Olen joskus ihmetellyt, miksi purjeveneiden apumoottorit ovat dieselmoottoreita. Purjeveneissähän vuotuiset käyttötunnit ovat hyvin vähäiset koneelle ja moottoriveneissähän usein arvioidaan dieselmoottorin olevan mielekäs vasta melko suurilla käyttötunneilla. Luulisi halvan bensiinikoneen olevan apumoottorina järkevän varsinkin kun ne ovat kevyempiäkin.
Kysynpä
Ihmettelijä
236825
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Turvallisuus: Polttoaine ei yhtä räjähdysherkkä.
Mukavuus: Sama polttoainetankki käy tarvittaessa lämppäriin ja lieteen.
Toimintavarmuus: Toimii tarvittaessa myös ilman laturia.
Mutta nuo seikathan ovat olemassa myös moottoriveneissä ja silti niitä tehdään bensakoneille joissa moottori käy enemmän kuin purjeveneissä.
Siksi pitäisikin ihmetellä sitä, että miksi moottoriveneisiin (poislukien peräprutkut) laitetaan bensakoneita. :)
No nykyajan purjehtijat ajavat enemmän koneella kuin purjehtivat. Ennen purjehdittiin mutta nyt on joka paikka koneen käyttäjiä täynnä. Varmaan tulee löpö edullisemmaksi.
Itse käyn n. 40 kertaa kaudessa purjehtimassa, ja koko kauden pärjää yhdellä tankillisella. Olisin ostanut moottoriveneen jos moottoroida haluaisin.
Vai on asiantuntijan mielestä purjehtijat koneenkäyttäjiä...?
Tottakai kaikilla on omat syynsä olla merellä, toiset purjehtien ja toiset konneella puksuttaen. On tilanteita purjeveneessä jolloin on mukavampaa ajaa koneella esim. rantautumiset, vikaa purjeissa tai köysissä tai esim. pikkulapsia jotka vievät kaikki vapaana olevat kädet. Tällöin yleensä purjeet nousevat kun on helppo keli purjehtia. Itse en katso vinosti vaikka purjeveneet ajavat moottorilla. Kukin veneilee niinkuin parhaaksi näkee. Kokeile itse niin tiedät mistä puhut !
Kohtalaisen iso osa purjeveneilijöistäkin lienee matkapurjehtijoita, joita ei suuremmin kiinnosta nähdä vaivaa rättien kanssa vaikkapa luoviessa. Joten olosuhteiden salliessa samalla halssilla pitkään ajaminen niin tehdään ja nautitaan niistä purjehtimisen mukavista puolista, sitten kun olosuhteet käyvät ikävämmiksi otetaan rätit alas ja ajetaan koneella. Mitäpä siinä kenelläkään on arvostelemista? Miksi elämän pitäisi olla vaikeampaa ja hankalampaa?
juuri näin! lisäisin tuohon vielä, että joskus on myös tehtävä veneeseen hieman sähköä... ja siihen joutuu käyttämään konetta!
Itse olen myös miettinyt bensamoottorin asentamista kevyehköön "racing henkiseen", n 1700 kg painavaan veneeseeni, mutta asiasta jutellessa muiden kanssa tulee juuri nuo edellämainitut seikat esille... Pieninkin diesel tulisi painamaan varmaankin yli 100 kiloa tarpeineen, joten se kyllä muuttaisi veneeni painojakaumaa aika lailla. Bensakone painaisi 25-50 kg, nykyiseen suurinpiirtein samanpainoiseen perämoottoriin nähden paino tulisi huomattavasti parempaan paikkaan.
Kuinkahan paljon noita "vaarallisia sisäkoneita" on oikeasti räjähtänyt?
Luultavasti dieselmoottorikauppiaiden propaganda on kumminkin mennyt niin hyvin perille, että tuollaisen asentaminen veneeseeni romauttaisi sen arvon olemattomaksi. Tosin onhan samaisten kauppiaiden, ja heidän propagandan jakeluvälineiden mukaan, yli 10 vuotta vanha diisselikin arvoton...
T-boats on sivujensa mukaan viritellyt jostakin Tohatsun moottorista sisäkoneen johonkin malliinsa. Myös www.saildrive.se:ssä kaupattaisiin uustuotantona tuollaisia bensiinikoneita... Melko tyyris vain sekin...
On niitä aikoinaan räjähdellyt. Isän pari hyvää kaveria kuoli tuollaisessa huviveneen bensakoneen palossa, mutta siitä on aikaa noin viisikymmentä vuotta.
