Polttovälistä kysymys

Laaka- ja keskikoon kamerat nyt ovat aika harvinaisia. Ei ole mitään syytä tuoda niitä keskusteluun. Totuus on, että kinofilmi on sellainen standardi kameroissa, etenkin kun katsoo polttovälivalikoimaa,.

Miten sitten vertaisit esimerkiksi pokkaria, kroppijärkkäriä ja micro 4/3:a keskenään polttoväleiltään? Joku yhteinen standardi pitää olla. Kinokoko ei ole mitään menneisyyttä, koska sen kokoisia kameroita tehdään yhä. Lisäksi vaikka ei tehtäisi, voisi se silti säilyä mittatikkuna. Käytetäänhän hevosvoimiakin yksikkönä, vaikka kukaan ei tee työtä enää hevosella.

okaro kirjoitti:

Laaka- ja keskikoon kamerat nyt ovat aika harvinaisia. Ei ole mitään syytä tuoda niitä keskusteluun. Totuus on, että kinofilmi on sellainen standardi kameroissa, etenkin kun katsoo polttovälivalikoimaa,.

Miten sitten vertaisit esimerkiksi pokkaria, kroppijärkkäriä ja micro 4/3:a keskenään polttoväleiltään? Joku yhteinen standardi pitää olla. Kinokoko ei ole mitään menneisyyttä, koska sen kokoisia kameroita tehdään yhä. Lisäksi vaikka ei tehtäisi, voisi se silti säilyä mittatikkuna. Käytetäänhän hevosvoimiakin yksikkönä, vaikka kukaan ei tee työtä enää hevosella.

Lue lisää

”Miten sitten vertaisit … ”

No ei mitenkään, eikä sellaisessa olisi mitään mieltä kun kameran rungoissa ei ole polttovälejä, se on pelkästään objektiivien (linssien) ominaisuus.

Kinokoolla ja kinovastaavuudella ei ole kameran tai/ja kuvaamisen kanssa mitään tekemistä, eikä polttoväli ”näy” kuvassa.

Miksi ihmeessä esim pokkarilla kuvaavan pitäisi tietää mikä on objektiivin (zoomin) kinovastaavuus.Pitäisikö se laskea aina kun ”zoomaa” pookkarilla?

Toisaalta minulle on aikuisten oikeasti tietoa mm. kennon leveyden suhteesta kuva-alaan. Esim:
– jos kennon leveys on n. 22 mm niin tiedän
– jos objektiivin polttoväli on sama
– niin kuvaan mahtuu kohde (leveys) joka on saman kokoinen kuin kuvausetäisyys.
Siis jos kuvaan esim. ”kissanristiäisissä” niin 4m:n etäisyydeltä kuvaan mahtuu 4m:n levyinen vierasjoukko.
– mitä hyötyä minulle olisi siitä, että tietäisin tuon objektiivin ”kinovastaavuuden” ja kamerani croppikertoimen, eli tietäisin, että jos josku omistaisin kinokennoisen niin vastaavaan kuvaan pitäisi zoomata n. 36mm:n polttoväli?

että on kirjoitti:

”Miten sitten vertaisit … ”

No ei mitenkään, eikä sellaisessa olisi mitään mieltä kun kameran rungoissa ei ole polttovälejä, se on pelkästään objektiivien (linssien) ominaisuus.

Kinokoolla ja kinovastaavuudella ei ole kameran tai/ja kuvaamisen kanssa mitään tekemistä, eikä polttoväli ”näy” kuvassa.

Miksi ihmeessä esim pokkarilla kuvaavan pitäisi tietää mikä on objektiivin (zoomin) kinovastaavuus.Pitäisikö se laskea aina kun ”zoomaa” pookkarilla?

Toisaalta minulle on aikuisten oikeasti tietoa mm. kennon leveyden suhteesta kuva-alaan. Esim:
– jos kennon leveys on n. 22 mm niin tiedän
– jos objektiivin polttoväli on sama
– niin kuvaan mahtuu kohde (leveys) joka on saman kokoinen kuin kuvausetäisyys.
Siis jos kuvaan esim. ”kissanristiäisissä” niin 4m:n etäisyydeltä kuvaan mahtuu 4m:n levyinen vierasjoukko.
– mitä hyötyä minulle olisi siitä, että tietäisin tuon objektiivin ”kinovastaavuuden” ja kamerani croppikertoimen, eli tietäisin, että jos josku omistaisin kinokennoisen niin vastaavaan kuvaan pitäisi zoomata n. 36mm:n polttoväli?

