Varaajan tilavuus? kattila veda 35m

IANAL

> veden pitäisi nousta sinne 90C ?

Miksi ihmeessä? Tuolla lämmöllä saat hanat vaihtokuntoon hetkessä, minkä lisäksi energianhävikki on suhteessa lämpötilaeroon (onkohan vielä lämpötilaeron neliö, tms).

Mitä jos suosiolla lämmittäisit vaikka joka toinen päivä (yö) sähköllä? Maksaa toki jotakin, mutta tulee luultavasti halvemmaksi.

2000 litran varaajalle 40 kw ja 3000 l varaajalle 60 kw alapalokattila mikäli haluaa lämmityksestä helpon = yksi pesällinen riittää...

olikos tossa kattilatermostaatti ja puhallin. varaajaksi riittää joku 1000l. lisäät vain puuta pesään aamuin illoin ja kattilatermostaatti käynnistää puhaltimen esim 83 asteessa ja sammuttaa 90 asteessa.

helpoa kuin mikä.

2 kuution varaaja on aika optimaalinen niin lämmitettävän talon kuin kattilan tehonkin suhteen.. Veda on kyllä varsin joustava puiden lisäysvälin suhteen, joten tulee kyllä toimeen jopa kuution varaajalla. Aamulla kun töihin lähtee, voi tehdä tulet ja kun töistä palaa, niin hiilien päälle vain puut ja puhallin päälle, niin taas on tulet pannussa ja pienellä vaivalla.

>>harvoin halutaan lämmittää niin mikä on varaajan koko jos halutaan 2 täyttöä tehdä ja veden pitäisi nousta sinne 90C ?

Joku Vedan käyttäjä voisi kertoa kuinka monta kiloa puita menee uunilliseen? Siitä voi alkaa laskemaan varaajan kokoa.

2 asiaa kun muistaa. 1 kg puuta on noin 4 kWh ja 1000 litraa lämmetäkseen asteen tarvitsee 1.16 kWh - siis

Malliesimerkki - 25 kg puita => 100 kWh, hyötysuhde 75% eli 75 kWh lämpöä talteen.

1000 litran varaaja lämpenee 65 astetta
2000 litran varaaja lämpenee 32 astetta
3000 litran varaaja lämpenee 31 astetta
4000 litran varaaja lämpenee 16 astetta

mitä pyöremppi varaaja on sen vähemmän vaippahäviöitä. 1000 => 4000 vaipan pinta-ala kaksinkertaistuu.

Suuressa varaajassa lämpö kerrostuu joten koko varaajaa ei tarvitse lämmittää kuumaksi vaan yläosa riittää kesäaikaan jolloin tarvitaan vain lämmintä käyttövettä. Sama kerrostuminen auttaa myös saamaan koko varaajan kapasiteetin käyttöön - ellei ole kuin Akvatermit joissa lähdöt liian alhaalla ja lähtöjen/ yläreunan lämpotilaero on 15 astetta varaajan jäähtyessä...

2 pesällisellä tuplaten nuo lämpötilaerot saat tuplattua. Mutta kuinka suuri on kulutus asunnossasi nyt pakkasella? Jos esimerkiksi 6 kW keskiarvolla varaaja jäähtyy 2 vuorokaudessa pitäisi saada varaajasta otettua 6 x 48 = 288 kWh energiaa. Vastaavasti 288 kWh / 5 kW => 240 kWh/ 4 kW => 192

1000 litrassa = 248c / 207c/ 166c
2000 litrassa = 124c/ 103c/ 83c
3000 litrassa = 83c/ 69c/ 55c
4000 litrassa = 62c/ 52c/ 41c

Tässä osviittaa lämmitykseen. Jos on lattialämmitystalo jossa varaajasta saat jäähdytettyä jonnekin 40c asteeseen voit saada aikaan noin 40-50 asteen lämpötilaerot kokonaisvesimäärässä kylmän ja lämpimän varaajan välillä. Eli kerran vielä

40 astetta sisältää/ 50 astetta sisältää

1000 litrassa 46 kWh/ 58 kWh
2000 litrassa 93 kWh/ 116 kWh
3000 litrassa 139 kWh/ 174 kWh
4000 litrassa 186 kWh/ 232 kWh.