Bensakoneen polttoainelaitteisto täytyy pitää vielä dieseliäkin paremmassa kunnossa. Moottoritilan koneellinen tuuletus on järjestettävä kunnolla ja tila täytyy muistaa tuulettaa aina ennen käynnistystä.
Tilastojen mukaanhan ongelmallisia viimeaikoina ovat olleet spriikeittimet, joita ei pidä täyttää lämpiminä. Tiedämme tuon, emmekä täytä - emmehän.
Itse en ole kuullut yhtään bensakonetta joka olisi räjähtänyt siksi että on bensakone. Kyllähän koneita silloin tällöin paukahtaa, mutta syy on (lähes) aina huolimattomudesta. Mikään polttoainetta käyttävä laite ei salli tyhmyyttä tai välinpitämättömyyttä.
Tässä on vähän sama asia kuin ukkosen iskulla. Moni kertoo, että veneeseen on ukkonen iskenyt. Mutta kun lähtee todella selvittämään kenen veneeseen, koska ja missä; niin vastaus on aina sama: "Joo,ei se mun ollut vaan yhden tuttavan..."
Ja kun menet sitä 'tuttavalta' kysymään, niin se vastaa että: "Joo,ei se mun ollut vaan yhden tuttavan..." Ja niin edelleen.
Nyt en väitä etteikö ukkonen iske veneeseen, mutta haluan tuoda tämän asian esille hieman kärkevämmin jotta asian pointti huomataan.
perustuu siihen, että sen leimahduspiste on - 46 astetta, kun sen sijaan polttoöljyn leimahduspiste on lähes 60 asteen luokkaa. Bensiinihöyry syttyy siis jo melkoisessa pakkasessa kun sen sijaan polttoöjy/dieselöljy on mahdollisesta vuodosta huolimatta turvallinen vielä lähes 60 asteen lämpötilassa. Siinä on vissi ero jos polttoainejärjestelmä sattuukin jostakin vuotamaan.
Ja on sitäpaitsi purkkareita räjähtäneet/syttyneet palamaan nimenomaan bensiinivuodon takia. Vaasassa räjähti 80/90- luvun taitteen paikkeilla Botnia 6:n tästä syystä, jolloin veneessä ollut henkilö sai vakavia vammoja.
>>> Ja on sitäpaitsi purkkareita räjähtäneet/syttyneet palamaan nimenomaan bensiinivuodon takia. Vaasassa räjähti 80/90- luvun taitteen paikkeilla Botnia 6:n tästä syystä, jolloin veneessä ollut henkilö sai vakavia vammoja.
-- Onko enemmän esimerkkejä kuin 20 vuoden takaa? Itselläni on tuoreeltaan 2 esimerkkiä, ja molemmat löpövehkeitä. Ei siis kannata tehdä sääntöä tästäkään asiasta.
On selvää että pitää olla kaikkien niiden aineiden kanssa varovainen mikä palaa - enemmän tai vähemmän.
Diesel koneet ovat luotettavampia kuin pensavehkeet, ei ole pensan (vaarallista) käryä ja höyryjä veneessä, ja dieselissä on parempi vääntö.
Purkkareissa kohtuullisen isot potkurit, ja vasta-aaltoon ajettaessa pensiinivehje saattaisi hyytyä vauhdin äkillisesti laskettua. Dieselissä kierrosnopeus säilyy lähes samana.
Luulen että saman väännön aikaansaava pensakoneen tulisi olla tilavuudeltaan paljon isompi, jolloin painonsäästö on ehkä kyseenalainen.
Diesel kuluttaa myös huomattavasti vähemmän, 4 heppainen perärutku vie pari litraa tunnissa, 9 heppanen diesel noin litran. Karkeasti arvioiden pensaa tulisi kuljettaa vähintään tupla-, ellei jopa triplamäärä, eli 50 litran tankki pitaisi vaihtaa 100-150:en litraan saman ajomäärän säilyttämiseksi.
VolvoPenta valmisti joskus kevyttä (n. 30kg)bensakonetta (MB50S). Marssinopeudella (ei vasta-aalto, ei kovaa vastatuulta) kone vie viittä solmua jotakuinkin tyhjäkäynnillä. Kun vastustavia voimia tulee, ei tuosta n.8 heppaisesta ole vielä puhtia puuttunut. Olen päivän koneella-ajorupeamassa saanut bensaa enimmillään kulumaan 11 litraa (tankki on 20 litran normaali peräprutkutankki, joten täytön yhteydessä saa tarkahkon kulutusarvion). Pisimmät koneajorupeamat ovat alkaneet aamulla ennen seitsemää ja päättyneet illalla yhdentoista maissa.
