Muilla samoja kokemuksia uusioperheestä

Miksi muutat kotoasi pois? Sinuna nostaisin kissan pöydälle ja vaatisin lapset ja miehesi keskustelemaan asiasta yhtäaikaa. Olette olleet 8v yhdessä, joten ei ihan pikkuisista lapsista enään kyse. Ymmärätävät varamasti kun yhdessä juttelette, miten asiat ovat. Hyvä olisi myös ottaa eksä mukaan jossain vaiheessa ja vaatia oikaisemaan lapsille valheensa.
Sullahan on kaikki hyvin, miehesi pitää sinun puolia. Minä en ainakaan lähtisi kodistani mihinkään.
Niin kauan kuin rakastatte toisianne teillä ei ole hätää. Siä et ole syy lasten ja isän eroon, vaan heidän äitinsä ja sanokaa se lapsille suoraan.

Koti on siellä missä hyvä olla, ei missään taistelutantereella ;). Muista, että kun teillä on eri osoitteet, voitte esittää että olette muka eronneet. Siinä tilanteessa ihmiset voivat käyttäytyä odottamattomilla tavoilla. Voitte esim. uskotella miehen eksnaiselle, että olette eronneet, hänen käytöksensä voi parantua ihmeellisesti. Edes miehen lapsille ei tarvitse kertoa, mikä parisuhteenne tilanne on, se on vain teidän kahden välinen asia.

Mistä näitä ja kuka näitä "exä sitä esxä tätä" , ja " lapset sitä lapset tätä" juttuja oikein tehtäilee. Joka päivä tupsahtaa uusi ja samanlainen exämollaus viesti!!! Voi ihme sentään että jollaan on exä kammo syvälle juurtunut, mutta eihän tämän uusion tarvi exän kanssa olla tekemisissä, miksi se on oniin rankkaa ymmärtää?

Mutta katkeruus tekee tepposia... provoja suurin osa.

Ymmärrän Sinua Uusiomuori ! Et ole yksin tuollaisessa tilanteessa, on paljon muitakin. Tee, niinkuin oikeaksi näet. Ei rakkaus Sinun ja miehesi väliltä muutu miksikään.

Tuollaista kateutta ja kiristystä ex:ltä on tässä nähty useammaltakin perheeltä.

Kovan hinnan tuossa maksaa miehesikin. Mutta, voi olla hyväksikin tuo ratkaisusi muuttaa omaan asuntoon. Selkiyttää tilannetta. Pysykää rakastavana parina, eihän se seinistä kiinni ole vaan teistä kahdesta. "Rakkaus kovankin paikan kestää!"

Myötätuulta!

Vieraat lapset eivät ole tärkeitä uusille kumppaneille ;). Päinvastoin ovat hirveä riesa ja pakollinen paha, joka ajaa eroamaan uudesta kumppanista. Vaikka kuin rrrrrrrakaastaisi. Pahinta on jos heti tyhmänä pykätty uusia lapsia ja pitää yrittää hampaat irvessä jotain perheidylliä.

Ymmärrän kyllä "uusiomuorin" paineet.
Se mihin itse koet olevasi voimaton on juuri se mihin kaikki muut tähtää.

Olen itse joutunut elämään ja kokemaan "uusioperheessä" sellaista narsismia ja pahuutta että luulin itse että sellaista ei voi olla.

Mutta totta se on. Sinä et itse ole kuitenkaan ryssinyt mitään kuten en minäkään eli voit antaa kaikki itsellesi anteeksi.
Teit kaiken mutta se ei riittänyt.

Niin minäkin aikoinaan tein kaiken ja enemmänkin mutta sekään ei riittänyt.

Pahuuden kohtaaminen vie aina aikansa ymmärtää.

Kaikista ei ole äidiksi, eikä parisuhteeseen, kun alkaa jo pienikin erilaisuus uudessa kumppanissa ärsyttää ja voih... jos hänellä on vielä lapsia, niin se se vasta ärsyttääkin!

Onneksi meillä kaikilla on varaa valita, haluamme olla parisuhteessa, haluammeko lapsia, vai haluammeko olla yksin! Ei ole pakko olla perheellinen tai elellä kumppanin kanssa jos ei taho.

On jokaisen oma malita, mutta jos siihen sitten ajautuu ei voi syyttää kuin itseään. Se ei ole miehen exän vika eikä lasten vika.

Muuttaminen on hyvä ratkaisu,meillä sama tulossa.En vaan jaksa enää olla piika kakaroille,joiden äiti ei opeta mitään tapoja,olen niille ilmaa,mun sanomiset on tyhjää, mies ei puutu millään tavoin asioihin.Joten tämä likka lähtee,yhdessäolo toivon mukaan jatkuu mutta erillään asuen.Halusin miehen ja perheen mutta uusperhe on kyllä perseestä,liikaa muuttujia pelissä.

