Olisiko Saksa kyennyt

kesällä -44

miehittämään Suomen?

Asiaa pohti OKW:N keskeisiin kenraaleihin kuulunut Walter Warlimont 26. kesäkuuta -44 päivätyssä tutkielmassa.
Sattui muuten olemaan sama päivä, jolloin Ryti allekirjoitti oman sitoumuksensa taistelun jatkamisesta.

Lähtökohtanja oli se, että taistelun jatkaminen Suomessa oli Saksan omalle sodankäynnille ratkaisevan tärkeää.

35

152

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mikä Warlimont?

      Vuonna 1938 hänestä tuli Wilhelm Keitelin avustaja. Hänen nimikkeensä oli "vanhempi operatiivinen esikuntaupseeri" (Senior Operations Staff Officer). Toisen maailmansodan aikana hänen lähin esimies oli Alfred Jodl. Helmikuussa 1943 Warlimont siirtyi Pohjois-Afrikkaan Tunisiaan taistelemaan yhdessä Erwin Rommelin kanssa.

      20. heinäkuuta 1944 sattuneen Hitlerin salamurha yrityksen aikana sattuneesta räjähdyksestä Warlimont selvisi hengissä. Warlimont kärsi räjähdyksen seurauksena aivotärähdyksestä. Vain kaksi päivää salamurhayrityksen jälkeen Warlimont matkusti Ranskaan tapaamaan Erwin Rommelia, joka oli vain viikkoa aikaisemmin haavoittunut liittoutuneiden lentokonehyökkäyksessä.

      Sodan loppupuolella W. palveli taas OKW:ssa.

    • Ei sentään.....

      Tai siis, jos Suomi olisi sopinut aselevon Neukkulan kanssa ja saanut vapautettua joukot lähes kokonan rintamilta, niin ei Saksan Suomessa olevilla joukoilla olisi pystynyt miehittämään Suomea, eikä muualtakaan olisi liiennyt riittävästi joukkoja ja kalustoa.
      Varsinkaan ei siinä aikataulussa.
      Sinällään mielenkiintoinen asia. Miksiköhän suomalaiset jatkoivat taisteluja Neukkulaa vastaan, kun aselepo olisi ollut hyvinkin mahdollinen aivan asiallisilla ehdoilla. Sotahan hävittiin jo vuosia aiemmin. Suomen sodanjohto ennusteli Saksan tappiota jo viimeistään vuoden 1943 alkupuolella.

      • Kun niitä ehtoja

        ei pidetty asiallisina hallituksesssa eikä eduskunnassa,

        "Miksiköhän suomalaiset jatkoivat taisteluja Neukkulaa vastaan, kun aselepo olisi ollut hyvinkin mahdollinen aivan asiallisilla ehdoilla."

        Rytin ja Mannerheimin oli aivan erityisen vaikea myöntää politiikkansa epäonnistuneen.


      • tössön mielipiteille

        " Miksiköhän suomalaiset jatkoivat taisteluja Neukkulaa vastaan, kun aselepo olisi ollut hyvinkin mahdollinen aivan asiallisilla ehdoilla. "

        Oliko Saksa valmis sopimukseen? Unohditko ilkeän ja agressiivisen Saksan mielipiteen Suomen rauhaan NL kanssa.


      • tössön mielipiteille
        tössön mielipiteille kirjoitti:

        " Miksiköhän suomalaiset jatkoivat taisteluja Neukkulaa vastaan, kun aselepo olisi ollut hyvinkin mahdollinen aivan asiallisilla ehdoilla. "

        Oliko Saksa valmis sopimukseen? Unohditko ilkeän ja agressiivisen Saksan mielipiteen Suomen rauhaan NL kanssa.

        Ei varmaankaan noin vaan. Mutta tuskin Saksa olisi Suomelta aseapuaan lopettanut tai leipäviljan toimituksiakaan vai?


