eikös sen pitänyt olla kova rasva ja kolesteroli

Vuonna 1992 104-vuotiaana edesmennyt arkkiatri Arvo Ylppö antoi jo 1920-luvulla suosituksen 100 µg D-vitamiinia vuorokaudessa, mutta 1960-luvun alussa suosituksia alettiin rajusti pienentää. Suomessa ja muualla aikuisten suositus pudotettiin peräti 5 µg/vrk, ja sen ylittämisellä peloteltiin, että myrkytys tulee. Suomalainen lastenlääkäri dosentti Outi Mäkitie vaati Duodecim -lehden kesäkuun pääkirjoituksessa lasten suosituksen nostamista takaisin 100 mikrogrammaan.
http://sundqvist.blogspot.com/2012/04/d-vitamiini.html

Luontaisesti Terve TV ohjelma alkaa 2.4.2012
http://www.luontaisterveys.info/index.php?valikko=valikko&sivu=tv_ohjelma

Luontaisesti tyydyttyneillä eli kovilla rasvoilla ei ole yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin. Uusimmissa tutkimuksissa on jopa viitteitä, että esimerkiksi maitorasvat voivat suojata näiltä taudeilta.

Käsitys kovien rasvojen haitallisuudesta sai alkunsa 60 vuotta sitten Amerikkalaisen Ancel Keysin kolesterolitutkimuksesta. Siihen oli poimittu mukaan ne seitsemän maata, joiden sydäntauti- ja kolesterolitilastot sopivat oletukseen korkean kolesterolin ja sydäntautien yhteydestä. Tarjolla olisi kuitenkin ollut monia maita, joiden tilastot eivät näytä yhteyttä rasvojen ja sairauksien välillä.

Suomessa taas Pohjois-Karjala-projektia on pidetty kiistattomana todisteena tyydyttyneiden rasvojen haitallisuudesta. Projekti oli 1970-90-luvuilla toteutettu terveysvalistuskampanja, jossa suositeltiin vaihtamaan kovat rasvat pehmeisiin kasvisöljyihin ja margariiniin. Kampanjan aikana sydänkuolleisuus laski Pohjois-Karjalassa, mutta samaan aikaan sydänsairaudet vähenivät kaikkialla Suomessa elinolojen kohenemisen ja terveystietoisuuden lisääntymisen vaikutuksista.

Näiden faktojen valossa eläinrasvoilla pelottelulle ei ole perusteita. Valitettavan monet lääkärit vain eivät ole seuranneet uusimpia tutkimuksia, vaan ovat jumiutuneet vanhoihin suosituksiin.

Nostaako VHH-ruokavalio kolesterolia?
Kyllä, ei ja ehkä. Juju on siinä, että kokonaiskolesteroli ei sinällään vielä kerro kaikkea.

Niin sanottu hyvä kolesteroli eli HDL nousee yleensä karppaajilla, joskus myös huono LDL-kolesteroli kohoaa. Mutta kaikki LDL ei ole pahasta. Sitä on sekä pienijakoisina että suurempina sydäntautineutraaleina partikkeleina. Karpatessa LDL:n nousu selittyy juuri isompien partikkelien lisääntymisellä.

Kolesteroliin liittyvät myös triglyserit eli veressä kiertävät rasvat, jotka ovat peräisin joko ruuasta tai maksasta. Ruuasta tulleet triglyseridit häviävät verenkierrosta nopeasti, mutta maksasta tulleet kiertävät veressä ja ovat muun muassa sydäntautien riskitekijä. Maksa puskee triglyseridejä vereen, kun ruokavalio on erittäin hiilihydraattipitoista. Joten nämä arvot suorastaan romahtavat karppaamisen myötä.

Tiivitettynä voi sanoa, että karppaaminen sekä nostaa että laskee kolesterolia, mutta muutokset ovat terveydelle hyödyllisiä.
I.S

Menee ihan sekavaksi tämä toitotus mikä on terveellistä ja mikä ei.

Omega 3:sta on kehuttu ehkäisevän sydän ja verisuonitauteja ja että omega-6 happoja pitää välttää. Nyt on sekin päälaellaan. Omega-3:lla ei todettu olevan olevan sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevää vaikutusta, mutta omega-6 on sittenkin terveellistä sydämelle ja verenkierrolle. Ja että linolihappoa elimistö muuttaa vain vähän arakidoinihapoksi.

Tutkimus sanoo myös, että kovia rasvoja pitää vähentää ja lisätä niiden sijaan omega-6 rasvahappoa sisältäviä ruokia. Se tutkimuksen mukaan vähentää sydänkohtausriskiä sekä sairauksien syntyä.

No, nythän on liikenteessä myös tietoa, että kovilla rasvoilla ei ole sittenkään yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin.

Yksi sanoo yhtä ja toinen toista. Väitöksiä ja tutkimuksia hyväksytään, vaikka ne olisi ristiriidassa muiden väitösten ja tutkimusten kanssa. Myös karppaamisesta on toisensa kumoavia väitöksiä ja tutkimuksia. Jos haluaa tarkemmin perehtyä asioihin, ja elää terveellisemmin, niin eihän tässä tutkimuksia ja väitöksiä seuraava ihminen enää tiedä, että mihin uskoa ja mihin ei.