Säätöpumppu hydraulivetoon

Niin, jos lasket excel -taulukollasi, paineen, tuoton ja tehon suhdetta, niin tottahan se on, että tietyllä teholla saadaan suurempi paine kehitettyä, mitä pienempi on tuotto, mutta ei säätötilavuuspumpun maksimi käyttöpaine muutu kulmaa muuttamalla, vaan esim. muuttamalla kulmaa pienemmälle muuttuu tehontarve pienemmäksi(vääntömomentin tarpeen alenimisen kautta siis). Nuo kaavat ovat lähinnä ns. "yleispäteviä", kun mitoitetaan arvoiltaan sopivan suuruista pumppua erilaisiin järjestelmiin. On totta että kulman ollessa nollassa pumppu ei (käytännössä) tuota mitään, mutta kuten sanottu suurin osa pumpuista toimii niin, että ne tuottavat, kunnes tietty painearvo saavutetaan ja tuotto muuttuu nollalle(nämä pumput on ns. painekompensoituja). On olemassa myös pumppuja juuri tähän vaihteistokäyttöön, joissa kulmaa muutetaan mekaanisesti esim. polkimella, mutta hinta voi olla aika suolainen. Yksi mahdollisuus on tietysti, että on tälläinen painekompensoitu säätötilavuuspumppu, mutta et ohjaa itse pumppua, vaan esim. suuntaventtiilin asennolla kuristat virtausta ajomoottoreihin ja siten hallitset nopeutta. Kun pumppu on painekompensoitu, niin se ei myöskään tässä tapauksessa aiheuta niin paljoa häviöitä(tuotto muuttuu automaattisesti tarpeen mukaan), kuin esim. kiinteätuottoisella pumpulla kävisi, kun virtausta kuristetaan.

"Mutta eikö tuohon kuorman tuntevaan pumppuun voi vaihtaa sitä kulmaa ohjaavaa öljyä käsisäätöiseksi?" Periaatteessa ei, koska pumpun säätimellä säädetään painetta, jolla pumppu lakkaa tuottamasta. Varsinaista tuoton määrää ei voida portaattomasti säätää. Tosin paineen alentaminen aiheuttaa myös pumpun ja ajomoottorin välisen paine-eron pienenemistä ja tällöin pumppu tuottaa jonkin verran vähemmän, edellyttäen ettei tuoton tarve ole pumpun maksimituottoon nähden suuri!

Yhteenvetona sanoisin, että hydraulinen voimansiirto on varmasti suhteellisen vähätöinen toteuttaa mekaaniseen vaihteistoon verrattuna, mutta virtauksen säätöä kannattaa ajatella mielestäni erilaiselta kantilta kuin pumpun kulman "suora" säätö(esimerkkinä vaikkapa juuri kuristusmenetelmillä)

Haerdix kirjoitti:

Niin, jos lasket excel -taulukollasi, paineen, tuoton ja tehon suhdetta, niin tottahan se on, että tietyllä teholla saadaan suurempi paine kehitettyä, mitä pienempi on tuotto, mutta ei säätötilavuuspumpun maksimi käyttöpaine muutu kulmaa muuttamalla, vaan esim. muuttamalla kulmaa pienemmälle muuttuu tehontarve pienemmäksi(vääntömomentin tarpeen alenimisen kautta siis). Nuo kaavat ovat lähinnä ns. "yleispäteviä", kun mitoitetaan arvoiltaan sopivan suuruista pumppua erilaisiin järjestelmiin. On totta että kulman ollessa nollassa pumppu ei (käytännössä) tuota mitään, mutta kuten sanottu suurin osa pumpuista toimii niin, että ne tuottavat, kunnes tietty painearvo saavutetaan ja tuotto muuttuu nollalle(nämä pumput on ns. painekompensoituja). On olemassa myös pumppuja juuri tähän vaihteistokäyttöön, joissa kulmaa muutetaan mekaanisesti esim. polkimella, mutta hinta voi olla aika suolainen. Yksi mahdollisuus on tietysti, että on tälläinen painekompensoitu säätötilavuuspumppu, mutta et ohjaa itse pumppua, vaan esim. suuntaventtiilin asennolla kuristat virtausta ajomoottoreihin ja siten hallitset nopeutta. Kun pumppu on painekompensoitu, niin se ei myöskään tässä tapauksessa aiheuta niin paljoa häviöitä(tuotto muuttuu automaattisesti tarpeen mukaan), kuin esim. kiinteätuottoisella pumpulla kävisi, kun virtausta kuristetaan.