Lue lisää

Kyse oli miten vertaisit. Vastaus: "En vertaisi" ei kelpaa. Kinovastaavuus ei ole polttoväli vaan se kertoo kuvakulman. Kinovastaavuus on hyvä tietää, jotta on joku yhtenäinen mitta kameroille, joilla on erilainen kennokoko. Pokkareissa yleensä juuri kinovastaavuus säilyy vaikka polttoväli muuttuu. Esimerkiksi Canonin kompakteilla laajakulmaisimmillaan:

Ixus 500 HS 4 mm
Ixus 115 HS 5 mm
PowerShot G12 6,1 mm
PowerShot G1 x 15,1 mm

Kaikissa kuitenkin kinovastaavuus on 28 mm. Kumpi sanoo kameran kuvakulmasta enemmän? Kinovastaavuudesta on myös se hyvä etu, että sen kertominen todellisen polttovälin kanssa rinnan kertoo heti kennokoon. Tämä on jopa luotettavampi kuin virallinen tieto. Noista kahdessa ylimmässä on samankokoinen kenno, ylempi vain ei käytä sitä kokonaan.

Miten kertoisit tämän asian ymmärrettävästi ilman kinovastaavuuksia:

"Muutama viitisen vuotta sitten kompaktikameroissa zoom alkoi yleisesti 35 mm kinovastaavuudesta. Nykyään normaali on 28 mm kinovastaavuus ja monissa kameroissa on vielä laajakulmaisempi 24 mm kinovastaavuus."

Vai olisiko taas vastaus: "En sanoisi."

Totuus on, että kompaktinkameran suunnittelu alkaa nimenomaan kinovastaavuudesta. 35 mm, 28 mm ja 24 mm olivat ja ovat yleisiä polttovälejä kino-objektiiveilla. Tämän ympärille suunnitellaan objektiivi niin, että sopiva kinovastaavuus saadaan valitulla kennolla.

Kinovastaavuus kertoo pokkarin ostajalle millaisia kuvia sillä voi ottaa. Tämä on oleellinen tieto. Kuvatessa ei nyt ehkä tarvitse siihen kiinnittää huomiota. Ei polttoväliä edes yleensä näe mistään kuvatessa.

Tunnut taas toistavan noita etäisyyksiä ja kuva-aloja, jotka MINÄ jo kerroin ensimmäisenä tässä ketjussa. Minä kerroin niitä kuvaamaan minkälainen kuvakulma polttoväleillä on. Näitä ei oikein voi käyttää ilmaisemaan yllä lainausmerkeissä olevaa viestiä. Jos sinulla on jo muodostunut vuosien mittaan käsitykset siitä, mitä polttovälit kinokoossa tekevät, niin suhteuttaminen niihin voi olla hyvinkin hyödyllistä. Toki mittapuuksi voi ottaa jonkin muunkin, vaikka juuri kroppijärkkärin. Ongelma vain on, että silloin eri ihmisillä on eri mittapuut.

okaro kirjoitti:

Kyse oli miten vertaisit. Vastaus: "En vertaisi" ei kelpaa. Kinovastaavuus ei ole polttoväli vaan se kertoo kuvakulman. Kinovastaavuus on hyvä tietää, jotta on joku yhtenäinen mitta kameroille, joilla on erilainen kennokoko. Pokkareissa yleensä juuri kinovastaavuus säilyy vaikka polttoväli muuttuu. Esimerkiksi Canonin kompakteilla laajakulmaisimmillaan:

Ixus 500 HS 4 mm
Ixus 115 HS 5 mm
PowerShot G12 6,1 mm
PowerShot G1 x 15,1 mm

Kaikissa kuitenkin kinovastaavuus on 28 mm. Kumpi sanoo kameran kuvakulmasta enemmän? Kinovastaavuudesta on myös se hyvä etu, että sen kertominen todellisen polttovälin kanssa rinnan kertoo heti kennokoon. Tämä on jopa luotettavampi kuin virallinen tieto. Noista kahdessa ylimmässä on samankokoinen kenno, ylempi vain ei käytä sitä kokonaan.

Miten kertoisit tämän asian ymmärrettävästi ilman kinovastaavuuksia:

"Muutama viitisen vuotta sitten kompaktikameroissa zoom alkoi yleisesti 35 mm kinovastaavuudesta. Nykyään normaali on 28 mm kinovastaavuus ja monissa kameroissa on vielä laajakulmaisempi 24 mm kinovastaavuus."

Vai olisiko taas vastaus: "En sanoisi."

Totuus on, että kompaktinkameran suunnittelu alkaa nimenomaan kinovastaavuudesta. 35 mm, 28 mm ja 24 mm olivat ja ovat yleisiä polttovälejä kino-objektiiveilla. Tämän ympärille suunnitellaan objektiivi niin, että sopiva kinovastaavuus saadaan valitulla kennolla.

