Tyttöystäväni on ihan rehellinen alkkis: Katkolla kerran pari vuodessa ja hoitojaksoja, jotka auttavat sen minkä kestävät. Itsekään en lasiin sylje, mutta viime vuosina olen saanut homman hieman kontrolliin. Kokopäivätyö on, ja viikonloppujuopottelua siinä missä muilla "normaali"-ihmisilläkin.
Pitäisi muuttaa yhteen, mutta tiedän, että ongelmia on edessä. Mitään taikatemppuja ei ole, ja kaikkien tapaukset ovat yksilöllisiä,. Mutta jos palstan lukijoilla on vinkkejä ja omakohtaisia oivalluksia jos ei nyt raittiiseen, niin ainakin raittiimpaan, yhdessäoloon, niin antakaapa tulla.
Pitäisi muuttaa yhteen, mutta tiedän, että ongelmia on edessä. Mitään taikatemppuja ei ole, ja kaikkien tapaukset ovat yksilöllisiä,. Mutta jos palstan lukijoilla on vinkkejä ja omakohtaisia oivalluksia jos ei nyt raittiiseen, niin ainakin raittiimpaan, yhdessäoloon, niin antakaapa tulla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kun mimmi on kerran pari vuodessa katkolla vailla pysyvää muutosta, hän on edelleenkin koukussa, joten vaikeuksia on odotettavissa.
Teikäläisen pitäisi olla tukena, ja yrittää saattaa hänen juomisensa omalle tasollesi, mutta jos ja kun parisuhteessa tulee sanomista, todennäköisesti korkki narahtaa alkoholistilla heti auki. Eli helpommin sanottu kuin tehty.
Juu, näillä suunnilla omatkin tuumailut ovat menneet. Mutta rakkaus perkele on rakkautta, joten pakko yrittää. Muutenhan menisin helvettiin tältä sanomalta. Koitetaan kehitellä pykäliä ja portaita. Ei mitään liian suuria tai optimistisia, mutta sellaisia, että päästäisiin asteelle, jota Suomessa pidetään koht' normaalina.