Nyt uskallan jo sanoa, näyttää, että olen päässyt 20 v jatkuneista eri mas.mömmöjen kokeiluista eroon. Olen ollut ilman yli kuukauden. Tällaista mielenrauhaa en ole tuntenut sen jälkeen, kun alettiin kokeilemaan MINULLA, eri mas.lääkkeitä. Alunperinkään niistä ei tullut kun haittavaikutukset. Ja sitten alkoi se vaihto toiseen,ruletti. Asia ei suinkaan siitä korjaantunut, vaan paheni krooniseksi. Yhtään kertaa ei otettu labrakokeita, jossa olisi em. lääkkeitten pitoisuuksia mitattu. Ja kun ne pitäs ottaa joka vuosi, ainakin kaksi kertaa. En tajunnut vaatia, kun en tajunnut muutenkaan juuri mitään. Reseptiä vaan uusittiin, silleen, ettei suurin osa lääkäreistä koskaan edes nähnyt minua. Sitä en voi sanoa, ettei ne joillekin apua tuo, mut minulle ei. Enkä niitä enää koskaan tule ottamaan,vaikka lääkäri yrittäisi hypnoosia. Olen jopa alkanut tuntea joitakin tunteita muita ihmisiä kohtaan, 20v olin sumussa, en välittänyt mistään, enkä kenestäkään. Olen kiitollinen, jos selvisin näinkin vähillä vierotusoireilla. Ja viimeksi tänään oli hesarissa juttu näistä lääkkeistä, jossa ne todettiin lähes vuosisadan kusetukseksi, lääketehtaat saavat niistä miljardivoitot, muut häviää ihmisyytensä.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hienoa, että olet päässyt eroon `mömmöistä` eroon ja voit paremmin.
Ihmiset ovat hyvin erilaisia yksilöitä ja osa ihmisistä pystyy toimimaan ja ylipäätään nipussa lääkkeiden avulla. Lääketeollisuuden miljardivoitoista voitaisiin vihdoin siirtyä keskustelemaan luontaistuoteteollisuuden miljardivoittoihin - pikku esimerkkinä tästä, 20mg sitalopraamia maksaa n. 2.5€/kk (!) kun joku karnosiini tai e-epa kustantaa kymmenkertaisesti enemmän.
nim. 15 vuotta lääkkeitä käyttänyt ja niiden avulla itsarin partaalta selvinnyt
Onneksi olkoon! Lääkkeet ovat kylläkin joillekin välttämättömyys, kuten minulle.
Lääkärit määräävät masennuslääkkeitä, koska lääkärin velvollisuus on auttaa potilasta jollakin tavalla. Jos potilas valittaa masennusta tai on masentunut, olisi vaikeata olla kirjoittamatta edes lääkettä - lämmintä kättä ja ulos potemaan... Ei sekään oikein käy.
Lääkkeet eivät ole minulla aiheuttaneet mitään "sumuista" oloa. Eivät myöskään latistaneet tunteita (seksuaalisen halun heikkenemistä lukuun ottamatta, mutta olen sinkku enkä kärsi tuosta), päinvastoin koen tuntevani normaalimmin lääkityksen takia.
Olen monet kerrat vaihtanut lääkkeestä toiseen tai lopettanut - esim. kun lääkkeet ovat olleet loppumaisillaan, en ole uusinut reseptiä ja lääkkeet ovat jääneet. Joka kerta ennemmin tai myöhemmin on ilmennyt ahdistuneisuuden lisääntymistä, "painekattilamainen" olo, kaiken ottaminen päähän eli frustraatiokynnyksen aleneminen, elämän laadun romahdus. Vasta myöhemmin tulee syvä depressio epätoivoineen..
Varmaankaan kaikkien oireissa ei ole samasta kyse, vaikka masennukseksi tilaa sanotaankin, joten varmaan lääkkeet eivät ole joka tapauksessa tarpeen tai avuksikaan.
Kuukausi on vielä liian lyhyt aika vetää mitään johtopäätöksiä. Jos on noin pitkään nauttinut lääkkeitä niin johan se elimistö tarvitsee kuukausia puhdistumiseen.
Uskon siihen, että lääkkeillä ei masista paranneta. Varaudu kuitenkin siihen, että oireesi voivat siis palata ja tuo hetkellinen euforia saattaa olla jotain ihan muuta kuin kuvittelet sen olevan. Käythän kertomassa fiiliksistäsi muutaman kuukauden päästä niin tiedetään oliko ensimmäinen viestisi ihan todellista totta.
Tsemppiä paranemiseen, lääkkeetön elämä tosiaan palauttaa tunteet!
Tiedän erittäin hyvin, että kuukausi on näissä lääkevähennyksissä lyhyt aika. Olen lukenut kaikki,mtä olen netistä löytänyt. Vuodenkin päästä voi ihan hyvin tulla muistutuksia mömelöistä. Mutta jos ei itekään usko, että lääkkeet ei toimineet minun kohdalla, niin mitä hyötyä oli edes yrittää. Joka tapauksessa joudun joka päivä ottamaan neurontin, ja tramal-luokan lääkkeitä koviin hermo-ja muihin särkyihin. Voi olla, että ne "auttaa" siihen, ettei noita mas.lääkkeistä tulevia oireita niin kovana tule. Ja tietää, mistä ne johtuu.
Aivan, no lumelääkkeillä on todettu olevan samaa vaikutusta kuin masislääkkeillä. Varmasti vaikean masennuksen hoidossa on syytä käyttää ihan oikeaa lääkitystä. Muutoin uskon, että ihminen on juuri niin terve kuin uskoo olevansa. Toivon todella, että pääset lääkkeistä eroon lopullisesti, varsinkin, jos joudut muuta lääkitystä pakon sanelemana ottamaan.
Tuo lääkkeiden määrääminen jopa vain lääkettä uusimalla ilman tutkimuksia kuulostaa aika tutulta. Eipä noita maksa-arvoja jne kukaan kysele, helpompaa on vaan aina jatkaa lääkitystä kuin kyseenalaistaa toimivuus. Eikö ne lääkärit yleensä vaan kysy onko mitään ongelmaa ja jos ei, jatketaan samalla.
Sinun onnesi on se, että vuosikymmenten jälkeen voit vielä tuntea eivätkä lääkkeet näytä vieneen sinulta lopullisesti kykyä tuntea. Joillekin on tullut pysyviä haittoja, fyysisiä, henkisiä.
Nauti elämästä. Toivon, että pääset noin vähällä kuin mitä puhut.