Kinovastaavuus kertoo pokkarin ostajalle millaisia kuvia sillä voi ottaa. Tämä on oleellinen tieto. Kuvatessa ei nyt ehkä tarvitse siihen kiinnittää huomiota. Ei polttoväliä edes yleensä näe mistään kuvatessa.

Tunnut taas toistavan noita etäisyyksiä ja kuva-aloja, jotka MINÄ jo kerroin ensimmäisenä tässä ketjussa. Minä kerroin niitä kuvaamaan minkälainen kuvakulma polttoväleillä on. Näitä ei oikein voi käyttää ilmaisemaan yllä lainausmerkeissä olevaa viestiä. Jos sinulla on jo muodostunut vuosien mittaan käsitykset siitä, mitä polttovälit kinokoossa tekevät, niin suhteuttaminen niihin voi olla hyvinkin hyödyllistä. Toki mittapuuksi voi ottaa jonkin muunkin, vaikka juuri kroppijärkkärin. Ongelma vain on, että silloin eri ihmisillä on eri mittapuut.

Lue lisää

”Pokkareissa yleensä juuri kinovastaavuus säilyy vaikka polttoväli muuttuu.”
> mun pokkarissa on:
5,1 – 12.8mm zoom,
kuvasuhteet 1:1, 4:3, 3:2 ja 16:9
kennon koko on 1/1.63”
> kerroppa mikä on pokkarini kinovastaavuus eri kuvasuhteilla ja mitä minä sillä tiedolla tekisin?

Kaikissa kuitenkin kinovastaavuus on 28 mm. Kumpi sanoo kameran kuvakulmasta enemmän? Kinovastaavuudesta on myös se hyvä etu, että sen kertominen todellisen polttovälin kanssa rinnan kertoo heti kennokoon. Tämä on jopa luotettavampi kuin virallinen tieto.
> mitä ihmettä aloittaja hyötyy näistä tiedoista?

Totuus on, että kompaktinkameran suunnittelu alkaa nimenomaan kinovastaavuudesta. > tuossa nyt ei ole totuutta edes nimeksi. Miksi kertoilet tuollaisia älyttömiä satuja?

Kinovastaavuus kertoo pokkarin ostajalle millaisia kuvia sillä voi ottaa. Tämä on oleellinen tieto.
> onkos tuo aloittaja pokkaria ostamassa?

Kuvatessa ei nyt ehkä tarvitse siihen kiinnittää huomiota. Ei polttoväliä edes yleensä näe mistään kuvatessa.
> että sillälailla, onkohan mun kamerassa joku vika kun polttoväli näkyy etsimessä?

Ongelma vain on, että silloin eri ihmisillä on eri mittapuut.
> no tuo vasta onkin kamala ongelma, kehtaisivatkin käyttää eri mittapuita kuin sinä. Kaikilla tuntemillani ihmisillä on erilaisia ”mittapuita” (kakkosnelosia, kolmen tuuman nauloja, maileja, solmuja, poronkusemia yms.) mitenkähän he selviävät elämästä ”hengissä”

”ei kelpaa” kirjoitti:

”Pokkareissa yleensä juuri kinovastaavuus säilyy vaikka polttoväli muuttuu.”
> mun pokkarissa on:
5,1 – 12.8mm zoom,
kuvasuhteet 1:1, 4:3, 3:2 ja 16:9
kennon koko on 1/1.63”
> kerroppa mikä on pokkarini kinovastaavuus eri kuvasuhteilla ja mitä minä sillä tiedolla tekisin?

Kaikissa kuitenkin kinovastaavuus on 28 mm. Kumpi sanoo kameran kuvakulmasta enemmän? Kinovastaavuudesta on myös se hyvä etu, että sen kertominen todellisen polttovälin kanssa rinnan kertoo heti kennokoon. Tämä on jopa luotettavampi kuin virallinen tieto.
> mitä ihmettä aloittaja hyötyy näistä tiedoista?

Totuus on, että kompaktinkameran suunnittelu alkaa nimenomaan kinovastaavuudesta. > tuossa nyt ei ole totuutta edes nimeksi. Miksi kertoilet tuollaisia älyttömiä satuja?

Kinovastaavuus kertoo pokkarin ostajalle millaisia kuvia sillä voi ottaa. Tämä on oleellinen tieto.
> onkos tuo aloittaja pokkaria ostamassa?

Kuvatessa ei nyt ehkä tarvitse siihen kiinnittää huomiota. Ei polttoväliä edes yleensä näe mistään kuvatessa.
> että sillälailla, onkohan mun kamerassa joku vika kun polttoväli näkyy etsimessä?

