Polviärven surullinen eläinsuojelutilanne

Polvijärvellä on monia toistaitoisia joilla on valtava kissapopulaatio.
Näillä ei ole lämmintä asuinpaikkaa eikä niitä ruokita joko ollenkaan
tai riittävästi. - Koska kissat ovat sitkeähenkisiä ja nopeita lisäänty-
mään, niitä tulee koko ajan lisää vaikka ne elävätkin kituuttaen.
Lisäksi syrjäisillä paikoilla kissat ovat sukusiittoisia mikä hyvin
nopeasti johtaa siihen että ne ovat sairaalloisia ja jopa epämuodos-
tuneita.

Polvijärvellä ei ole vapaaehtoista eläinsuojeluvalvojaa. Uudet valvontaeläinlääkärit aloittanevat toimintansa kesäkuussa. Siihen
mennessä alla kuvatut ongelmat ehtivät moninkertaistua:

Tässä muutama esimerkki:

Herra A:
Mies, jolla on parikymmentä kissaa. Osa niistä asuu sisällä, osa ulkona
lämmittämättömissä rakennuksissa. Luonnollisesti naaraskissat ovat varmaan
jo tiineenä; ohikulkija nähnyt yhden joka viimeisillään. Kyseisen kissan silmä
on äskettäin vahingoittunut ja kipeän näköinen.

Viranomaisille vastikään tiedotettu asiasta. Vastaus: "ei siellä varmaan oikeasti
niin paljon kissoja ole, ei aihetta toimenpiteisiin".

Herra B:
Eläintenpitokielto annettu. Tilalla 2 naaraskissaa. Kissat söivät karjanrehua
kun karjaa vielä oli. Mies kehuskellut tappaneensa kissanpentuja kirveellä.
Ja uusia pentuja arvatenkin tulossa.

Viranomaisten käsitys asiasta: "Ei niitä kissoja sieltä pois saa, koska mies
väittäisi että eivät ole hänen. Ei aihetta toimenpiteisiin."

Rouva C:
Tilalla kymmenisen kissaa. Hyvin arkoja. Rouva C on häädetty ja tilan omistaja
aikoo ilmoituksensa mukaan pyytää palokuntaa polttamaan rakennukset.
Vastikään eronnut valvontaeläinlääkäri määräsi poliisin loukuttamaan ja ampumaan
kissat. Ei kuulu poliisin toimenkuvana. Loukutuslupa annettu nyt yksityiselle,
mutta ongelma on se, että kukaan polvijärvellä asuva ei ole halukas tekemään
sitä! Lähin vapaaehtoinen asuu 90 km päässä.

Perhe D:
Parikymmentä kissaa. Perheessä väkivaltataustaa joten "kukaan" ei uskalla
vierailla tilalla.