Toivottavasti noilla pääset suunnitteluissasi pitemmälle.

Pieni korjaus. Todellisuudessa, hiemankin suunnitellussa tapauksessa, varaajan lämpötila eron saa jopa yli 70 C:tetta.
-----
Yhdessä pisteessä kyllä mutta varaajan keskiarvolämpöä tarkoitin. Nykykattilat rajoittavat lämmitystä 95c kohdalla etkä varaajan alareunaa saa millään 100 asteiseksi saati yläreunaakaan sataseen. Ensin sammuu savukaasuimuri, sitten sulkeutuvat ilmanottoaukot ja lopuksi laukeaa jäähdytysjärjestelmä jos sata-asteista vettä on kattilassa.

Varaajan alapään 40 tai 50 asteinen vesi vielä jäähdyttää kattilaa riittävästi mutta 70 asteisen kanssa alkaa polttotapahtuma muuttumaan kun jäähdytys ei riitä/ latauspumpputeho on liien pieni. Eikös täälläkin joku kirjoitellut että Veda siirtyy kitupoltolle kun varaajasta tulee kuumaa vettä kattilalle?

äytännnössä yli 30 vuoden aikana olen havinnut, miten puu lämmityksessä tulisi lämmityskerrat saada mahdollisimman harvoiksi. Alle -20C pakkasella pariin vuorokauteen ja leudoimilla ilmoilla vielä harvemmin. Taas kovat pakkaset on harvinaisempia ja lyhytjaksoisia ja ne eivät tuota erikoista työn lisystä.
Harvoin kun lämmitetään pannu, niin se pääsee täysin jäähtymään ja kuten tiedämme, sitten alkulämmityksen aikana hyötysuhde on sitä sun tätä. Helpoimmalla pääsee, kun varaaja on hieman suurempi(ehkä 25-30%) kuin mitä pesällisen polttamisella saa latausta aikaan. Silloin saa täyden pesällisen polttaa ihan rauhassa, eikä tarvitse huolehtia mistään puun lisäyksistä, pesällinen kun on palanut, niin puhallin(tai imuri riippuen kattilasta), puhalllin saammuu ja seuraavan kerran valkeat, kun viisarit alkavat näyttää latauksen loppumista. Iso varaaja kun on, niin tulee suorastaan pakkomielle ajaa se aina latausta täyteen. ja sitten sitä on aina mielessä, joko sitä pitää käydä heittämässä puita pesään. Jos siinä lämmitettävässä kiinteistössä asuu normaalisti, niin eipä tuollaseen kääntespalokattilaan tulen teko kovin iso toimenpide ole ja se on siis ainoa tehtävä rutiini, sen jälkeen ei tarvitse murehtia puiden lisäämisestä, kun varaaja on kohtuukokoinen, siis ei ylisuuri. Myös tuota itsesyttyvyyttä on helpompi soveltaa pienemmällä varaajalla, silloin edellisen pesällisen hiilillä voi sytyttää seuraavan pesällisen puut.

>Myös tuota itsesyttyvyyttä on helpompi soveltaa pienemmällä varaajalla, silloin edellisen pesällisen hiilillä voi sytyttää seuraavan pesällisen puut. <

Meinaatko vielä tuon jälkeen puhua puhtaasta kattilasta.Itse olen huomannut, miten sytytykset juuri likaavat Vehan. Kun saiskin polttaa kerralla koko viikon tarpeen menipä polttamisessa vaikka koko päivä.

Kuinka monta kiloa puuta yhteen Vedan pesälliseen menee?