      • Erillisrauha....
        tössön mielipiteille kirjoitti:

        " Miksiköhän suomalaiset jatkoivat taisteluja Neukkulaa vastaan, kun aselepo olisi ollut hyvinkin mahdollinen aivan asiallisilla ehdoilla. "

        Oliko Saksa valmis sopimukseen? Unohditko ilkeän ja agressiivisen Saksan mielipiteen Suomen rauhaan NL kanssa.

        Tarkoitin, että Suomen olisi pitänyt solmia erillisrauha Neukkulan kanssa jo aiemmin alkukesästä. Siis ennen Neukkulan suurhyökkäystä.

        Eihän Saksalla siihen olisi ollut mitään sanottavaa, korkeintaan olisi aseapu ja ruoka-apu loppunut, mutta se ei siinä vaiheessa olisi haitannut mitään.
        Kesällä 1944 kinuttiin vielä aseita ja ruokaa Saksalta ja kuitenkin tehtiin erillissopimus aselevosta Neukkulan kanssa syksyllä 1944.


      • Koroljov
        Erillisrauha.... kirjoitti:

        Tarkoitin, että Suomen olisi pitänyt solmia erillisrauha Neukkulan kanssa jo aiemmin alkukesästä. Siis ennen Neukkulan suurhyökkäystä.

        Eihän Saksalla siihen olisi ollut mitään sanottavaa, korkeintaan olisi aseapu ja ruoka-apu loppunut, mutta se ei siinä vaiheessa olisi haitannut mitään.
        Kesällä 1944 kinuttiin vielä aseita ja ruokaa Saksalta ja kuitenkin tehtiin erillissopimus aselevosta Neukkulan kanssa syksyllä 1944.

        Neuvostoliiton rauhanehdot Suomelle keväällä 1944 olivat suunnilleen samat kuin ne jotka Suomi lopulta syksyllä 1944 hyväksyi. Välissä oli Suomen koko itsenäisyys ollut vaakalaudalla ja tuhansia suomalaisia kuollut, kenties aivan turhaan - mutta samaahan voi sanoa myös talvisodasta. Joka tapauksessa Suomen johto ei hyväksynyt kevään 1944 rauhanehtoja lähinnä näistä syistä: 1) vaatimusta Lapin saksalaisten joukkojen karkottamisessa hyvin lyhyessä ajassa ja pienin voimin ei pidetty mahdollisena, 2) Saksan miehitysyritystä pelättiin (muistaakseni samanaikainen Unkarin esimerkki kauhistutti suomalaisia), 3) NL:n vaatima sotakorvaussumma vaikutti ylivoimaisen suurelta.


      • LaD
        Koroljov kirjoitti:

        Neuvostoliiton rauhanehdot Suomelle keväällä 1944 olivat suunnilleen samat kuin ne jotka Suomi lopulta syksyllä 1944 hyväksyi. Välissä oli Suomen koko itsenäisyys ollut vaakalaudalla ja tuhansia suomalaisia kuollut, kenties aivan turhaan - mutta samaahan voi sanoa myös talvisodasta. Joka tapauksessa Suomen johto ei hyväksynyt kevään 1944 rauhanehtoja lähinnä näistä syistä: 1) vaatimusta Lapin saksalaisten joukkojen karkottamisessa hyvin lyhyessä ajassa ja pienin voimin ei pidetty mahdollisena, 2) Saksan miehitysyritystä pelättiin (muistaakseni samanaikainen Unkarin esimerkki kauhistutti suomalaisia), 3) NL:n vaatima sotakorvaussumma vaikutti ylivoimaisen suurelta.

        Suomen olisi pitänyt hyväksyä ehdot mitä ryssä ehdotti v.1941, Petsamo, kannas ja osa itä-karjalaa olisi yhä meillä


      • Koroljov
        Kun niitä ehtoja kirjoitti:

        ei pidetty asiallisina hallituksesssa eikä eduskunnassa,

        "Miksiköhän suomalaiset jatkoivat taisteluja Neukkulaa vastaan, kun aselepo olisi ollut hyvinkin mahdollinen aivan asiallisilla ehdoilla."

