Mies juo

Nainen ei tietenkään ikinä saa juoda alkoholipitoista, ikinä ei siideriäkään milloinkaan.

Itse tissuttelen tuossa kaljaa, taitaa vielä 1 purkki olla jäljellä.. 3-olutta..

Nainen on hxxxa jos käyttää alkoholia tämä on selkeä.

Onko se juominen jotenkin holtitonta? räkäkänni tai jotain vai onko ns tervettä kavereiden kanssa hengailua,tietysti jos on luvannut tulla ajoissa eikä miestä näy niin se on huono juttu. Pitää voida luottaa toiseen.Ei miehen tarvitse mun mielestä olla raskausaikana täysin juomatta, mutta vauvan syntyessä baarissa juoksemisen pitäisi vähentyä.

Miksi teit retkulle lapsen? Kauanko yhdessä ennen lasta ja ikänne? Surullisen yleinen tarina Sinulla. "Miehesi" sai sinusta kotiorjan. Luultavasti teillä liian vähän ikää ja tuore suhde.
Ei alkonköyttö ainakaan vähene sillä.

Moi! Täällä "kohtalon" toveri, minusta tuntuu kyllä juurikin tuolta että mies sai minusta kotiorjan! Vaikka ehkä asia omassa mielessäni tuntuu vain siltä, kun aina kotona olen, mies töissä. Mutta hän on alkanut käyttäytyä minusta tosi oudosti, juo jokapäivä ainakin yhden oluen, enemmänkin, ei ole kännissä, mutta jotenkin ärsyttävää kun itsekkin pidän oluesta ja sitten on pakko juoda AINA aivan kuin vain ärsyttääkseen. Meillä kaikenlisäksi jo 3v esikoinen, eikä minusta ole yhtään mukavaa, että aamulla kun noustaan niin saan olohuoneesta korjata miehen kaljapulloja pois! Muutenkin jättää kaikki tavarat levälleen ja saan siivota hänen perässään, mistä sanon, se on nalkuttamista ja valittamista ja sitten ei kuulema ainakaan huvita korjata jälkiään. Muistan itse sanoneeni näin äidilleni ollessani 13-15 vuotias, mutta että aikuinen mies. Eihän minun edes kuuluisi joutua tuollaisista asioista mainitsemaan kun hoitaisi omat jälkensä.. No joo, mieskin kyllä yleensä vapaa-ajalla kotona, joskus on jossai käynyt, mutta olo on silti yksinäinen. Meille siis piakkoin syntymässä toinen lapsi, enkä nyt ole enää varma halusiko mieheni tätä todella. Välillä tuntuu että tekisi mieli häipyä johonkin että oppisi arvostamaan edes vähän. Jos mieheni olisi raskaana, luulen ettei hän tekisi muuta kuin makaisi sohvalla ja valittaisi kuinka jokapaikkaan kolottaa, tuskin antaisi minun juoda olutta ja surffailla netissä illat pitkät.. Ainakin epäilen. Sääli, että meillä menee näin. Kunnon vuodatus...

Ja vastaus ap:n kysymykseen, niin minun mielestä saa joskus juoda, mutta kyllähän se ärsyttävää on jos aina pitää saada!! Ja varsinkin jos "menohalu" on vasta lisääntynyt kun vaimo on raskaaksi tullut. Minä ainakin olen ihan hermona välillä - syytän hormoneja ja yritän kestää! :D Katsotaan tilannetta sitten kun saadaan vauva maailmaan. Uskon että juominen loppuu, tai ainakin toivon!

Varsinaista juomista isompana ongelmana näkisin tapauksessasi sen että miehen sanaan ei voi luottaa. Eli jos sanoo menevänsä parille eikä viivy kauan niin tulee myös tapahtua. Toki kyseessä voi myös olla päihdeongelma eli että vakaa tarkoitus onkin lähteä vain muutamalle mutta mies ei sitten pystykkään lopettamaan juomista. Sinuna ottaisin asian puheeksi. Ja ainakin vauvan synnyttyä tuollainen baarissa käynti tahti on liian paljon, onhan kyse yhteisestä lapsestanne joten vastuuu hoidosta ja huolenpidotakin on yhteinen.