Ongelma vain on, että silloin eri ihmisillä on eri mittapuut.
> no tuo vasta onkin kamala ongelma, kehtaisivatkin käyttää eri mittapuita kuin sinä. Kaikilla tuntemillani ihmisillä on erilaisia ”mittapuita” (kakkosnelosia, kolmen tuuman nauloja, maileja, solmuja, poronkusemia yms.) mitenkähän he selviävät elämästä ”hengissä”

Lue lisää

Olet jotenkin sotkenut omat tekstisi ja minun lainaukset jotenkin oudosta. Omat tekstisi näkyvät lainauksina, joten on aika hankala lukea tuota. Laskujeni mukaan Kinovastaavuus on 24-60 mm. Tämä kertoo, että kamera on varsin laajakulmainen, mutta toisaalta telepäästä hyvin rajoitettu. Jotta sain nämä tiedot, piti minun ensin tehdä nettihaku, jolla löysin Olympus XZ-1:n. Sen kinovastaavuus tiedoilla pystyin laskemaan nuo arvot. On helpompiakin tapoja: kertoa ne suoraan.

Aloittaja hyötyy esimerkiksi siten, että jos hän lukee jostain polttovälisuosituksia eri tarkoituksiin, mutta ne ovat kinokoolle, hän voi soveltaa niitä omaan kameraansa.

Keskustelu oli jo siirtynyt kinovastaavuuden käsitteeseen yleensä.. ei pelkästään aloittajan tapauksessa. Kamerassasi ei ole vikaa. On erilaisia kameroita erilaila ominaisuuksilla. Niin ja mitä aloittaja hyötyy tuosta?

okaro kirjoitti:

Olet jotenkin sotkenut omat tekstisi ja minun lainaukset jotenkin oudosta. Omat tekstisi näkyvät lainauksina, joten on aika hankala lukea tuota. Laskujeni mukaan Kinovastaavuus on 24-60 mm. Tämä kertoo, että kamera on varsin laajakulmainen, mutta toisaalta telepäästä hyvin rajoitettu. Jotta sain nämä tiedot, piti minun ensin tehdä nettihaku, jolla löysin Olympus XZ-1:n. Sen kinovastaavuus tiedoilla pystyin laskemaan nuo arvot. On helpompiakin tapoja: kertoa ne suoraan.

Aloittaja hyötyy esimerkiksi siten, että jos hän lukee jostain polttovälisuosituksia eri tarkoituksiin, mutta ne ovat kinokoolle, hän voi soveltaa niitä omaan kameraansa.

Keskustelu oli jo siirtynyt kinovastaavuuden käsitteeseen yleensä.. ei pelkästään aloittajan tapauksessa. Kamerassasi ei ole vikaa. On erilaisia kameroita erilaila ominaisuuksilla. Niin ja mitä aloittaja hyötyy tuosta?

Lue lisää

”Laskujeni mukaan Kinovastaavuus on 24-60 mm. Tämä kertoo, että kamera on varsin laajakulmainen, mutta toisaalta telepäästä hyvin rajoitettu. Jotta sain nämä tiedot, piti minun ensin tehdä nettihaku, jolla löysin Olympus XZ-1:n.”

Onko siis niin, että kuvan (rajaaminen) croppaaminen (1:1, 4:3, 3:2 ja 16:9) kamerassa ei muuta polttovälikerrointa, miksi?

Entä jos rajaan kuvaa kuvankäsittelyssä, muuttuuko polttovälikerroin?

Kamerani ei ole XZ-1 vaan LX3 haittaaks se?

LX3? kirjoitti:

”Laskujeni mukaan Kinovastaavuus on 24-60 mm. Tämä kertoo, että kamera on varsin laajakulmainen, mutta toisaalta telepäästä hyvin rajoitettu. Jotta sain nämä tiedot, piti minun ensin tehdä nettihaku, jolla löysin Olympus XZ-1:n.”

Onko siis niin, että kuvan (rajaaminen) croppaaminen (1:1, 4:3, 3:2 ja 16:9) kamerassa ei muuta polttovälikerrointa, miksi?

Entä jos rajaan kuvaa kuvankäsittelyssä, muuttuuko polttovälikerroin?

Kamerani ei ole XZ-1 vaan LX3 haittaaks se?