Meinaatko vielä tuon jälkeen puhua puhtaasta kattilasta.Itse olen huomannut, miten sytytykset juuri likaavat Vehan. Kun saiskin polttaa kerralla koko viikon tarpeen
En nyt sitten ymmärrä, miten tuo likaa? Muutama pieni puu hiilosten päälle ja puhallin päälle, ne syttyvät.Antaa palaa jonkin aikaa ja sitten pesään puut tarpeen mukaan, siis huomioonottaen, paljonko siellä varaajassa on pohjalatausta. Jos tosiaan niiden puiden antaa"muhia" kattilassa pitkään ilman puhaltimen käyttöä, niin tulee paljon sauhua, joka toki likaa kattilaa. Hiiloksen päälle kun muutaman kalikan heittää, niin voi olla hyvä odottaa jonkin aikaa, eenekuin pistää puhaltimen päälle, syttyminen sitten tapahtuu todella nopeasti. Yksi tapa nopeuttaa on, että toisioläppä kiinni ja läpän vipu ylös(jokin tuki vivun alle, ei tarvitse käsin kannatella), jotta syttyminen saa runsaasti lisäilmaa.

Mihin kohtaan tässä kattilassa jää tuhkat?

http://www.veda.fi/images/p35m03.jpg

Mihin kohtaan tässä kattilassa jää tuhkat?
Tuhkat jäävät pääosin siihen arinalevyn päälle ja osa tietenkin tippuu aukon kautta sinne alapalotilan pohjalle. Tarkoituksena on pitää siinä arinalevyn päällä aina muutaman sentin kerros tuhkaa, joka samalla suojaa arinalevyä.

Vedan 35 käyttäjät.

- Kuinka suuri on tuon arinan päällä olevan pesän tilavuus?
- Kauanko pesän polttaminen vie aikaa? Siis kun palotapahtuma on jo hyvässä tasossa.

-Likaako ilmanvirtauksessa oleva tuhka erikoisesti hormia? Perinteisissä palotapahtumissa tuhka valuu arinan alle ja näin ei leijaile ilmavirtauksien mukana.

näin meilläpäin.

V 1981 heitin öljysäiliön, jämä kattilan ja polttimon ulos. Tilalle Arimax 60 ja 3000 l pyöreän pystyvaraajan ( kork 220 cm ). Lämmitys, yksi pesällinen joka päivä jos pakkasta enemmän kun -10 astetta. Joka toinen päivä lauhemmalla ja kesällä kerran viikossa-puolessatoista. Pesällinen 50 cm koivuklapeja nostaa varaajan lämmön 30-40 asteesta läpeensä yli 80 asteeseen. Kuuma vesi riittää koskapa korkeassa varaajassa tuo kerrostuma toimii ja esim. kesäloman jälkeen kylmästä varaajasta suihkuun voi mennä 15 minuutin lämmityksen jälkeen. Lämmitystyö vie alle 10 minuuttia ja automatiikka hoitaa vedon ja varaajan latauksen. Lämmitettävää tilaa 230 neliötä. Puuta on omasta metsästä.

Puutiaisellekin samat kysymykset kun Vedankin käyttäjille.

Montakos kiloa puuta pesälliseen menee?
Kauankos se palaa?

Itse heivasin puuvehkeet mäkeen ja laitoin maalämmön. Teen puut edelleen harrastetyönä ja myyn ne paikallisen s-marketin seinäilmoituksella paikallisille takan polttajille.

Kun vähennän maalämmön kuluttaman sähkön (erillinen mittari) saamastani puun hinnasta niin näppiin jää kahvirahaa 400-520 euroa vuodessa.

Puuta menee enää joku kuutio, puolitoista saunan pesässä. Harmittaa hiukan etten lisännyt maalämpöä jo 10 vuotta sitten. Kattilaa ei ole tullut polteltua enää ainuttakaan kertaa, vaikka sen varalle jätinkin.

Montakos kiloa puuta pesälliseen menee?
Kauankos se palaa?
Vedassa pesällisen paloaika on luokkaa 4 tuntia, kun puu on kunnollista kooltaan, siis ei mitään risuja.. Kohtuullinen täytös puuta(60 senttistä) lienee luokkaa 110-120 litraa eli siitä nyt voi suunnilleen laskea puun painon, itse en ole puumäärää punninnut.. Jos pitäsi arvio tehdä kuivalla koivupuulla, niin haarukka lienee 40-50 kg, ehkä pitää joskus punnita.