Oon aika samoilla viikoilla ja mun mies kyllä juo oluen silloin tällöin, se on ihan ok. Eli komppaan joitain aiempia kirjoittajia ja pohtisin ennemmin juuri tuota luotettavuutta. Jos mies ottaa saunaoluen tai käy joissain työporukan tms. pippaloissa, niin se on ihan ok, mutta jos lupailee eikä toteuta tai on joka viikonloppu jossain, niin kyllä se mua ainakin söisi.

Tsemppiä, toivottavasti saatte asian puhuttua selväksi!

Raskaana 16 6 , mies ei juo. Ei kyllä joisi vaikken oiskaan raskaana. Entinen mies oli suht juoppo, joten siitä viisastuneena, moiset eivät mulle enää kelvanneet.
Nyt on raitis hyvä mies ja hänen kanssaan teen lapsen ja mulla on mielenrauha.

sellasia ne vaan on ...toiset juo vähän ja toiset enemmän...ei taija olla kuin muutama prossa joka ei niin tee ja ikäkin vaikuttaa...kun nuorena menee yhteen niin alkaa vaimoke olla itsestäänselvyys ja mies pääsee menemään kun nainen ei voi...voi voi voi...joko se muuttuu tai sitten ei...aika näyttää miten käy...ikävää vain on ..pitäisi katsoa tarkkaa kenet ottaa ja tuntea käytöstavat koska ei ne usein siitä muutu...poikkeuksiakin on ..toivotaan parasta ja pelätään pahinta

Itse en katselisi tuollaista. Muutenkin huonot kokemukset pullon perään olevista miehistä. Ensimmäinen pidempi suhde kaatuikin osittain siihen. Alku meni hyvin, sitten vakiintumisen myötä tilanne paljastui ja mies huini kavereiden kanssa milloin missäkin, aamulla sitten kauhea krapula. Yhtään ei voinut luottaa siihen milloin tulee ja lopulta ero tuli kun nyrkki heilahti. Mies oli taas palannut yhdeltä ryyppyreissulta baarista ja kun riitaa tuli asiasta, pimahti miehellä ja löi. Pakkasin atvarat ja häivyin, mies ruikutti 2 vuotta perään.

En haluaisi maalata piruja seinille, mutta tuosta se alamäki usein lähtee. Sillä tavalla pikkuhiljaa ja huomaamatta. Ensin baariin harvakseltaa, sitten reissut tiheentyvät huomaamatta. Pari saunaolutta ensin, sitten olut illassa. Lopulta alkaa olla kirkkaan perjantaipullon löytäminen sohvapöydältä ihan perussettiä. sitten olet kusessa.

Olette tosi nuoria, joten ei hyvältä näytä. Miehellä varmaan menojalka vipattaa ja baariin on kova hinku päästä. Olisi ehkä kannattanut odottaa vielä muutama vuosi ja katsoa miten tilanne kehittyy. Meilläkin on kyllä biletetty opiskeluaikoina varsin runsaasti, mutta jo hyvissä ajoin ennen raskautta ollaan lopetettu yöjuoksut,ei vain enää kiinnosta. Mies on raskausaikana juhlinut 3 kertaa, siis niin että on ollut humalassa. Menoja olisi ollut, mutta sanoo olevansa nyt mieluummiin seuranani kotona tai jos lähdemme molemmat, saattaa hän olla selvin päin jottei minulla olisi "tylsää". Koskaan en ole moista kylläkään pyytänyt. Ihanaa silti, että mies huomio nykytilanteen ja tinkii sympatian vuoksi omastakin juomisesta/yömenoista. Meillä sis 31 4. En jaksaisi katsoa tässä elämäntilanteessa räkäkännistä urpoa, jota baarit ja viina houkuttaisivat niin kovin, ettei sanaankaan voi enää luottaa :(

hyvä aloittaja tässähän mies juo sinä et ...sinä olet raskaana mies ei...joten jos tiesit että juo ennenkin niin mihin se muuttuu? pahenee tai paranee ...ja eihän miehen tarvi olla juomati jos sinä odotat vauvaa...eihän elämä meni kuin satukirjoissa ja the end
oikea elämä on täysin muuta kuin satu jossa elät tai kuvittelet eläväsi...olette vielä niin nuoria että ...mitä sitä itkee jos juo kun itse on sen valinnan tehnyt ja kai jokasella on annettu äly jolla on nähnyt mitä tekee ja kenen kanssa..
ja vielä vuoia on edessä ja voi mitä voikaan vielä tapahtua...miehet on vain ikuisia poikia...en ole yhtään tavannut joka ei sitä olisi ja ei kulkisi missä lie...