        Rytin ja Mannerheimin oli aivan erityisen vaikea myöntää politiikkansa epäonnistuneen.

        "Rytin ja Mannerheimin oli aivan erityisen vaikea myöntää politiikkansa epäonnistuneen."

        He eivät todellakaan koskaan pystyneet myöntämään pelanneensa v. 1941 uhkapeliä Saksan voittoon uskoen, koska ajatus Suur-Suomesta osana natsilaista Euroopan "uutta järjestystä" oli tuntunut heistä liian houkuttelevalta. Saksahan vaikutti kesään 1941 tultaessa ylivoimaiselta. Saksa oli jyrännyt Puolan, Tanskan, Norjan, Alankomaat, Ranskan ja Balkanin. Britit lyöyty kaikilla rintamilla ja karkoitettu Euroopasta. Suomi tahtoi v. 1941 päästä saaliinjaolle mukaan Saksan kukistaessa Neuvostoliiton, minkä toteutumista kukaan ei epäillyt. Suomalaiset odottivat niin saksalaisilta kuin omiltakin joukoiltaan nopeaa voittoa. Sodan piti olla ohitse muutamassa kuukaudessa.

        Operaatio Barbarossa kuitenkin epäonnistui kaikissa suunnissa, myös Suomen kaistalla. Suomen rintamalla NL:n Moskovan rauhassa hankkimalla etumaastolla oli ratkaiseva merkitys suomalaisten etenemisen hidastamisessa ja Leningradin ja Muurmannin radan pelastamisessa.


      • Koroljov
        LaD kirjoitti:

        Suomen olisi pitänyt hyväksyä ehdot mitä ryssä ehdotti v.1941, Petsamo, kannas ja osa itä-karjalaa olisi yhä meillä

        Natsien voittoon uskonut Suomi tahtoi siinä vaiheessa paljon enemmän, rajaa Vienanlahdesta Laatokkaan ja Nevaa pitkin Suomenlahdelle. Leningrad olisi hävitetty, samoin Itä-Karjalan venäläinen väestö. Suomella oli suuret suunnitelmat, suuret unelmat. Ne eivät juuri jääneet jälkeen Hitlerin houreista.


      • LaD
        Koroljov kirjoitti:

        Natsien voittoon uskonut Suomi tahtoi siinä vaiheessa paljon enemmän, rajaa Vienanlahdesta Laatokkaan ja Nevaa pitkin Suomenlahdelle. Leningrad olisi hävitetty, samoin Itä-Karjalan venäläinen väestö. Suomella oli suuret suunnitelmat, suuret unelmat. Ne eivät juuri jääneet jälkeen Hitlerin houreista.

        Tiedän. Ahneus voitti, ei ole ensimmäinen kerta Ihmisen historiassa


      • Akka asialla
        Erillisrauha.... kirjoitti:

        Tarkoitin, että Suomen olisi pitänyt solmia erillisrauha Neukkulan kanssa jo aiemmin alkukesästä. Siis ennen Neukkulan suurhyökkäystä.

        Eihän Saksalla siihen olisi ollut mitään sanottavaa, korkeintaan olisi aseapu ja ruoka-apu loppunut, mutta se ei siinä vaiheessa olisi haitannut mitään.
        Kesällä 1944 kinuttiin vielä aseita ja ruokaa Saksalta ja kuitenkin tehtiin erillissopimus aselevosta Neukkulan kanssa syksyllä 1944.

        Kollontay sössi ja käänsi alunperin Moskovan ehdottamat rauhanehdot väärin. Luki syksymmällä ne uudestaan ja totesi ettei siellä mitään ehdotonta antautumista ollutkaan.