Kone on pieni ja suht helposti nostettavissa yksin talvitelakoinnin yhteydessä vaikka kokonaan pois (näin tein viime talvena).
Lämmityslaite käyttää lamppuöljyä ja keitin kaasua - nekin tosin taitaisi saada bensatoimisina - ei tosin ehkä venekäyttöön tehtyinä.
JV
PS. Tällä kokemuksella olen myös ihmetellyt kalliiden dieselmoottoreiden suosiota rannikkopurjehduksessa.
PS2. Vaihdoin (vanha oli vuodelta -81) uuden koneen S-vetolaitteen päähän viime talvena - hinta 1500 euroa, kun tein itse. Teetettynä olisi ollut muutama sata euroa kalliimpi
kuulostaa uskomattomalta; 15 tuntia ja bensaa kulunut 11 litraa ja tyhjäkäynnillä (1000 r/min?) viittä solmua.
Moottorisi on ilmeisen kehittynyt, esim. Finnboatin sivuilta suora lainaus "Kun neliheppainen perämoottori kuluttaa noin kaksi litraa bensaa tunnissa, saattaa kahdella suurella bensiinisisäperämoottorilla kulutus olla huikeimmillaan yli 150litraa tunnissa."
On nuo lukemat tietysti teoriassa mahdollisia (surffilauta, hobie cat tms), mutta edes kumiveneellä noita lukemia ei saavuta puhumattakaan uppoumarunkoisesta purjeveneestä. Ilmoittamiesi lukemien saavuttaminen on nähdäkseni mahdotonta.
kuulostaa uskomattomalta; 15 tuntia ja bensaa kulunut 11 litraa ja tyhjäkäynnillä (1000 r/min?) viittä solmua.
Sopivalla potkurilla purkkari kulkee melko kivasti pienillä kierroksilla, ei ehkä nyt täysin tyhjäkäynnillä, mutta kuitenkin... Kulutus riippuu todella paljon siitä, kuinka lujaa konetta joutuu kierrättämään...
Esimerkiksi itselläni oli perämoottorissa pari kesää sitten alkuperäinen potkuri. Sillä sai 5-6 solmun vauhdin todella pienillä kierroksilla aikaiseksi, kierrosten nostaminen tietyn pisteen jälkeen lisäsi oikeastaan vain meteliä, ei niinkään vauhtia.... Viime kesänä hommasin sitten suurempilapaiset "työpotkurin", jotta satamassa olisi kivempi jarrutella ja peruutella... Sen potkurin nousu oli aivan liian pieni, ja sen kanssa moottoria täytyi ajaa aivan erilaisilla kierroksilla, jotta matka olisi taittunut... Minulta meni viime kesänä varmaan 4 kertaa enemmän bensiiniä, vaikka veikkaisin käyttömäärän pysyneen melko vakiona... No nyt on siihenkin lisätty nousua, joten silläkin alkaa kulkemaan... Se meteli lähinnä häiritsi...
"Moottorisi on ilmeisen kehittynyt, esim. Finnboatin sivuilta suora lainaus "Kun neliheppainen perämoottori kuluttaa noin kaksi litraa bensaa tunnissa... "
Ehkäpä tuossa lainauksessa ajatellaan juuri lähes urku auki ajamista.
Itseänikin kiinnostaisi juuri tuo MB2/50S sen keveyden vuoksi. Vehkeet vain alkavat olla melkoisen vanhoja, joten taittolapapotkurin ja muiden osien saaminen siihen vetolaitteeseen saattaa olla työn takana, joten vähän mietityttää... Sähkön tuottokaan tuolla koneella ei taida aivan kärkipäästä olla, mutta jos veneessä ei ole virtaa kuluttavia laitteita hirveästi, niin mitäs sillä sähköllä...
Itse ajelin 5 heppaisella Yamahan perämoottorilla pari kesää noin 500 kg purjeveneellä ( kamat) puolikaasulla 5.2-5.5 solmua GPS:n mukaan ja kulutus silloin aika tasan litra, täyskaasulla meni 6.0-6.1 solmua ja bensaa noin 2 litraa.
kulutus on herättänyt jonkinlaista keskustelua, selvennyksi siis että 8-9 heppanen diesel (Yanmar 1 GM) puolikaasulla kuluttaa noin litran tunnissa ja vastaavan (?) tehon antava neliheppainen vie kokemukseni perusteella pari litraa tunnissa.
JVa: "PS2. Vaihdoin (vanha oli vuodelta -81) uuden koneen S-vetolaitteen päähän viime talvena - hinta 1500 euroa, kun tein itse. Teetettynä olisi ollut muutama sata euroa kalliimpi"
Minkä koneen laitoit? Minkälaisia käyttökokemuksia?