Lue lisää

ps.
RAW Auflösung:
4:3 format 3648 x 2736
3:2 format 3776 x 2520

16:9 format 3968 x 2232
1:1 format 2736 x 2736

Eli kun kaikilla eri kuvasuhteilla käytetään ikäänkuin erikokoista kennoa niin onko kamerassani neljä erilaista polttovälikerrointa

LX3? kirjoitti:

ps.
RAW Auflösung:
4:3 format 3648 x 2736
3:2 format 3776 x 2520

16:9 format 3968 x 2232
1:1 format 2736 x 2736

Eli kun kaikilla eri kuvasuhteilla käytetään ikäänkuin erikokoista kennoa niin onko kamerassani neljä erilaista polttovälikerrointa

Lue lisää

pps
Kennon koko on ymmärtääkseni 8.5mm x 6.5mm, mutta koko leveyttä (8,5mm) käytetään vain 16:9 kuvissa ja korkeutta (6.5mm) vai 1:1 ja 4:3 kuvissa

LX3? kirjoitti:

”Laskujeni mukaan Kinovastaavuus on 24-60 mm. Tämä kertoo, että kamera on varsin laajakulmainen, mutta toisaalta telepäästä hyvin rajoitettu. Jotta sain nämä tiedot, piti minun ensin tehdä nettihaku, jolla löysin Olympus XZ-1:n.”

Onko siis niin, että kuvan (rajaaminen) croppaaminen (1:1, 4:3, 3:2 ja 16:9) kamerassa ei muuta polttovälikerrointa, miksi?

Entä jos rajaan kuvaa kuvankäsittelyssä, muuttuuko polttovälikerroin?

Kamerani ei ole XZ-1 vaan LX3 haittaaks se?

Lue lisää

Toki se periaatteessa muuttaa:Yleensähän nuo lasketaan lävistäjästä ja käytetään natiiviresuhdetta. Tuo kuvankäsittelyjuttu on jo huvittava.

Huomaa, miten Panasonic suoraan sanoo, että siinä on 24 mm laajakulma:

http://www.panasonic.fi/html/fi_FI/1557965/index.html

Itse en pidä ollenkaan tuosta tavasta. Kinovastaavuus on aina merkittävä sellaiseksi.

Spekseistä: Focal Distance f=5.1-12.8mm (35mm Equiv.: 24-60mm)

LX3? kirjoitti:

ps.
RAW Auflösung:
4:3 format 3648 x 2736
3:2 format 3776 x 2520

16:9 format 3968 x 2232
1:1 format 2736 x 2736

Eli kun kaikilla eri kuvasuhteilla käytetään ikäänkuin erikokoista kennoa niin onko kamerassani neljä erilaista polttovälikerrointa

Lue lisää

Itsesiassa juuri tuon kikkailun takia on vain yksi kerroin (jos 1:1 unohdetaan). Noilla kolmella muulla resoluutiolla lävistäjä on 4540-4560 pikselinleveyttä eli lähes muuttumaton. En löytänyt tarpeeksi tarkkoja mittoja kennolle (antamasi eivät täsmää), mutta Panasonic laskee kertoimeksi n. 4,7. Tuolle kikkailulle ei oikein ole muuta perustetta. Kamera tavallaan tuhlaa osan kennosta. Siellä on pikseleitä, joita ei koskaan käytetä.

Esimerkiksi omassa Canon SX220 HS:ssä kerroin on 4:3 suhteella 5,62, 3:2 suhteella 5,85 ja 16:9 suhteella 6,13. Canon virallisesti käyttää suhdetta 5,60.

okaro kirjoitti:

Toki se periaatteessa muuttaa:Yleensähän nuo lasketaan lävistäjästä ja käytetään natiiviresuhdetta. Tuo kuvankäsittelyjuttu on jo huvittava.

Huomaa, miten Panasonic suoraan sanoo, että siinä on 24 mm laajakulma:

http://www.panasonic.fi/html/fi_FI/1557965/index.html

Itse en pidä ollenkaan tuosta tavasta. Kinovastaavuus on aina merkittävä sellaiseksi.

Spekseistä: Focal Distance f=5.1-12.8mm (35mm Equiv.: 24-60mm)

Lue lisää

”Tuo kuvankäsittelyjuttu on jo huvittava.”

—no nyt kyllä alkaa minuakin huvittaa
Onko siis niin, että jos kuvaa käsitellään (rajataan) kamerassa niin se ei ole huvittava ja se muuttaa objektiivin polttovälikerrointa?
Mutta jos croppaaminen tapahtuu kameran ulkopuolella niin se on huvittava eikä eikä se muuta polttovälikerrointa?