      • Utopiaa ja jossittel
        LaD kirjoitti:

        Suomen olisi pitänyt hyväksyä ehdot mitä ryssä ehdotti v.1941, Petsamo, kannas ja osa itä-karjalaa olisi yhä meillä

        Jos saksalaiset pohtivat vielä -44 miehittääkkö vai ei niin olisikohan tuo kesällä -41 saksalaisilta onnistunut? Ja venäläiset varmaan olisivat odottaneet rauhassa rajan takana miten Suomen käy. Miten sille Puolalle kävikään -39?


    • Warlimontin

      mielestä olivat oleellisia seuraavat asiat:
      1. Kolosjoen nikkelikaivoksen pitäminen ja tuotannon jatkuminen.
      2. Ruotsin malmin laivausten jatkuminen Itämeren kautta.
      3.NL.n sotalaivaston estäminen pääsemästä Itämerelle.
      4. 20. VuorA:n huollon turvaaminen Pohjanlahden satamien kautta.

      Tästä sitten ryhdyttiin miettimään eteenpäin.

    • WW:N mukaan oli

      välttämätöntä, että Saksan hallussa oli pääosa etelä-Suomea.
      Sitä varten oli saatava vapaaehtoisesti Saksan puolelle 6-8 suomalaista divisioonaa eli puolet kenttäarmeijasta.
      Ihan varovaisestikin voisi toivetta pitää pahan kerran ylimitoitettuna.

    • 99999999999999999999

      jos ja jos

      Jos tädillä olisi tappi, sielunlaissa hän olisi tietysti setä. Eiks je?

    • ei olisi

      Mistä se olisi niin isot joukot tänne repinnyt ja taistellut Puna-armeijaa vastaan. Tilanne oli aivan erilainen kuin Unkari. Unkarissakin tarvittiin fasistien apua. Edes IKL:llän pällit ei teutoneilta olisi ottaneet käskyjä vaikka Mannerheim oltaisi uhattu teloittaa.

    • Suomen alueen

      puolustamisen suunniteltiin tapahtuvan alkuun suunnilleen 1940 rajaa seuraten Suomenlahti - Saimaa - Pielinen - Kuhmo - Lapin rintama.

      Joukkoja arveltiin tarvittavan 7-9 divisioonaa ynnä 20. VuorA ja erillisiä pataljoonia.

      Etelässä Salpa-asemassa johtaisi saksalainen V AKE ja joukot 5-6 suom div ynnä 122.D ja pari rynnäkkötykkiprikaatia.

      Järvialueelle arveltiin löytyvän suomalaisia joukkoja. Lisäksi liikkuvaksi reserviksi saksalaisia Norjasta ja VuorA:sta Komentaja olisi kenraali Erfurth.

      Pohjoisessa sitten VuorA hoitaisi alueensa.

      Suunnitelman vika oli, ettei suomalaisia joukkoja ollut saatavissa kuin unelmissa. Myös saksalaiset joukot oli laskettu yläkanttiin. Tilanteen kehitys teki niiden irroittamisen muualta hyvin vaikeaksi.

      Kaavailujahan voi aina tehdä.

    • Wehr Mahti

      Liittoutuneet olisivat mielihyvin todenneet sen että Saksa olisi yrittänyt Suomen miehitystä kuljettamalla lisää joukkoja Suomeen pois Euroopan sotanäyttämöiltä.

      Suomalaiset ja saksalaiset sopivat valesodasta Lapissa niin ettei uhreja tule kummallakaan puolella. Tuohan oli tietenkin järkevää ja sekä saksalaiset että suomalaiset arvelivat että mikäli "ihmeaseet" kääntävät jälleen sotaonnen Saksan puolelle niin suomalaiset lyöttäytyvät uudelleen Saksan kelkkaan.

      Mutta se että saksalaisia sotilaita oli edelleen miehittämässä Norjaa ja Tanskaa sodan loppuessa toukokuussa 1945 on mielestäni käsittämätöntä. Tosin tuskinpa se noita saksalaisia sotilaita harmitti yhtään.

