Kammiolisälyönnit

tuskinpa ne nyt ihan vaarattomia on .
mulla ne johtui liian paksusta verestä
uskoisin että marevan voisi auttaa tai kannattais kokeilla ainakii ,mutta
miten saat lääkärin uskomaan se onkin vaikeampi juttu

Vaarattomia rytmihäiriöitä on n. joka kolmannella. Jos sulla olisi vaarallisia rytmihäiriöitä, olisit jo arkussa tai tehohoidossa.

Rytmäreitä tulee, jos niihin on taipuvainen. Stressi, väsymys, jännitys, kahvi, alkoholi, nikotiini jne pistää vähän ylimääräisiä kierroksia. Mulla alkaa usein kohtaus jos käyn jossain vauhdikkaassa huvipuistolaitteessa, eli ihan normaali terve jännitys aiheuttaa. Formulakisojakin katsoessa joskus kun Kimillä on jännät paikat niin saattaa alkaa lumpsumaan.

Rytmihäiriöissä on yksi inha puoli. Ne aiheuttaa huolestumista. Onhan se kuitenkin elintärkeä vempele. Kun tunnet lisälyönnin, alat heti hermoilemaan sitä. No, hermoilu pahentaa rytmihäiriöitä. Sitten kun hermoilet, niin sun hengitys alkaa muuttua tiheämmäksi ja epäsäännölliseksi. No, sekin pahentaa rytmihäiriöitä. Ja kun rytmihäiriöt pahenee, niin olokin pahenee, ja hermoilu, ja hyperventilointi.

Kun yksittäinen muljaus tuntuu, niin vaikka vähän alat hermoilemaan, niin vahdi hengitystäs. Yritä pitää se rauhallisena ja tasaisena. Hengität aika syvään hitaasti pallealihaksilla ja rennosti annat tulla omalla painollaan ilmat ulos. Pieni tauko, ja taas rento sisäänhengitys ja omalla painolla uloshengitys (norm. 12-16/min). Vähän päästä huomaat kuinka se raskas tunne sun rinnassa ja ylävatsalla alkaa helpottaa. Yksittäisiä muljauksia saattaa edelleen tulla sillointällöin, mutta älä luovuta kesken. Jatkat vaan rauhallista hengittelyä. Kun on hermostunut, niin ei edes huomaa hyperventiloivansa. Mutta kun oppii sen tunnistamaan, ja välttämään, niin pystyy pitämään pahat kohtaukset ja siihen liittyvän kuolemanpelon pois.

Mun ensimmäinen kohtaus oli aika rankka. Oltiin työmatkalla takaisin kotiinpäin. about 50 km ennen kotia alkoi lumpsuttamaan. Olin varma että nyt on jotain hengenvaarallista meneillään. Tietämättäni pahensin rytmäreitä hermoilemalla ja hyperventiloimalla. Oli tuskallinen automatka kun tuntui että ei ikinä päästä perille. Rintaa puristi, heikotti niin että oli taju lähteä. Kädet, jalat ja naama ihan puutuneita. Sitten vihdoin päästiin perille ja pomo ajoi tk:n kautta. Sydänfilmi näytti vaarattomia kammiolisälyöntejä. Että näin sitä saa olonsa äärimmäisen tuskalliseksi, kun antaa peloille periksi. Tarpeeksi foobiseksi kun menee, niin ei tarvii tuntea kuin pieni lihasnykäys tai kivuntuikkaus rinnassa, niin jo vain taas mennään kohti pelkojen helvettiä.

Rytmihäiriöihmisellä on muutama asia mitkä vaatii tarkempaa huomiota:

1. kalium-natrium tasapaino. Perussuola pois ja Pan-suola tilalle.
2. Magnesium -lisä. Ruoasta saadaan n. 50-70% tarvittavasta määrästä.
3. Omega3/omega6 -suhde. Kalaöljykapselit päivittäiseen käyttöön.
4. Nikotiini. Pois.
5. Kahvi. Pois, tai vähemmälle.
6. Energiajuomat. Pois. Täysin turhaa kuraa.
7. Valvominen, unenlaatu. Iltauni tärkein. Patjan/tyynyn kunto. Veto jne.
8. Niska-hartiaseudun ongelmat
9. Vatsan/suoliston kunto (stressivatsa, refluksi, lakt.int....)
10. Talousasiat, velat, palkka jne
11. Huoneilman laatu
12. Melusaaste... jne.

Lista on pidempi, mutta tuossa nyt ne mitkä tuli nyt äkkiä mieleen. Eli rytmäreiden aiheuttajia on elämässä mukava lista. Siitä on sitten yksitellen asiallista lähteä karsimaan pois niitä mitä nyt pystyy. Ja osankin jos pystyy hanskaamaan niin se voi jo riittää.

Ja lopeta se pulssin mittaaminen ja sykkeen kuulostelu. Sydän on kuitenkin kestävä ja vahva peli, että ei se niinvaan pysähdy, vaikka olisikin välillä vähän käyntihäiriöitä.

Kokeile orapihlajauutetta.

Hei, kirjoituksesi tuntui niin tutulta, että päätin vastata. Minulla kyseinen vaiva alkoi viikko sitten. Aina on ollut satunnaisia kammioperäisiä lisälyntejä, mutta nyt viikon niin voimakkaita, että jouduin polille tarkkailuun. Itsekkin pelästyin.

Minulla on normaali pulssi ja kun otin Propralia(beetasalpaaja) hidasti entisestään pulssia, joilloin tuntui että lisälynnit vain kasvoivat. Sain lääkkeeksi Bisoproact 2,5 mg, joka myös on beetasalpaaja, mutta toimii toisella tavalla kuin Propral. Olen vasta muutaman tabletin syönyt, joten kokemusta ei sen kummemmin ole, mutta paremmalta tuntuu.

Ensisijainen omatoiminta on lopettaa kokonaan kahvin, alkoholin ja tupakan nauttinen. Jos nuo jättää pois, niin uskon vaivat helpottavan paljonkin. Itselleni tuo viimeinen aine on vaikein päästä eroon.

Kotona levätessä on paljon parempi olo, mutta heti töissä stressi ja kiire pistää rytmin sekaisin. Nyt sain viikon sairasloman, ja lopetan kahvin juonnin, joka minulla onkin ollut liiallista.