Esimerkki
– jos kuvaan samalta paikalta samalla objektiivilla (ja polttovälillä) kaksi kuvaa.
– toisen kuvan ns. kinokennoisella ja toisen croppikennoisella.
– sitten rajaan (kuvankäsittelyssä, kameran ulkopuolella) kinokennoisen kuvan croppikennoisen mukaan (ikäänkuin kennot olisivat samankokoisia). Oletetaan selvyyden vuoksi, että kummassakin kennossa on samankokoiset pikselit.

Näkyykö kuvissa joku ero joka johtuu polttovälikertoimesta?
Johtuuko ero siitä, että toinen kuvista on cropattu kamerassa ja toinen kuvankäsittelyohjelmassa?

Mitä tarkoittaa ”natiiviresuhdetta” ja onko olemassa myös natiividesuhdetta?

suhdetta? kirjoitti:

”Tuo kuvankäsittelyjuttu on jo huvittava.”

—no nyt kyllä alkaa minuakin huvittaa
Onko siis niin, että jos kuvaa käsitellään (rajataan) kamerassa niin se ei ole huvittava ja se muuttaa objektiivin polttovälikerrointa?
Mutta jos croppaaminen tapahtuu kameran ulkopuolella niin se on huvittava eikä eikä se muuta polttovälikerrointa?

Esimerkki
– jos kuvaan samalta paikalta samalla objektiivilla (ja polttovälillä) kaksi kuvaa.
– toisen kuvan ns. kinokennoisella ja toisen croppikennoisella.
– sitten rajaan (kuvankäsittelyssä, kameran ulkopuolella) kinokennoisen kuvan croppikennoisen mukaan (ikäänkuin kennot olisivat samankokoisia). Oletetaan selvyyden vuoksi, että kummassakin kennossa on samankokoiset pikselit.

Näkyykö kuvissa joku ero joka johtuu polttovälikertoimesta?
Johtuuko ero siitä, että toinen kuvista on cropattu kamerassa ja toinen kuvankäsittelyohjelmassa?

Mitä tarkoittaa ”natiiviresuhdetta” ja onko olemassa myös natiividesuhdetta?

Lue lisää

Jos kuvaa rajataan jälkikäteen kyse ei enää ole kameran ominaisuudesta. Ilmeisesti olet vain haastamassa riitaa. Taitaa olla parempi lopettaa.

Kaikki säteet eivät kulje polttopisteen kautta. Eihän tällöin kamera voisi muodostaa mitään kuvaa. Polttovälin etäisyydellä äärettömyydessä olevasta pisteestä lähtevät säteet kohtaavat muodostaen kuvan kyseisestä pisteestä.

Nimitys polttopiste tulee tietääkseni suurennuslasilla polttamisesta. Siinä itsesiassa ei muodostu pistettä vaan auringon kuva.

okaro kirjoitti:

Kaikki säteet eivät kulje polttopisteen kautta. Eihän tällöin kamera voisi muodostaa mitään kuvaa. Polttovälin etäisyydellä äärettömyydessä olevasta pisteestä lähtevät säteet kohtaavat muodostaen kuvan kyseisestä pisteestä.

Nimitys polttopiste tulee tietääkseni suurennuslasilla polttamisesta. Siinä itsesiassa ei muodostu pistettä vaan auringon kuva.

Lue lisää

”Kaikki säteet eivät kulje polttopisteen kautta.…
—turhaa viisastelua kun et tunne asiaa. Jätin tarkoituksella kertomatta kaikki mahdolliset vaihtoehdot kun niillä ei ole merkitystä aloittajan tarkoittamassa asiassa.
Olet kai löytänyt joitakin ikiomia säteitä joita minä en tunne.

– kaikki minun tuntemani lasia läpäisevät säteet kulkevat polttopisteen kautta, mutta ei saman polttopisteen.
– kaikki samasta pisteestä lähtevät säteet joilla on sama aaltopituus kohtaavat samassa polttopisteessä.
– sähkömagneettisen säteilyn eri aaltopituuksilla (esim. mikroaallot, gammasäteily, rtg, UV , näkyvä valo, IR …) on erilaiset polttovälit.

… Eihän tällöin kamera voisi muodostaa mitään kuvaa.
– kyllä se voi ja kuvan muodostamiseen ei tarita linssiä jolla on polttoväli. Kuva syntyy aina kun filmille tai kennolle pääsee valoa

… Polttovälin etäisyydellä äärettömyydessä olevasta pisteestä lähtevät säteet kohtaavat muodostaen kuvan kyseisestä pisteestä.
—no ei kun ihan kaikki kennolle tulevat valonsäteet muodostavat kuvan

… Nimitys polttopiste tulee tietääkseni suurennuslasilla polttamisesta …
—mistä tuollaisen tiedon sait. Saattaapa hyvinkin tulla, en tunne tarkasti suomenkielisen termin etymologiaa, mutta muistaakseni tuo polttotemppu tehtiin kai alunperin koveralla peilillä. Linsseillä asiaa nimitettiin fokukseksi (lat. focus)
Nuo polttavat pisteet on ihan eri asia kuin näkyvä valo. Palamisen aiheuttaa lämpösäteily jolla on eri polttoväli kuin ”kuvalla”

… Siinä itsesiassa ei muodostu pistettä vaan auringon kuva.”
—mikä on piste? Millä perusteella väität, että auringon kuva ei ole piste?