      • LaD

        Ei sillä ollut enää 1945 mitään merkitystä. Saksan sotateollisuus olisi kuitenkin lakannut täysin toimimasta tammikuussa 1946 turkin käännyttyä liittoutuneiden puolella ja saksan kromivarastojen ehdyttyä


      • sotasoittoa

        Otin sulle tiedoksi Googlesta joitain lukuj.

        Sodan henkilötappiot

        Lapin sodassa Suomi menetti 774 miestä kaatuneina ja 262 kadonneina (näistä jäi 164 vangeiksi), ja 2904 haavoittui[4]. Kolmasosa suomalaisista kaatuneista kuoli jalkaväkimiinoihin[17]. Saksalaisten tappiot olivat lähes 1 000 kaatunutta, yli 2 000 haavoittunutta sekä 1 300 vangiksi joutunutta[4]. Suomalaisten saamat vangit luovutettiin Neuvostoliittoon, josta henkiin jääneet palautettiin kotimaahansa 1950-luvun mittaan. Saksalaisten ottamat suomalaisvangit kuljetettiin Norjaan, josta useimmat vapautettiin keväällä 1945.


      • Pulipuli sano saku
        LaD kirjoitti:

        Ei sillä ollut enää 1945 mitään merkitystä. Saksan sotateollisuus olisi kuitenkin lakannut täysin toimimasta tammikuussa 1946 turkin käännyttyä liittoutuneiden puolella ja saksan kromivarastojen ehdyttyä

        Saksan sotilaita täynnä olleet alukset olisivat olleet meren pohjassa jos Norja olisi tyhjennetty saksalaisista alkuvuonna 1945.
        Nyt Hitlerin piti kaikki sylilapsetkin tuoda puolustamaan itteään Berliiniin.


      • juspe 1
        sotasoittoa kirjoitti:

        Otin sulle tiedoksi Googlesta joitain lukuj.

        Sodan henkilötappiot

        Lapin sodassa Suomi menetti 774 miestä kaatuneina ja 262 kadonneina (näistä jäi 164 vangeiksi), ja 2904 haavoittui[4]. Kolmasosa suomalaisista kaatuneista kuoli jalkaväkimiinoihin[17]. Saksalaisten tappiot olivat lähes 1 000 kaatunutta, yli 2 000 haavoittunutta sekä 1 300 vangiksi joutunutta[4]. Suomalaisten saamat vangit luovutettiin Neuvostoliittoon, josta henkiin jääneet palautettiin kotimaahansa 1950-luvun mittaan. Saksalaisten ottamat suomalaisvangit kuljetettiin Norjaan, josta useimmat vapautettiin keväällä 1945.

        Isäni oli yksi näistä 164 vangituista luutnantti korpela.Löytyi lopulta liittoutuneiden vankileiriltä Riminiltä Italiasta.Palasi Suomeen -47.


    • näin se meneee

      Ei olisi pystynyt, mikäli se olisi siihen pystynyt, niin se olisi myös Suomen miehittänyt.

      Miehittäjä tarvitsee miehitetystä maasta yleensä jonkun liittolaisen, Saksa ei sellaista Suomesta löytänyt, joten homma jäi tekemättä.

      Upseeristo ja oikeisto, vaikka olikin saksalaismielistä, oli hyvin lojaali Mannerheimia kohtaan, joten armeijasta ei ollut apua, eikä suomesta sellaista voimaa silloin löytynyt, joka olisi kyennyt armeijan syrjäyttämään.

    • Marski kaputt

      Jokaisesta miehitetystä maasta löytyy henkilöitä jotka haluavat valtaan. Marski kun olisi ammuttu niin johan IKL:stä tai AKS:stä tai vastaavista olisi löytynyt "Quislingeja" ihan kilpailutukseen asti.
      Mikäs se suuri sotasankari taas olikaan ... Larry Thorne! Siitä olisi tullut hyvä Suopon päällikkö.

