Täällä keski-ikäinen Tinatunarin asteella oleva opiskelee hissuksiin silkasta mielenkiinnosta sähkön ja elektroniikan perusteita.
Oppikirjoiksi lainasin pienestä maalaiskirjastosta mielestäni parhaat saatavilla olevat kirjat, eli: Sähkötekniikan ja elektroniikan perusteet Jukka Ahoranta Jaakko Ahoranta, sekä Elektroniikka 1 Analoginen elektroniikka. Vesa
Volotinen. Kaj-Birger Lechh. Jorma Haaksikari.
Atomiin hieman perehtyneenä ihmetyttää seuraava juttu, sillä noissa kahdessa kirjassa lukee seuraavaa:
" Elektronivirran sijasta sähkön kulkua kuvataan sähkövirralla, jonka kulkusuunnaksi on SOVITTU sähkölähteen plusnavasta miinunapaan"
" Tällöin SOVITTIIN, että sähkövirta suuntautuu syöttöjännitteen positiivisesta navasta negattiiviseen napaan......Tällä liikkeellä on päinvastainen suunta kuin aiemmin sovitulla sähkövirran suunnalla, mutta SOPIMUSTA on enään
mahdotonta mututaa"
Olen tähän asti luullut, että tiede päivittää tietoa, sillä hiertää sanat "SOVITTU ja MAHDOTONTA MUUTTAA" Uskontoja loukkaamatta alkaa tuntumaan että luen eräitten uskonlahkojen kirjallisuutta, , eli selittäkääs asiallisesti kaltaiselleni pölhölle mistä on kyse, jotta saan mielenrauhan opiskeluuni ?
Oppikirjoiksi lainasin pienestä maalaiskirjastosta mielestäni parhaat saatavilla olevat kirjat, eli: Sähkötekniikan ja elektroniikan perusteet Jukka Ahoranta Jaakko Ahoranta, sekä Elektroniikka 1 Analoginen elektroniikka. Vesa
Volotinen. Kaj-Birger Lechh. Jorma Haaksikari.
Atomiin hieman perehtyneenä ihmetyttää seuraava juttu, sillä noissa kahdessa kirjassa lukee seuraavaa:
" Elektronivirran sijasta sähkön kulkua kuvataan sähkövirralla, jonka kulkusuunnaksi on SOVITTU sähkölähteen plusnavasta miinunapaan"
" Tällöin SOVITTIIN, että sähkövirta suuntautuu syöttöjännitteen positiivisesta navasta negattiiviseen napaan......Tällä liikkeellä on päinvastainen suunta kuin aiemmin sovitulla sähkövirran suunnalla, mutta SOPIMUSTA on enään
mahdotonta mututaa"
Olen tähän asti luullut, että tiede päivittää tietoa, sillä hiertää sanat "SOVITTU ja MAHDOTONTA MUUTTAA" Uskontoja loukkaamatta alkaa tuntumaan että luen eräitten uskonlahkojen kirjallisuutta, , eli selittäkääs asiallisesti kaltaiselleni pölhölle mistä on kyse, jotta saan mielenrauhan opiskeluuni ?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Elektroniteoria tuli tutuksi vasta elektroniputken keksimisen aikoihin, jolloin todettiin että elektronivirta suuntautuu nekatiiviseta katodista positiiviseen anodiin. Paljon aiemmin kuitenkin tunnettiin jo sähkövirran ilmeneminen ja sen tärkeimmät ominaisuudet sekä oli sovittu että virran suunta ulkoisessa virtapiirissä on positiivisestä navasta nekatiiviseen napaan. (veden virtaussuunta on helppo todeta, sähkön ei)
Tästä ristiriidasta ei käytännössä ole kuitenkaan juuruikaan mitään haittaa.
Käytännön tasolla virran kulkusuuntaan törmätään lähinnä sähköisissä kytkentäkaavioissa joissa esim. puolijohteiden piirrosmerkit (nuoli) näyttää virran kulkusuuntaa positiivisesta nekatiiviseen.
Eli jos nyt päätettäisiin muuttaa sähkövirran kulkusuunta menisivät kaikki maailman kytkentäkaaviot uusiksi.