"Mutta eikö tuohon kuorman tuntevaan pumppuun voi vaihtaa sitä kulmaa ohjaavaa öljyä käsisäätöiseksi?" Periaatteessa ei, koska pumpun säätimellä säädetään painetta, jolla pumppu lakkaa tuottamasta. Varsinaista tuoton määrää ei voida portaattomasti säätää. Tosin paineen alentaminen aiheuttaa myös pumpun ja ajomoottorin välisen paine-eron pienenemistä ja tällöin pumppu tuottaa jonkin verran vähemmän, edellyttäen ettei tuoton tarve ole pumpun maksimituottoon nähden suuri!

Yhteenvetona sanoisin, että hydraulinen voimansiirto on varmasti suhteellisen vähätöinen toteuttaa mekaaniseen vaihteistoon verrattuna, mutta virtauksen säätöä kannattaa ajatella mielestäni erilaiselta kantilta kuin pumpun kulman "suora" säätö(esimerkkinä vaikkapa juuri kuristusmenetelmillä)

Lue lisää

Lisäyksenä vielä, että jos kuitenkin saat jostain käsiisi pumpun, jonka kulmaa voidaan mekaanisesti säätää, niin sehän on on ilman muuta paras vaihtoehto tuossa sovelluksessa, kuten tietysti tiedätkin!

Haerdix kirjoitti:

Niin, jos lasket excel -taulukollasi, paineen, tuoton ja tehon suhdetta, niin tottahan se on, että tietyllä teholla saadaan suurempi paine kehitettyä, mitä pienempi on tuotto, mutta ei säätötilavuuspumpun maksimi käyttöpaine muutu kulmaa muuttamalla, vaan esim. muuttamalla kulmaa pienemmälle muuttuu tehontarve pienemmäksi(vääntömomentin tarpeen alenimisen kautta siis). Nuo kaavat ovat lähinnä ns. "yleispäteviä", kun mitoitetaan arvoiltaan sopivan suuruista pumppua erilaisiin järjestelmiin. On totta että kulman ollessa nollassa pumppu ei (käytännössä) tuota mitään, mutta kuten sanottu suurin osa pumpuista toimii niin, että ne tuottavat, kunnes tietty painearvo saavutetaan ja tuotto muuttuu nollalle(nämä pumput on ns. painekompensoituja). On olemassa myös pumppuja juuri tähän vaihteistokäyttöön, joissa kulmaa muutetaan mekaanisesti esim. polkimella, mutta hinta voi olla aika suolainen. Yksi mahdollisuus on tietysti, että on tälläinen painekompensoitu säätötilavuuspumppu, mutta et ohjaa itse pumppua, vaan esim. suuntaventtiilin asennolla kuristat virtausta ajomoottoreihin ja siten hallitset nopeutta. Kun pumppu on painekompensoitu, niin se ei myöskään tässä tapauksessa aiheuta niin paljoa häviöitä(tuotto muuttuu automaattisesti tarpeen mukaan), kuin esim. kiinteätuottoisella pumpulla kävisi, kun virtausta kuristetaan.

"Mutta eikö tuohon kuorman tuntevaan pumppuun voi vaihtaa sitä kulmaa ohjaavaa öljyä käsisäätöiseksi?" Periaatteessa ei, koska pumpun säätimellä säädetään painetta, jolla pumppu lakkaa tuottamasta. Varsinaista tuoton määrää ei voida portaattomasti säätää. Tosin paineen alentaminen aiheuttaa myös pumpun ja ajomoottorin välisen paine-eron pienenemistä ja tällöin pumppu tuottaa jonkin verran vähemmän, edellyttäen ettei tuoton tarve ole pumpun maksimituottoon nähden suuri!

Yhteenvetona sanoisin, että hydraulinen voimansiirto on varmasti suhteellisen vähätöinen toteuttaa mekaaniseen vaihteistoon verrattuna, mutta virtauksen säätöä kannattaa ajatella mielestäni erilaiselta kantilta kuin pumpun kulman "suora" säätö(esimerkkinä vaikkapa juuri kuristusmenetelmillä)

Lue lisää

Laita suljetun piirin pumppu hydromoottori toimii nopeuden säätö suoraa laippakulmaa säätämällä.Vaatii pienen täyttöpaineen.Toimii esim.Sampopuimurin hydrovetona.