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että lapsien takia pitäisi pystyä kaikkien lasta lähellä olevien tulla toimeen,ex-puolisoiden ja uutukaisten.
Se ei ole aina helppoa. Omassa tapauksessani ongelma on oma exäni, joka on valehtelija ja narsistinen. Kuten jo jonnekin aikaisempaan viestiin kirjoitin,pettää kaikkia naisiaan,aina,ja kehuukin sillä. Sairas.
Kun tällainen persoona tapaa uuden naisen,tietenkin selittää epäonnistuneet parisuhteet ja avioliiton niin,että toisessa on vika ja hän on puhdas pulmunen. Ex-naiset vaan ovat olleet niin hulluja ja vaikeita. Ja tottakai hurmaavaa persoonaa uskotaan ja katsellaan pinkkien lasien läpi.
Ja tässä on se ongelma: kun uusi nainen kuulee minun(kin) olevan hullu ja pelottava, on pirun vaikea olla kanssani neutraali, kuten minä olen uuden kanssa. Uuden ei tarvitse olla tekemisissä exän entisten tyttöystävien kanssa, mutta minun kanssani pitää, lapsen ja työn takia olen kuvioissa lähes päivittäin.
En puutu millään tavalla exäni tai hänen naistensa elämään, olen vain onnellinen että pääsin itse pois siitä ahdistavasta ja masentavasta elämästä ja annan ihan rauhassa jokaisen yrittää vuoroaan muuttaa exän asennetta naisiin. Ei kuulu minulle.
Mutta sen saman rauhan haluan myös itselleni, ei kuulu exän nyksällekään minun haukkumiseni tai asemani vaikeuttaminen. Meillä ollaan siinä pisteessä nyt, että viedessäni lasta isälleen jätän hänet läheiselle bussipysäkille,ettei nyxän tarvitse katsoa edes autoani. Ex soittaa työpuhelut salaa,ettei nyx hermostu. Kannattikohan exän valehdella sitten kuitenkaan,itselleenhän hallaa teki. Mutta jos ei valehtele, nuo uutukaiset saattavat huomata minun olevan kuitenkin ihan normaali ja kiva ihminen, joka ei uhkaa kenenkään hyvinvointia!

Mä olen aina ollut erittäin tarkka, kuka on lastemme kanssa tekemisissä. Enkä hyväksyuisi ikinä semmoista, etä joku väysin vieras ihminen minulle, olisi jollain tavoin tekemisissä lastemmek anssa, vaikkakin se olisi lasten isän suttura, siitä olisinkin erittäin huolissani.

Olen aina tarkkaan keskustellut piväkodissa ja koulussa opettajien kanssa, ja tutustunut myös harrastuksissa lasten kanssa työskenteleviin ihmisiin.

En varsinkaan luota miehen arvostelukykyyn naisiaan valitessa, tuossa mielentilassa kun ero on suhahtanut meillä. Siinä tilanteessa ottaa naisen kun naisen, kunhan joku on.

Lapset ovat niin arvokkaita, että minä olen aina tarkkaan kysellyt taustoja mikä on naisiaan tai miheiään ihminen joka on lasten kanssa tekemisissä.

En tajua, miksi monet miehen uusiot haluavat olla piilossa lasten äidin ja muun suvun katseilta, eikä uskalla ja kehtaa tulla reilusti keskustelemaan, kai heillä on jotain erityistä salattavaa.

Mutta meillä ei suvaita vieraita naisia koskaan meidän kotona, eikä lasten lähellä. Lapsilla on aina ollut kamerakännykkä, jolla he kuvasivat jos isän luona oli jotain vieraita, joten sain heti tiedon ja pääsin sitten katsomaan tilanteen, mutta onneksi ei näin käynyt koskaan.

No ei ole. On sinun oma syy miten asiat koet. Sun asennoitumisessa on vika, et näe kun itsesi parhaat puolet, ja kaikissa muissa on vika, ei sinussa.
Olet alusta asti asennoitunut siihen että exä on paha, niinkuin muillakin, haluat kuulua joukkoon.
Kun sinulle tulee ongelma, syyllistät miehen exän sillä näet hänet vain ongelmien tuojana ja kaikki viat on hänestä lähtöisin.
Pelkäät, et osaa elää omaa elämää, vaan elät sivuelämää miehen exän rinnalla, ja sinä olet se hyvä ja miehen exä paha. Näin teet itsesi täysin virheettömäksi, ja suot oikeuden kaikkeen.
Annat luvan itsellesi tehdä virheitä, mutta nekin on vahinkoja, onhan ne sinun virheitä, niillä ei väliä.
Jos miehen exän hiukset ovat punaiset, sekin on väärä väri, ne olisi pitäneet olla tummat, tämä on kärjistetty lause.
Sinulla on sisällä tuskaa, joka ei pääse ulos, ennenkuin annat luvan kaikille tehdä virheitä, ei vain itsellesi.
Hyväksy se, että miehen exä on erilainen kuin sinä, sinä et ole parempi kuin hän, etkä varmaan huonompikaan.
Niinkauan kun opit elämään ensin itsesi kanssa, et voi elää muidenkaan kanssa, syyllistämällä omista virheitä itseään, ne tulevat kahtena takaisin.