      • moltov rk

        Paskat. Edes Parvilahti punikkipropagandasta huolimatta ei olisi suostunut Unkari tyylliseen pidättämiseen. Sitäpaitsi siinä olisi kuollut ensin Skorzeny tai kuka tahansa muu lähetetty SS-mies jos Horthy-taktiikkaa Marskiin oltaisi kokeiltu. Marski oli kyllä ottanut huomioon laskelmissaan kaikein. Turvatoimia varmasti vahvistettiin Horthyn tapauksen jälkeen.


      • ribbentrop rk
        moltov rk kirjoitti:

        Paskat. Edes Parvilahti punikkipropagandasta huolimatta ei olisi suostunut Unkari tyylliseen pidättämiseen. Sitäpaitsi siinä olisi kuollut ensin Skorzeny tai kuka tahansa muu lähetetty SS-mies jos Horthy-taktiikkaa Marskiin oltaisi kokeiltu. Marski oli kyllä ottanut huomioon laskelmissaan kaikein. Turvatoimia varmasti vahvistettiin Horthyn tapauksen jälkeen.

        Kutset. Syy miksi Stalin ei miehittänyt Suomea johtui siitä ettei täällä ollut kommunisteja jotka olisivat ottaneet vallan. Heh.

        Marskin tappaminen olisi ollut helppoa saksalaisille, kuin tikkarin vieminen lapselta.


    • Jos puolustus

      murtuisi, tulisi VuorA:n komentajan ottaa kaikki joukot, myös suomalaiset, komentoonsa.

      Saksan merivoimien tulisi tuhota koko Suomen meripuolustus eli laivasto ja rannikkotykistö.

      Ilmavoimien tulisi miehittää kaikki lentokentät koneineen, aseineen ja laitteinen.

      Perustettavan sotilashallintokoneiston tulisi ottaa haltuunsa tärkeät tuotantolaitokset ja varmistaa niiden toiminta.

      OKW:n kuljetuspäällikkö huolehtisi rautateiden toimivuudesta.

      Suunnitelman valmistuessa alkoi Suomen puolustus pitää. Warlimontin suunnitelmaa ei ryhdytty käytännössä kehittämään.

      Se osoitti kuitenkin, että mitään aikeita Suomen miehittämiseen ei ollut aiemmin olemassa.

      Saksa toteutti sen sijaan aiemmin laaditun vetäytymissuunnitelman. Se käynnistyi 3./4.9 yöllä.

    • 5674

      Joko tuo PS:n uusfasistinen siipi on alkanut jakaa aseita.

      • Koroljov

        Olen enemmän huolissani Kokoomuksen, RKP:n ja vasemmistopuolueiden länsimielisen siiven natottajista kuin tuosta Perussuomalaisten oikeistoradikaalien ryhmäkunnasta, jolla on suomalaisten keskuudessa vain muutaman prosentin kannatus. Eipä silti, niin kauan kuin äärioikeistolaisia toimii Perussuomalaisissa, ei kukaan siitä puolueesta kelpaa Suomen pääministeriksi. Jos Timo Soini olisi erottanut Juho Eerolan, joka esitti Venäjälle aluevaatimuksia, tai edes rankaissut jollain kuritoimenpiteellä kyseistä kansanedustajaa, arvioni perussuomalaisista olisi toinen. Nykyisellään he eivät ole hallituskelpoisia.


      • LaD
        Koroljov kirjoitti:

        Olen enemmän huolissani Kokoomuksen, RKP:n ja vasemmistopuolueiden länsimielisen siiven natottajista kuin tuosta Perussuomalaisten oikeistoradikaalien ryhmäkunnasta, jolla on suomalaisten keskuudessa vain muutaman prosentin kannatus. Eipä silti, niin kauan kuin äärioikeistolaisia toimii Perussuomalaisissa, ei kukaan siitä puolueesta kelpaa Suomen pääministeriksi. Jos Timo Soini olisi erottanut Juho Eerolan, joka esitti Venäjälle aluevaatimuksia, tai edes rankaissut jollain kuritoimenpiteellä kyseistä kansanedustajaa, arvioni perussuomalaisista olisi toinen. Nykyisellään he eivät ole hallituskelpoisia.

