Mina jatkaa komeasti alkanutta Alex Morrow-sarjaa Ampiaiskesällä. Sankari on sama, tosin tuhdisti tiineempänä, kaksosia odottavana. Työyhteisön ongelmat, siis k-päät esimiehet, sovinistiset kollegat ja typerät alaiset, jatkuvat yhä. Pientä toivoa paremmasta toki on, fiksuakin väkeä hakeutuu Glasgown poliisilaitokselle hommiin. Hieman sairaalta tuntuu ettei juuri kukaan halua ylennystä, koska menettäisi rivimiehelle kuuluvat ylityökorvaukset. Kaiken tämän rinnalla suomalainen työelämä tuntuu jopa hetkittäin reilulta.
Asiaan ja minimaaliseen juonipaljastukseen. Joka ei lie synti, koska lukija ainakin luulee tietävänsä syyllisen heti ensilehdeltä. Eli mistään murhamysteeristä tai palapelidekkarista ei ole kyse. Ne jääköön Lady Agathan aikalaisille. Ampiaiskesä on mitä suurimmassa määrin kaiken psykologisen analyysinsä lisäksi myös yhteiskuntakuvaus. Siis vankkaa Mankell-Joensuu koulukuntaa tosiolevaisen rakenteiden ja ristiriitaisuuksien tallentajana ja läpivalaisijana.
Rikosylikonstaapeli Alex hälytetään murhapaikalle isänsä hautajaisista. Öiset murtautujat ovat raa'asti pahoinpidelleet nuoren menestyvän naisen tämän suvun perintökartanossa. Kaikki ei kuitenkaan ole miltä näyttää. Keittiön pöytään on jemmattuna puolisen miljoonaa euroa. Britanniassa, puntaan luottavassa imperiumin jämävaltiossa.
Samanaikaisesti entinen bisnesguru, huijauksesta kärähtänyt maankuulu julkkismiljonääri vetää itsensä hirteen toisella puolen maata. Miten nämä asiat nivoutuvat yhteen on lukijalle selvää paljon ennen poliiseita. Mutkia riittää, yllättäviä yhteyksiä ja junnaavaa arkista poliisityötä. Jota Mina kuvaa vivahteikkaan tarkasti kaikkine byrokratiakoukeroineen ja asianajajien ketkuiluineen. Minan ihmiskuvausta taisin kehua aiemminkin. Hän rakentaa äärimmäisen uskottavia hahmoja minimalistisin keinoin. Kadehdittava taito.
Tässä kirjassa Mina käyttää kahden näkökulman kerrontatapaa. Välillä tapahtumia kuvataan kuten ylikonstaapeli Alex ne kokee ja näkee. Välillä taas tarkastelukulma vastaa 16-vuotiaan Thomasin kokemus- ja tunnemaailmaa. Thomas on huijarimiljönäärin poika, joka on lähetetty Skotlantiin opiskelemaan isukin hyväksi toteamaan kouluun. Pois silmistä, pois mielestä, Mina melkein huutaa lukijalle.
Miljöönä tyly Glasgow painuu hieman taustalle. Nyt liikutaan myös maaseudulla, vanhassa arvokkaassa sisäoppilaitoksessa. Jonka oppilailla on muutakin puuhaa kuin istua tunneilla ja harjoittaa urheilua.
Rohkenen suositella.
Asiaan ja minimaaliseen juonipaljastukseen. Joka ei lie synti, koska lukija ainakin luulee tietävänsä syyllisen heti ensilehdeltä. Eli mistään murhamysteeristä tai palapelidekkarista ei ole kyse. Ne jääköön Lady Agathan aikalaisille. Ampiaiskesä on mitä suurimmassa määrin kaiken psykologisen analyysinsä lisäksi myös yhteiskuntakuvaus. Siis vankkaa Mankell-Joensuu koulukuntaa tosiolevaisen rakenteiden ja ristiriitaisuuksien tallentajana ja läpivalaisijana.
Rikosylikonstaapeli Alex hälytetään murhapaikalle isänsä hautajaisista. Öiset murtautujat ovat raa'asti pahoinpidelleet nuoren menestyvän naisen tämän suvun perintökartanossa. Kaikki ei kuitenkaan ole miltä näyttää. Keittiön pöytään on jemmattuna puolisen miljoonaa euroa. Britanniassa, puntaan luottavassa imperiumin jämävaltiossa.
Samanaikaisesti entinen bisnesguru, huijauksesta kärähtänyt maankuulu julkkismiljonääri vetää itsensä hirteen toisella puolen maata. Miten nämä asiat nivoutuvat yhteen on lukijalle selvää paljon ennen poliiseita. Mutkia riittää, yllättäviä yhteyksiä ja junnaavaa arkista poliisityötä. Jota Mina kuvaa vivahteikkaan tarkasti kaikkine byrokratiakoukeroineen ja asianajajien ketkuiluineen. Minan ihmiskuvausta taisin kehua aiemminkin. Hän rakentaa äärimmäisen uskottavia hahmoja minimalistisin keinoin. Kadehdittava taito.
Tässä kirjassa Mina käyttää kahden näkökulman kerrontatapaa. Välillä tapahtumia kuvataan kuten ylikonstaapeli Alex ne kokee ja näkee. Välillä taas tarkastelukulma vastaa 16-vuotiaan Thomasin kokemus- ja tunnemaailmaa. Thomas on huijarimiljönäärin poika, joka on lähetetty Skotlantiin opiskelemaan isukin hyväksi toteamaan kouluun. Pois silmistä, pois mielestä, Mina melkein huutaa lukijalle.
Miljöönä tyly Glasgow painuu hieman taustalle. Nyt liikutaan myös maaseudulla, vanhassa arvokkaassa sisäoppilaitoksessa. Jonka oppilailla on muutakin puuhaa kuin istua tunneilla ja harjoittaa urheilua.
Rohkenen suositella.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kirjailija Mauri S a r i o l a on myös julkaissut romaanin Ampiaiskesä (Gummerus 1968). Kirjan sanotaan olevan ns. avainromaani.
entykännyyhtään tästä
Ampiaiskesä Denise Mina
joten en jaksanut lukea, harpoin sieltä täältä. Tyhmä dekkari.
Mitkä uudet dekkarit on, jotka viitsisi lukea,
olisiko Teillä
ehdotuksia ?