Koira ja kissa

Epäilen että ongelmaa ei ole, ellei sitä tehdä. Ei kannata ennakoida, mitään mitä ei ole edes tapahtunut...

Minulla on aika paljon kokemusta uudelleen sijoitettivista "kaupunkikissoista" ja kv-koirista...Yleensä eivät omaa kokemusta toisistaan. Ei ole ollut ongelmia -ei koskaan. Pentu sopeutuu ja kissa 100% varmasti, jos annat niille mahdollisuuden ja olla liikoja puuttumassa...Aihe kuuluu sitten pennun tapakasvatukseen. (käytös ja miten) eli ihan normi juttuihin.

Koira ei opi olemaan vihainen ruoastaan, jos sille ei koskaan anneta a) syytä olla vihainen (puolustaa ruokaansa) b) sille ei anneta mahdollisuutta siihen.

Tapoja on varmaan monia, mutta itse olen opettanut niin, että olen ruokailutilanteessa itse aina läsnä. Istun pennun vieressä ja hipelöin koiran nappuloita kupissa ja esitän että syön niitä.
Meillä koirat syö samassa huoneessa ja koiranpennun ollessa talossa se voi syödä myös toisten kupeista. Vähän kun koira on varttunut, opetan, että ruoka syödään omasta kupista. Tämä ei ole paras, eikä suositelluin keino, mutta itse pidän tästä.
Luita voit opettaa syömään niin, että pidät luuta kädessä ja annat koiran sitä mutustaa, ennekuin annat luun kokonaan koiralle. Ihan arkisia asioita.

Älä vie kissaa ruokailutilanteesta pois. Koira oppii siihen, ettei kissa aio "varastaa" koiran ruokaa, eikä resursseista tarvitse tapella. Yleensä kun arki on tasapainoinen ja muutenkin balanssissa, ei aggressioita ja puolustuskäyttäytymistä synny, kun siihen ei ole syytä. (Niin kissa kuin koirakin reagoi tilanteeseen ja jos tilannetta ei ole, ei ole reaktiota.)

Maalaisjärkeä käyttäen. Jos ruokailusta tekee numeron, eläimetkin tajuaa, että tässä ruoan ollessa kyseessä on tapahtumassa jotakin erikoista/ pelottavaa/ jne. Älä ota stressiä. Stressi on ensimmäinen epäonnistumisen askel.

Oi vitsi... täällä on nyt koko Suomen TOP 3 koiraexpertit paikalla samaan aikaan kun minäkin tulin :D

Paljonhan se riippuu millainen kissa on käytökseltään vieraita eläimiä kohtaan. Pahin koiran kannalta on varmaan pelokas ja epävarma kissa joka epäröimättä voi käydä koiran silmille ja ihan tosissaan purra sekä kynsiä.

Tähän koko ketjuun ei todellakaan tarvitsisi sanoa välttämättä, mitään, koska kyse on aikuisesta kissasta ja koiran pennusta. Kissa kyllä oikaisee, jos tarvetta on, ja epäilen että koirakin sen kerrasta uskoo...loput on tapakasvatusta.

Omat kv-sakut ja muut jurmut on aina tullut uuden tai vanhan kissan kanssa toimeen. Ainoa, mitä en edes lähtenyt kokeilemaan totuttamiseen oli parson ja foxi. Siinä päätin heti, että tekemätön paikka. (8v.parson ja mets.foxi)

Kiitos ja kumarrus teille, koiramaailman expertit, pikaisista vastauksistanne! En stressaa enää tällä asialla. Kissalla on hyviä turvapaikkoja, esim. koko yläkerta. Siis kissa pääsee kulkemaan miten haluaa, mutta koira ei. Koiraa ei tietysti muutenkaan päästettäis avoportaisiin pentuna. Kissan reaktioista on vaikeaa tietää etukäteen, mutta kylllä itsekin luotan siihen, että tasapaino syntyy. Poitsumme on kyllä aika "macho" ja aikoinaan pentueesta ainoa, joka ei totellut emoaan.

Meillä on ollut koiria ja kissoja ja nyrkkisääntönä on aina ollut:

Koiralle pitää antaa ruokailurauha, mutta jos kuppiin jää kissakin saa haistella ja maistella, siihen pitää pentu kouluttaa.

Mutta sitten taas koira ei kykene itseään hillitsemään kissan ruokaa ( jostakin syystä ) ja olenkin asettanut kissan ruokakupin pöydälle ettei koira pääse hotkimaan kissan eväitä ja kissa saa ravintonsa.
Vesikuppi on ollut aina yhteinen.
Ja sitten kissan ei ole hyvä syödä koiran ruokaa, koska siinä ei ole rasvoja, eikä A-vitamiinia joka on elintärkeä kissan terveydelle muuten lähtee kissalta näkö. Kissaakin pitää opettaa, ettei napostella koiran ruokaa.

Meillä on 2 kissaa ja kaukaasianpaimenkoira ja sakemanni tällä hetkellä hyvin menee yhteiselo, kissat saa käydä kaukkarin kipolla jopa samaan aikaan, mutta koira tönäisee kuonollaan nätisti pois.
ja ei koiranruoka ole hyvää kissan mielstä, jättää lopulta rauhaan ne sapuskat.

Ps, marsukin saa käydä koiran kipoilla kun liikkuu vapaana lattialla.

Totuttamisesta tuossa jo tulikin vastauksia... ruokintapaikasta jos sanoisin, niin minulla kissojen ruokintapaikka on keittiön sivupöydällä... pöydälle ei kyllä kaikkia halua kissaa päästää, mutta meillä näin.

Toinen kissa ahmii kerralla kaiken ruuan mitä saa, joten sillä voisi periaatteessa olla kiinteät ruoka-ajat. Toinen on hieman huono syömään, joten sillä on aina raksubaari auki ja siksi pöytä hyvä paikka, kun sieltä koira ei saa mitään ottaa.

Yleensä on hyvä tapa että on ruoka-ajat. Eli ei pidetä ruokakippoja puolta tuntia pidempää esillä,oli eläin mikä tahansa.
Eläimet kyllä tottuvat siihen nopeasti.
Sekä kissoille,että koirille sopii ruokkiminen vaikkapa kolme kertaa päivässä.
Kissalle aina se hiiren kokoinen annos,koiralle omansa.

Alkuun voi käydä niin ettei ruoka maita,mutta pian ne oppivat että ruokaa saa vain näinä aikoina.Ja ravintoa pitää välillä vaihdella jotta eivät totu aina saamaan sitä yhtä ja ainoaa. Se vahingoittaa luontaista ravinnonvaihtelumekanismia,joka luonnossa huolehtisi siitä,että eläin saa kaikki tarvitsemansa vitamiinit.
Yksitoikkoiset napot vuodesta toiseen eivät edistä minkään eläimen terveyttä.

Koiralle voi toki jättää päiväksi leluja joihin on kätketty herkkuja mutta nämäkin on huomioitava varsinaisessa ruokailussa jotteivat lemmikit liho liikaa.