Jos et tiedä jotakin asiaa niin miksi et aloita uutta keskustelua vaan viisastelet aloittajan kysymyksestä piittaamatta ja levität vääriä tietoja?

Useimmiten kannattaa ajatella (jos osaa) ennenkuin alkaa viisastella ;—)

okarolle kirjoitti:

”Kaikki säteet eivät kulje polttopisteen kautta.…
—turhaa viisastelua kun et tunne asiaa. Jätin tarkoituksella kertomatta kaikki mahdolliset vaihtoehdot kun niillä ei ole merkitystä aloittajan tarkoittamassa asiassa.
Olet kai löytänyt joitakin ikiomia säteitä joita minä en tunne.

– kaikki minun tuntemani lasia läpäisevät säteet kulkevat polttopisteen kautta, mutta ei saman polttopisteen.
– kaikki samasta pisteestä lähtevät säteet joilla on sama aaltopituus kohtaavat samassa polttopisteessä.
– sähkömagneettisen säteilyn eri aaltopituuksilla (esim. mikroaallot, gammasäteily, rtg, UV , näkyvä valo, IR …) on erilaiset polttovälit.

… Eihän tällöin kamera voisi muodostaa mitään kuvaa.
– kyllä se voi ja kuvan muodostamiseen ei tarita linssiä jolla on polttoväli. Kuva syntyy aina kun filmille tai kennolle pääsee valoa

… Polttovälin etäisyydellä äärettömyydessä olevasta pisteestä lähtevät säteet kohtaavat muodostaen kuvan kyseisestä pisteestä.
—no ei kun ihan kaikki kennolle tulevat valonsäteet muodostavat kuvan

… Nimitys polttopiste tulee tietääkseni suurennuslasilla polttamisesta …
—mistä tuollaisen tiedon sait. Saattaapa hyvinkin tulla, en tunne tarkasti suomenkielisen termin etymologiaa, mutta muistaakseni tuo polttotemppu tehtiin kai alunperin koveralla peilillä. Linsseillä asiaa nimitettiin fokukseksi (lat. focus)
Nuo polttavat pisteet on ihan eri asia kuin näkyvä valo. Palamisen aiheuttaa lämpösäteily jolla on eri polttoväli kuin ”kuvalla”

… Siinä itsesiassa ei muodostu pistettä vaan auringon kuva.”
—mikä on piste? Millä perusteella väität, että auringon kuva ei ole piste?

Jos et tiedä jotakin asiaa niin miksi et aloita uutta keskustelua vaan viisastelet aloittajan kysymyksestä piittaamatta ja levität vääriä tietoja?

Useimmiten kannattaa ajatella (jos osaa) ennenkuin alkaa viisastella ;—)

Lue lisää

ps.
– kaikki samasta pisteestä lähtevät säteet joilla on sama aaltopituus kohtaavat samassa polttopisteessä.
Täsmennän tuota vielä ennenkuin ehdit viisastella tuostakin:
Tarkoitan tuossa tietenkin sama linssin läpi kulkevia säteitä!

okarolle kirjoitti:

ps.
– kaikki samasta pisteestä lähtevät säteet joilla on sama aaltopituus kohtaavat samassa polttopisteessä.
Täsmennän tuota vielä ennenkuin ehdit viisastella tuostakin:
Tarkoitan tuossa tietenkin sama linssin läpi kulkevia säteitä!

Lue lisää

En katsonut, että kommenttini oli mitään viisastelua. Kyse on siitä, että polttopiste on huono termi. Moni oikeasti luulee, että polttolasi toimii keskittämällä auringon säteet yhteen pisteeseen, jota he nimittävät polttopisteeksi. Todellisuudessa linssi muodostaa kuvan auringosta. Tämä vain ylivalottuu rankasti. :-) Englanninkieliset termit focal lenght ja focal point ovat parempia, koska ne eivät viittaa polttamiseen. No termit on mitä on, eikä niitä voi muuttaa. Suomenkielinen Wikipediakin kertoo asian väärin.