Minkä hintainen on tämä Veda 35 kattila?

Kuvan perusteella arina on erittäin yksinkertainen, niin eikö tosiaan ole materiaalia,- joka kestää kauemmin kuin mitä kirjoituksista voi ymmärtää.
Mahdollisimman yksinkertinenhan tuo on. No etuina sitten mielestäni edullinen hinta(noin 100 euroa) ja vaihtaminen vie aikaa ehkä 15 minuuttia. Uskon että hienompien kattiloiden kuluvat osat ovat huomattavasti hinnakkaampia ja vaihtamiseen pitää varata aikaa, voi olla, että joutuu jopa odottelemaan laastien kovettumista.
Lämmitystyöhön menee aikaa todella vähän ja helppo ja nopea puhdistaa, kyllä ne lienevät tavalliselle tallaajalle aika tärkeitä asioita. Voihan sitä jollain runsaasti keraamisia osia sisältävällä kattilalla ehkä motin pari vuodessa säästää, mutta minulle oman metsän puita polttavalle sillä ei ole mitään merkiytystä. Toisaalta saattaa se puunsäästö mennä suurempiin varaosakuluihin hyvinkin nopeasti.

En kyllä ole huomannut kosteuden tiivistymistä pesän yläreunaan. Ainoa kerta, kun kondensiota olen havainnut, oli ensimmäinen lämmityskerta asennuksen jälkeen. Järjestelmä täytettiin kaivokylmällä vedellä ja kun valkean pesään pisti, niin taatusti kondenssivesi tippui. Sen jälkeen ei minkäänlaista veden kondensoitumista, pannun ja varaajan välissä on Laddomat, joka estää viileän veden pääsyn kattilaan lämmitysvaiheessa.
Taitaa pannun hinta olla siinä kolmen ja puolen tonnin vaiheilla, tarkkaa tietoa ei tämän hetken hinnasta ole.

Hei ja hoi...

täällä on Attack DP-25 varastopesän koko 125 litraa kattilassa enkä sinne ole puita saanut mahtumaan yli 20 kiloa koskaan. En tosin käytä koivua vaan kaikkea muuta mutta 40 tai 60 kilon puumäärät suunnilleen samanakokoisiin kattiloihin kuullostavat höylätyn sahatavaran poltolle...

Punnitseminen on helppoa. Ensin kantokori/saavi/ kantaja tms vaa'alle ja vanhanajan vaaka pyöritetään kohtaan 0 kg. Sitten sama mittaus puiden kanssa ja avot.

likaako irtonainen tuhka hormia ja erikoisesti kattilaa. Tavallisessa palotapahtumassahan tuhka valuu arinan läpi tuhkatilaan ja siten ei leijaile hormiin.
Täydellä teholla polttaen kattila pysyy kyllä aika puhtaana, ei muodostu vaikeasti poistettavaa karstaa.
Lentotuhkaa menee myös korsteeniin, mutta ainakin minulla se laskeutuu piippuhormin pohjalle, josta sen ihan nuohousluukun kautta poistan, vuodessa ehkä sitä sinne kertyy 20-25 litraa. Kevyempi tuhka kait sitten poistuu piipun kautta ulkoilmaan, ei ainakaan nuohooja ole maininnut mitään tukkoisesta piipusta.

täällä on Attack DP-25 varastopesän koko 125 litraa kattilassa enkä sinne ole puita saanut mahtumaan yli 20 kiloa koskaan

Eikö 25kw mallit oo 96litraa attacilla, vai olenko käsittänyt väärin?

Mikä ero on muuten käytännössä 96vs125?