        Kolme syytö miksi nykypuolueista kannatan perussuomalaisia on:Timo Soini, Timo Soini ja Timo Soini.
        Loput halla-aho hakkaraiset ovat aivan väärää agendaa ajavia henkilöitä, vaikka Halla-Aholla onkin osassa asioissa hyvä pointti


    • Noista joukoista,

      jotka W:n suunnitelmissa mainittiin, tuli Suomeen vain 122.D ja 303. RTkiPr. Listalla oli lisäksi V AKE, jolloin ärtynyt Mraski pani Heinrichsin selvittämään asiaa. Ja niin kävi, ettei tuo esikunta koskaan tullut Suomeen.

      W:n suunitelma perustui niin pahoihin arviointivirheisiin, ettei se koskaan olisi onnistunut.
      Toteutuksen yrityskin olisi kuitenkin voinut saattaa Suomen uuteen kriisiin, josta selviytyminen olisi voinut olla vaikeaa.

      • näin se meni

        Saksa jotain pienti yrittikin, mutta epäonnistui ...

        mm. suomenlahdella taisteltiin muutamasta saaresta saksalaisten kanssa ja jo ennenkuin välit oli menneet poikki, oli pääesikunta kieltänyt saksalaisten joukkojen kulun Helsingin kautta rautateillä jne....
        Junat kiersi Helsingin.

        Tuusulaan siirrettiin myös kaksi divisioonaa kaiken varalta, kesken torjuntataisteluiden.

        Suomalaiset oli nähneet, miten Saksa kohtelee liittalaista, joka yrittää irtautua sodasta ja osasivat varoa Saksan toimia.


      • Ei siirretty!!
        näin se meni kirjoitti:

        Saksa jotain pienti yrittikin, mutta epäonnistui ...

        mm. suomenlahdella taisteltiin muutamasta saaresta saksalaisten kanssa ja jo ennenkuin välit oli menneet poikki, oli pääesikunta kieltänyt saksalaisten joukkojen kulun Helsingin kautta rautateillä jne....
        Junat kiersi Helsingin.

        Tuusulaan siirrettiin myös kaksi divisioonaa kaiken varalta, kesken torjuntataisteluiden.

        Suomalaiset oli nähneet, miten Saksa kohtelee liittalaista, joka yrittää irtautua sodasta ja osasivat varoa Saksan toimia.

        "Tuusulaan siirrettiin myös kaksi divisioonaa kaiken varalta, kesken torjuntataisteluiden"

        Koulutuskeskuksista muodostettiin noin divisioonan vahvuinen "Osasto H", jonka tehtävänä oli torjua maihinnousu- ja maahanlaskuhyökkäys Helsingin alueelle. Tuusulassa oli osastosta yksi pataljoona ja muita osia.


    • '''

      Aika epätodenäköistä. Olisi ollut aika tuskallista Saksalle taistella sekä Suomea että Venäjää vastaan samaan aikaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Räppäri kuoli vankilassa

      Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "
      Maailman menoa
      87
      4138
    2. Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä

      Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella
      Ikävä
      27
      3019
    3. No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen

      Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol
      Ikävä
      45
      2320
    4. Missä näitte viimeksi?

      Missä näit kaivattua viimeksi ja oliko sähköä ilmassa?
      Ikävä
      35
      1338
    5. Puukotus yöllä

      Oli kaveri hermostunut ja antanut puukosta.
      Sotkamo
      10
      919
    6. 133
      901
    7. rakas J siellä jossain

      Niin ikävä sua. -P. Nainen
      Ikävä
      6
      894
    8. Masan touhut etenee

      Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa
      Äänekoski
      12
      822
    9. Naisten ja miesten tasoeroista

      Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris
      Ikävä
      124
      766
    10. You've been running and

      so has your mind, I'm thinking of you all the time... 💘
      Ikävä
      11
      760
    Aihe