatuksen.371970Antti johtaa Petteriä jo 7,1 prosenttiyksiköllä
Tällä menolla sdp menee kokoomuksesta kierroksella ohi jo tällä vaalikaudella. https://yle.fi/a/74-20213575691921Mitä on tullut
Entisen abcn rakennuksen tilalle se oli tyhjillään monta vuotta siellä oli jo nyt valot onko huoltoasema? 5:30.891229- 1201050
Palosta selvinnyt 18 vuotias munira tarvitsi tulkin kun puhui Iltalehdelle
Suomessa asuva 18 vuotias tarvii tulkin !!! Tää Suomea puhumaton on palossa kuolleen naisen veli ja asui perheen kanssa.131963- 57933
Mikä homma?
https://share.google/NvruSS4P4EzjTWPov Poliisilla oli keskiviikkona 4. maaliskuuta yksityisasunnossa Saarijärvellä tehtä25837