Lopussa vielä mainitset lapset kuin pehmentäisit asiaa.. lapset ei ole tässä ydin, se olet sinä, miten kohtaat itsesi ja muut.
Yrität lasten kautta antaa itsestäsi kuvan, että olet se parempi joka ajattelee muita ja tositen lapsia, petät siinä myös itseäsi.
Äiti on lapsille tärkein maailmassa, sekin sinuun sattuu, ettet se ole sinä.

Puhalla sinä ensin yhteen hiileen, muut tulevat perästä, jos haluat asioiden muuttuvan, älä päsmäröi ja kuvittele liikoja. Toivot että exät ja nyksät puhaltaisivat yhteen hiileen, miksi siis provosoit, että sun ongelma on yliinnostunut exä? Mikä sinä olet? Yliinnostunut nyksä! Älä yritä alistaa ketään, jos toivot sitä muiltakin. Kirjoitit kyllä niin ristiriitaisen jutun, ettet varmaan ymmärrä itsekkään, että ongelman ydin olet sinä, vaikka yritä parantaa muiden elämää.....tee se ensin itsellesi.

Ei voi kun nauraa tolle lissulle,hän pitää erinomaisesti yllä tätä katkerien exien mainetta ihan omalla sarallaan.Hoitoon pitäisi päästä.Toi kamerajuttu oli kyllä huippu,lapset vakoojana heh.Taitaa olla kyseessä ,katkera ,työtön ja kouluttamaton nainen,jonka elämä kuluu netissä,sen sijaan että hakeutuisi hoitoon.

Kyllähän juttu on niin,että uudet puolisot joutuvat kärsimään näistä ex-puolisoiden aiheuttamista draamoista. Miksi he eivät jatka elämäänsä eteenpäin niin kuin heidän miehensä ovat tehneet. Minun miehelläni on lapsi entisestä suhteesta,lapsi sai alun jo 2 kk tuttavuuden jälkeen.Mieheni oli nuori,mutta oli innoissaan isyydestään.Suhdetta kesti muutaman vuoden lapsen syntymän jälkeen.Mies pääsääntöisesti hoiti lasta,kun nainen petti ja juo edelleen.Nyt lapsi on jo 9-vuotias ja isällään hyvin paljon,koska äiti ei pysty hänen kanssaan olee,kun on niin kiire kapakkaan. Niin hän kiristää edelleen lapsellaan lisää rahaa, ylimääräisiä hoitovuoroja,soittelee yöllä ja valittaa, kun elämä on kurjaa.yms.... Niin voin sanoa,että on vaikeata hoitaa toisen lasta,opettaa sitä,viedä harrastuksiin,huolehtia lapsesta täysin,koska oma äiti pyörii jossain eikä kiinnosta metriäkään oman lapsen hyvinvointi. Mitään omia suunnitelmia ei voi tehdä, kun lapsen äiti uhkaa jättää lapsen yksin kotiin jos me ei olla lähettyvillä ja näin on monta kertaa tapahtunut.Lastensuojelu vaan kehoittaa saamaan parempia välejä ex-puolisoon,miten se tapahtuu käytännössä jos exä on aivan sekopää. Joten se joka lapsen tekee niin jokainen kasvattaa oman lapsensa,eikä työnnä sitä ex-puolison uudelle naisystävälle, kun ei itse siihen pysty. Ja se,että minä en haluaisi olla lapselle mikään äitipuoli,mutta säälin lasta ja olosuhteiden pakosta joudun olemaan tässä roolissa.Kuinka monta kertaa nainen on tehnyt lapsen miehelle,kun haluaa vaan pitää tämän itsellään ja sitten niistä tulee katkeroituneita,kun se ei onnistunutkaan....Kaikkea hyvää uusioperheessä oleville..:D

Elämää ei ainakaan helpoita vasten tahtoinen äitipuoli.

Äitipuolen elämää vietin ja mies halusi viettää mielummin railakasta elämää.
Viikottain nähdään ja aina vaihdetaan kuulumiset niin äidin kun tyttären kans,
sain siis rentunruusun tilalle ihanan ystävän&heidän tytön.

Kummityttöni sai ihanan isäpuolen jo edesmenneen isän tilalle.
Kummipoikani sai ihanan isäpuolen itselleen.
Ystäväni on äitipuoli ja haluaa puolisisaruksille hyvät välit ja hänen miehensä hoitanut isäpuolen roolin aina.

Itselläni ollut hyvät välit isäpuoleeni ja hänelle kiitollinen tästä hetkestä :)

Äitipuoli sai osansa teiniängstailuista ja pahoitti varmasti monesti mielensä.
Rikkaus on rakastavia ihmisä ympärillä