Polttopiste on piste, jossa yhdensuuntaiset suoraan linssiä (ei linssin pintaa!) kohti tulevat säteet kohtaavat. Linssillä on tasan kaksi polttopistettä (kummallakin puolella).

Sinulla on joku ihmeen isotteluvaihe päällä. Et tunnu tietävän asiasta mitään, osaat vain soittaa suutasi. Lisäksi väärensit lainaukseni ottamalla otteita aivan eri kohdista viestiäni.

okaro kirjoitti:

Sinulla on joku ihmeen isotteluvaihe päällä. Et tunnu tietävän asiasta mitään, osaat vain soittaa suutasi. Lisäksi väärensit lainaukseni ottamalla otteita aivan eri kohdista viestiäni.

Lue lisää

Mistä johtuu, että auringon kuva ylivalottuu rankasti?
Ovatko kaikki tuolla näkyvät valokuvat auringosta rankasti ylivalottuneita?
http://www.google.com/search?q=aurinko&hl=fi&client=safari&rls=en&prmd=imvns&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=FnJ_T5iNMeXN4QTZnsm3Bw&ved=0CEUQsAQ&biw=1271&bih=686

iltaruskokuvaaja kirjoitti:

Mistä johtuu, että auringon kuva ylivalottuu rankasti?
Ovatko kaikki tuolla näkyvät valokuvat auringosta rankasti ylivalottuneita?
http://www.google.com/search?q=aurinko&hl=fi&client=safari&rls=en&prmd=imvns&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=FnJ_T5iNMeXN4QTZnsm3Bw&ved=0CEUQsAQ&biw=1271&bih=686

Lue lisää

Eikä vitsi mennyt jakeluun? Onko hissi huollon tarpeessa? Kyse oli siitä, että kun käyttää polttolasia on kyse itseaisassa siitä, että kohteeseen muodostetaan kuva auringosta. Tämä ylivalottuu, koska kohde syttyy palamaan.

Joo Exif-tiedoissa on polttoväli mainittu.

Ainakin oma kamerani tallentaa EXIF-tietoihin todellisen polttovälin lisäksi kinofilmivastaavuuden. :)

”Siis jos otin kuvan 55mm, kuvan EXIF tiedoissa oli polttovälin kohdalla 55. Eli tarkottaakohan sitten että vaikka 32mm polttoväli on 32?”
Kyllä tarkoittaa

Todellinen polttoväli on yleensä merkitty objektiiviin.
Objektiivin polttoväli ei muutu miksikään vaikka se kiinnitettäisiin minkälaiseen kameraan.
Mutta polttoväli muuttuu aina kun tarkennetaan, eli nimellinen polttoväli tarkoittaa sitä kun tarkennus on asetettu äärettömään.

Ns. kinovastaavuus ei tarkoita polttoväliä vaan kennon rajaamaa kuvakulmaa.

he nimittävät? kirjoitti:

”Siis jos otin kuvan 55mm, kuvan EXIF tiedoissa oli polttovälin kohdalla 55. Eli tarkottaakohan sitten että vaikka 32mm polttoväli on 32?”
Kyllä tarkoittaa

Todellinen polttoväli on yleensä merkitty objektiiviin.
Objektiivin polttoväli ei muutu miksikään vaikka se kiinnitettäisiin minkälaiseen kameraan.
Mutta polttoväli muuttuu aina kun tarkennetaan, eli nimellinen polttoväli tarkoittaa sitä kun tarkennus on asetettu äärettömään.

Ns. kinovastaavuus ei tarkoita polttoväliä vaan kennon rajaamaa kuvakulmaa.

Lue lisää

Voi kiitos paljon =)

he nimittävät? kirjoitti:

”Siis jos otin kuvan 55mm, kuvan EXIF tiedoissa oli polttovälin kohdalla 55. Eli tarkottaakohan sitten että vaikka 32mm polttoväli on 32?”
Kyllä tarkoittaa

Todellinen polttoväli on yleensä merkitty objektiiviin.
Objektiivin polttoväli ei muutu miksikään vaikka se kiinnitettäisiin minkälaiseen kameraan.
Mutta polttoväli muuttuu aina kun tarkennetaan, eli nimellinen polttoväli tarkoittaa sitä kun tarkennus on asetettu äärettömään.

Ns. kinovastaavuus ei tarkoita polttoväliä vaan kennon rajaamaa kuvakulmaa.

Lue lisää

Tarkennus(lähemmäksi) voidaan tehdä kahdella tapaa, joko lyhentämällä polttoväliä hieman tai siirtämällä objektiivia kauemmaksi kennosta. Jälkimmäinen kai on suositumpi, en tosin ole ihan varma. Silmä tarkentaa polttoväliä muuttamalla.