2000litraa ja 40kw ei riitä se 5 tuntia!
En nyt jaksanut lukea kaikkea.
Tuo 2 kuutiota on aika passeli,mutta laita se 40kw vähintää.
Mielummin vaikka 60kw.
Itsellä 40kw orlan ja varastopesän koko 165 litraa?Suosittelen!
Ostin EBAYn huutokauppa sivuilta, tuli Saksasta joku nelisen vuotta sitten.
Maksoi joku 2600 eur koti-ovelle tuotuna.
Suomessa olisi ST1 myynyt joku 4200 eur rahti!
Ei ole sitä palopuhallinta pakohormissa joka hajoaa parinvuoden välein ja maksaa 500 eur?
Eli orlan super 40kw käänteispalokattila.

Kai tuossa nyt jonkinlainen imuri/puhallin on. Mulla on Atmoksessa ainakin imuri/puhallin. Uusi maksaa Ricalla 200€ paikat, nyt 5v toiminut moitteettomasti. Kai nuo nyt kauemmin kun parivuotta toimii ja tuskin maksaa 500€. Ainakin päälle päin tuo atmoksen puhallin näyttää ihan tavalliselta sähkömoottorilta. on siinä kattilan ulkopuolella. Kai tuon voi käämittää ja korjatakkin.

Mulla on 32kW ja yksi täysi pesällinen riittää juuri 1500l varaajalle kovilla pakkasilla, pikkupakkasilla ei tarvitse täyttä pesää ladata. Olisko pesän tilavuus joku 130l.

Vielä lisäys:
40kw orlan varastopesä 185litraa ,menee yli50cm halko.
Myydään myös termax natura merkkisenä Suomessa!
Kumma kun voi liimata omat tarrat ja myydä omana tuotteena?
Hinta Suomessa melkein 5 tonnia???
Myös Remontti-Reiskalla sama kattila 80kw teholla!

Eikös Ricassa ole se puhallin savukaasuissa,varmaan toimii,on vaan kuumat paikat?
Orlanissa on tavallinen keskipakopuhallin joka painestaa varastopesän,
kummassakin omat hyvät ja huonot puolensa.

Moottori on kattilan ulkopuolella, ropelli sisällä ja siinä on joku välijäähdytys, en kyllä tiedä miten se on toteutettu, en ole koskaan tutkinut. Ei tuo kauhean kuumalta käytössä tunnu, olen joskus kokeillut moottoria. Kyllä siellä on reiät varastopesässä ja arinassa. Niistä antaa lisäilmaa. Kova veto siellä on, sen huomaa kun kääntää ohitusläpän kiinni. Imaisee liekin voimakkaasti alaspäin. Kova tohina kuuluu kun täydellä teholla palaa. Mullakin maksimi puunpituus on 56cm, mutta käytännössä käytän sitä 50cm tai kaikki mitkä pesään sopii :)

Atmoksen tekemä tää munkin kattila on Rica vaan liimannut tarrat ja laittanut oman hintalapun, näin se vaan menee. Ja sitten näin lukee Rica sivuilla "Rica Atmos -käänteispalokattilat on kehitetty vaativiin Suomen olosuhteisiin." ;)

Tuosta voi tutkia toiminta periaatetta http://www.rica.fi/index.php?article_id=763

Aina sama juttu tilavuuden kanssa. Se varaaja voi ollav edalla vaikka 10000L kunhan se on korkea ja kapea. Silloin vesi kerrostuu vaikka puolikkaalla pesällä ylös ja voi käyttää 80c vettä . Loppu alaosa on se mikä on lämpöä. Se vaan on hullu pinttymä että varaaja pitää olla joku kw kattilasta ja siihen ainoa oieka varaaja koko EI EI EI. Vaippa häviö? katinkontit.
Pakkomielle liian pienet varaajat. Enempi ongelmaa saa kun on 1500 astia tuon kokoluokan perässä. Muutenkin tärkeämpi asia on olla iso varastopesä min 200l .
Vedassa jotain 150l . Suomesta ei kannata ostaa yhtään kattilaa vaan itävallasta esim. No slx attakki on hyvä kanssa tiedä miten elektroniikk apelaa pidemmänpäälle halpis kattiloissa on arvoitus. Vigas on kyllä hyvä maineeltaan vigas lc . LAMBDA , EI MUITA KANNATA OSTAA.