sun pitää ny ottaa ukkos kunnopuhutteluu.. sun ei tarvi kestää tollasta.. ja veikkaan kans että se menee pahempaan suuntaan.. nyt nainen ittiä niskasta kiinni, ja alat puhumaa ukolles mikä mättää ja mitä se tekee ny väärin ja et mitä pitää korjata..

mun oma ukko juo tosi harvoin mut sillonku se on "viinin" maistiais illassa työkavereiden kans, sillon se on kännissä ja joskus saattaa 1-2 saunaolutta ottaa.. raskaana ku olin ukko oli 2 kertaaa menossa ja oli kännissä..
meidän tyttö nyt 9kk ja ukko ollut 1 ainoan kerran menossa ja sillonki ei käyny ees baarissa, vai hengas kavereiden kans.. ja ikää mulla on 22v ja ukolla 24v.

tsemppiä sulle.. koitahha pitää puhuttelu ukolles.. :)

joo, hmm minä olen 22v ja mun mies tai ex-mies 24v. yhdessä oltiin yli 2 vuotta. Aluksi ei juonut kuin ehkä kerran kuussa jos sitäkään, sitten kerta viikkoon ja yhä useammin ja useammin. Joka kerta räkäkänni. Elin toivossa ettö ehkä muuttuu paremmaksi elämä ja mieskin sitä aina lupaili, mutta muuta ei tapahtunut kuin turpaani otin ja monta kertaa ja vieläpä raskaana ollessani. Eron otin ja takas en mene! Ei muuta.

Kerron nyt omasta kokemuksestani nykyisen mieheni kanssa:

Olemme 21v ja 24v pariskunta. Vuosi sitten puhuimme lapsen saamisesta ja pian olinkin jo raskaana. Lapsi oli toivottu molempien puolesta. Miestäni kuitenkin alkoi vissiin ajatus lapsen saannista muutaman viikon jälkeen pelottaa. Alkoi baarissa ja kavereilla ravaaminen "kun vielä ehtii".. Olen temperamenttinen muutenkin ja nämä ajat olivat kyllä yhtä helvettiä. Tappelimme päivittäin. Tämä raskaus päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon, joka np-ultrassa huomattiin. Silloin se tuntu maailmanlopulta, mutta näin jälkeen päin voi sanoa sen pelastaneen suhteemme. Mies ei tainnut olla valmis..

Reilu kuukausi meni sumussa. Olin masentunut ja suhde ei ollut kunnossa. Syytin keskenmenosta miestäni. Kävimme kuitenkin pienellä reissulla hakemassa vähän hengähdystaukoa arjesta ja olimme taas jaloillamme. Elämä taas maistui ja meillä oli hauskaa. Parin kk päästä miehellä tuli puhetta uudesta yrityksestä, hän oli viime kerralla ollut typerä.

Tässä nyt ollaan raskaana puolessa välissä ja meillä menee paremmin kuin hyvin. Totta kai alun kiukkupuuskat olivat hieman koettelevia, samaan aikaan rempattiin myös asuntoa, joka loi hieman stressiä. Mies kyllä käy kavereillensa ja on muutamaan otteeseen käynyt viihteellä, mutta ei ole perseitä vetänyt. Pieni ongelma oli juurikin tuo, että sanoo ettei mee kauaa, mutta palaakin kolmen neljän maissa kotia.. On nyt tästä lähin alkanu sanomaan olevansa loppuun asti, eipähän ainakaan valehtele :) Hyvä kompromissi, joka toimii meillä.

Ja mielestäni nuo ap:n ilmoittamat on aika kohtuullisia vielä, mutta vähän rajoilla mitä itse sietäisin. 1-2 krt/kk on ihan soppeli miehen käydä tuulettumassa. Saunakalja tai lasillinen viiniä meillä juodaan about 2-3 krt/viikossa