Näin tosiaan on sovittu, että sähkövirta kulkee positiivisesta navasta negatiiviseen napaan. Mutta elektronit kulkevat negatiivisesta navasta positiiviseen napaan.
Mutta tuohan ei oikeastaan haittaa mitään, kun sen tietää. Ja puolijohteessa taas aukot, eli atomin elektronivajaukset kulkevat taas eri suuntaan, kuin elektronit, eli positiivisesta negatiiviseen.
Eli on kaksi eri määritelmää:
1. sähkövirran suunta
2. Elektronien suunta
Silloin, kun sähkövirran suunnasta päätettiin, elektroneista ei kai tiedetty höykäsen pöläystäkään. Ja looginen päätelmä oli, että tietysti plussasta miinukseen se sähkö kulkee.
Mutta ongelmia ei tule, kun muistaa sen, että sähkövirran suunta ja elekronien kulkusuunta ovat kaksi eri asiaa. Olisi ollut hyödytöntä ja sekaannusta aiheuttavaa muuttaa myöhemmin sähkövirran kulkusuunta samaksi, kuin elektronien kulkusuunta.
Mihin tarvitset sitä elektronien suuntaa....
Arvoisa elektroniikkaväki !
Hyvä kysymys, sillä jouduin todella miettimään kysymystäsi, eli:
Mihin tarvitset sitä elektronien suuntaa...
.
Asiaa päivittäin miettineenä ja hautoneena vastaukseni on seuraava: Sähkötekniikan ja elektroniikan ilmiöiden ja perusteiden tietämiseen, joka toivottavasti joskus lopulta johtaisi sähkön ja elektroniikan ilmiöiden perusteelliseen oivaltamiseen. ?
Olen nyt miltei kuukauden verran lukenut kaksi edellämainittua kirjaa hissuksiin läpi.
Asioden ymmärtämisessä on vaikeuksia, mutta jotakin edistystä on sentään tapahtunut, tosin sähkömangneettisen säteilyn ymmärtäminen kaltaiselleni pölhölle tuottaa todella vaikeuksia.
Tunuu muutenkin, että toisesta päästä kirjaa alkaa asiat unohtumaan, mutta kertaus on opintojen Äiti. Siksi alan lukemaan alusta uudestaan kirjaa Elektroniikka 1 Analoginen elektroniikka.vuodelta 1989
Kaipaisin kiitollisena kaikenlaisia vinkkejä itseopiskeluun, vaikkapa muista mahdollisista kirjoista yms. ? : )
Mielestäni ei kannata turhan syvällisesti miettiä teoriaa vaan ota käytännön rakentelu rinnalle, muuten mielenkiintosi lopahtaa nopeasti. On hyvä ensin opetella perusasiat, mitä on jännite, virta, teho, resistanssi, kapasitanssi ym. Opiskella peruskomponentit, vastukset, kondensaattorit, diodit, transistorit ym. Ensimmäiseksi rakennus projektiksi sopisi vaikka mikrofoniesivahvistin, siinä tulee transistorin toiminta tutuksi. Turha miettiä puolijohteen toimintaa syvällisemmin, riittää kun tietää että pienellä kantavirralla voi ohjata isompaa collektori emiterivirtaa ja tietää mitä hfe tarkoittaa ym.jännitteen ja virran kesto. Insinööri opiskelee tarkemmin puolijohteen, aukot ym. Pikkupoikana sain sellaisen Inssi EX rakennussarjan siitä sai rakennettua toistasataa erilaista laitetta, komponentit oli asennettu "lego"palikan sisään ja niitä ladottiin sarjan alustaan kuvanmukaan ja ohjekijassa oli tarkasti selitettynä aina toiminta, se oli hyvää oppia pikkupojalle. Kun ymmärtää diodi, transistori peruskytkennät ja logiikka piirit niin voi tutustua mikrokontrollereihin.
Miten lasketaan vastusten kokonaisarvoa ??
Summaamalla arvot, jos ovat sarjassa. Kaavalla
1/R = 1/R1 1/R2 1/R3 ...
jos ovat rinnan. Jos taas on mutkikkaampi verkko, voi tarvita solmujännite- tai silmukkavirtamenetelmää.
- Ei liity, mutta tässä teille progea:
http://youtu.be/BNb8TYvw9Jw