Kone on Hondan 70-luvulla suunnittelema, ja he kauppaavat sitä edelleen uusissa peräprutkuissaan .. ainakin 6,5 heppasessa viimevuoden mallissa on Honda BF6 (muistankohan nyt oikein merkinnän). Olen ymmärtänyt että myös BF8 nimellä sitä on kaupattu (pari heppaa enemmän mutta sama ydinosa).
Vaihto-operaatio oli helppo - ei vaadi mitään työstöä (reikiä, pultteja, yms), vaan kaikki sopii. Vanhasta tuli itse S-vetolaite vetoakseleineen (se liittyy VolvoPentan valmistetta olevalla puslalla uuteen moottoriin), pakoputki, jäähdytysveden ottohärdelli lappoventiileineen ja käynnistys syteemin lisäpelti. Uusi moottorihan on sama kuin vanhakin eikä mitään ratkaisevaa operaation kannalta ole kahdenkymmenen vuoden aikana tullut (pikkuhiluja on muutettu muovisiksi, joista onnistuin taittamaan yhden konetta nostellessani). Sähköihin joudun tekemään (ne on on vielä modifioimatta) jotain koska liitunsysteemi on toinen, eikä perämoottorissa ole mm. ylilämpösuojaa (sen saan tosin suoraan vanhasta).
Käyttökokemuksia on vasta n. 5 tuntia sisäänajoa. Mitään ongelmia ei ole ollut ja nöyrä käynnistymään.
JV
Käytännössä ei näytä olevan tuo 2 litraa oikea - ei ainkaan minun koneen (VolvoPenta MB50S - bensakone) kohdalla. Maksimissaan on litra ja todennäköisesti sen alle. Kaasu on ollut viritettynä optimiin joka riippuu kelistä: neljän ja viiden solmun välillä GPS:llä mitaten ja vastaa koneen kaasuvivussa reilusti alle puolta väliä .. vain hieman yli sen missä vaihde menee päälle - korvassa käynti ei paljoakaan muutu verrattuna tyhjäkäyntiin jos ei allokkoa eikä vastatuulta.
Viimne kesänä siirtäessäni veneen Vaasasta Espooseen en saanut millään päivärupeamalla kulutettua enempää kuin 11 litraa. Joku voisi arvioida noista päivämatkoista 4 solmun keskivauhdilla aikoja:
1. Vaasa Kaskinen (ulkomerikierros, kokonaan koneella)
2. Kaskinen Pori (tuulimyllyiltä pari mailia itään)(ulkomerikierros, kokonaan koneella)
3. Pori Uusikaupunki (ulkomerikierros, kokonaan koneella)
4. Uusikaupunkin Turku (kokonaan koneella)
5. Turku Kemiö (Kasnäs) (kokonaan koneella)
6. Kemiö Hanko (kokonaan koneella)
7. Hanko Espoo (Kone hajos Hangossa, kokonaan purjehtien)
Mielenkiintoinen laskuharjoitus, korjatkaa josko ajatelmani menivät aivan metsään
1 hevosvoima on 785 w, eli litralla bensaa (9 kwh/l www.motiva.fi) saataisiin teoriassa 100%:n hyötysuhteella 11,5 hevosvoimaa.
Jos polttomoottorin hyötysuhteen arvioidaan olevan 25 % (http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.asp?id=381&osa=1), päästään 2,8 hevosvoimaan.
Eli teoriassa, mikäli veneesi kulkee 2,8 hevosvoiman teholla neljä solmun keskivauhtia, tulisi kulutuksen olla käsittääkseni tasan litra tunnissa.
Vastaavasti laskettuna 4 hevosvoimaa kuluttaisi 4*785/0,25/9000=1,4 litraa tunnissa.
Kulutuskäyrä koneilla tuppaa tosin olemaan kierrosten suhteen erittäin jyrkästi nouseva, eli suurilla kierroksilla ajettaessa kone kuluttaa matkaan suhteutettuna enemmän kuin matalilla. Se voisi selittää neliheppaisen eron teoreettisen ja käytännön kulutuksen välillä täysillä ajettaessa.
Joka tapauksissa dieselmoottoreiden hyötysuhde on parempi, parhailla dieselkoneilla saavutetaan jopa 55%:n hyötysuhde (http://www.hut.fi/~toyryla/docs/diesel.html) joten dieselveneilijän tarvitsisi tällä perusteellä kuljettaa noin puolet vähemmän polttoainetta samalla teholla ajettaessa.