Helposti koulutettavat isot rodut

Lievästi ylipainoinen kultainennoutaja

No olipa hassunhauskoja vastauksia, mutta koiran siis olisi tarkoitus kyetä lenkkeilemään ihan reipasta tahtia ja pitkiä matkoja, joten en ole hakemassa lihavaa ja sairasta koiraa. Sanoinhan jo, että tarkoituksena ei ole ottaa sohvaperunaa. Satun nyt vain tykkäämään isoista koirista enempi, joten siksi tahtoisin sen olevan jotain suurempaa rotua. En kuitenkaan ole mikään hirveän kokenut koirien kanssa, joten siksi en mitään hankalasti koulutettavaa halua, vaan sellaisen, josta tulee helpolla kunnon koirakansalainen joka ei ole vaaraksi ympäristölleen... Joten olisi ihan kiva saada oikeitakin vastauksia.

Kultainen noutaja on hyvä vaihtoehto, samoin labbis, mutta ne on jo sen 40 kg ylärajalla, osa ylikin. Airedale on myös hyvä, en nykyisistä osaa sanoa kuinka jästipäitä ovat, / terriereitä kun ovat / mutta energisiä ja leikkisiä koiria, ja jos luonne on kunnossa voi kouluttaa lähes mihin tahansa.

Husky on vaan 23 kg keskimäärin :(:(:(:(:(:(

nöffi, newfounlandin koira. Siinä ei ole oirettakaan riisitaudista eli takuulla yli 40kg. Ilmeisen helppo koska yhtään ongelmayksilöä en ole tavannut.

Toinen hyvä ja jokseenkin samankokoinen ja luonteinen on lansu, eli landseer. Tästä tunnen tosin yhden hermoheikon jo edesmenneen yksilön. Tuo yksilö oli arka mutta silti kiltti.

Tanskandoggi. Tutulla on sellainen ja se sanoi että se on helppo koulutettava mutta laiska(riippuu tietysti koirasta).

Ostan tanskandoggin itsekkin kun elämän tilanne sen sallii.

Ei kaikki kultsut oo ylipainosia...tai lonkkavikasia :) Eikä kaikki oo mitenkään ylienergisiä:) Mulla on juur 1 vuoden täyttänyt tyttö-kultsu, joka ei oo tuhoja tehnyt, vaiks on päivät yksikseen. Samoin ku ihmiset on yksilöitä, niin on myös koirat :) Tosin kultainen jäänee tuon 40 kg alle...siis ne normipainoiset :) Mulla ollut myös mastiffi, joka on ISO koira, ja parsonrusselinterrieri, joka taas on pieni...ja kaikki ollut yhtä rakkaita :) Helpoin näistä ollut tää kultsu:)

Minun kultsu on 42 kg ja ei ole tippaa ylipainoinen. Tämä on näyttelylinjainen, ei mikään hössöttäkä ole ollut nuorenakaan. Nyt jo vanhana herrana saa vieläkin päivittäin hepulin jolloin juokeee korvat lennokkaasti hulmuten pitkin hankia. sisällä ja muuten rauhallinen ja täysipäinen koira. Itse en miellä noutajaa kovin riehuvaksi koiraksi, mutta minulla on ollut vain tämä yksi noutaja.

Siis jos haluaa pentuna rauhallisen koiran, niin.. no enpä keksi yhtäkään sellaista. Ja jos isoja koiria haluaa, niin vielä vaikeampi, sillä monella se aktiivisuus ja (yli)energisyys kestää aikuisiälle asti - monella vielä senkin jälkeen.

Mastiffeistahan sanotaan, että ne ovat jotensakin laiskanpulskeita, mutta niiden terveystilanne ei kaikkein paras ole, joten sellaiseen päätyy niin kannattaa tutkia tarkkaan, millaisesta yhdistelmästä koiran ottaa. Toisaalta tiedän myös hyvin aktiivisia, aikuisia mastiffeja, joten sekin on niin yksilökohtaista - toki kasvattajalta voi kysyä apua pennun valinnasta, ettei halua sitä kaikkein aktiivisinta elohiirtä vaan mieluummin rauhallisen.

Toisaalta sitten esimerkiksi iso osa molossityypin koirista jää pois laskuista, sillä ne ovat hyvin aktiivisia ja tekemistä tarvitsevia myös aikuisina - toiset enemmän, toiset vähemmän mutta pääasiassa jokainen tarvitsee liikuntaa reilusti ja lisäksi vielä nenä- ja aivotyöskentelyä päälle, että ne pysyvät tyytyväisinä eivätkä tee tihutöitä turhautumisensa vuoksi (voisin tästä kertoa paljonkin, kun omalla koiralla - pennulla tosin - venyi kennelyskä melkein kahteen viikkoon ja itse sairastuin sen jälkeen vielä korkeaan kuumeeseen, mitä kaikkea tuhoa ja perseilyä se turhautuminen aiheutti, kun ei voinut liikkua tai treenata kuin ihan minimimäärän ja muuten olisi pitänyt käytännössä nukkua ja lepäillä koko päivä).

Kannattaa tosiaan mietiskellä tarkkaan, mihin kaikkeen olet valmis ja mihin ehdit ja jaksat ja sen perusteella mieti rotua. Kokemuksia omien mielenkiinnon kohteina olevista roduista kannattaa kysellä ja käydä mielellään myös tutustumassa koiriin ihan livenä kotioloissa - näyttelyistäkin näkee ulkonäköä, mutta siellä on yleensä niin hektinen meininki, ettei perusteellisempaan jutusteluun ja koiriin tutustumiseen ole aikaa.

Ja kannattaa harkita myös aikuista koiraa, joka oletettavasti on rauhallisempi ja tyytyy "vähempään" kuin pentu. Paljon on aikuisia kotia tarvitsevia isojakin koiria, rotuyhdistysten kotisivuilta löytyy usein, samoin kuin esimerkiksi Apulasta.

Leonberg on hyvä nöffi samoin. irlanninsusikoira. ehkä myös berninpaimenkoira ja iso sveitsin paimenkoira.

Tai Moskovanvahtikoira. On muuten aika äijäkoira.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Moskovanvahtikoira

Irlanninsusikoira ! Siinä vasta rauhallinen ja mukava kaveri =) Kouluttaminenkaan ei hankalaa ole =) Itsellä 5kk ikäinen urospentu ja en ole eläessäni nähnyt yhtä rauhallista koiranpentua. Ainut asia mitä on tuhonnut nyt vajaan parin kuukauden aikana, on kengät. Sekin on oma vika kun olen ne lattialle jättänyt :D

En nyt sanoisi että kaikki isojen rotujen pennut olisivat jotenkin hirveän aktiivisia meillä kaksi isoa koiraa (mustaterrierit) Niin ne ovat olleet pentuiässä suht rauhallisia mutta sitten vuoden ikää kohti on virtaa tullut toki on erilaisia yksilöitä yms mutta rotu jota meillä edustetaan ei ole lähelläkään helppoa koulutettavaa. Joten tuskin hakemasi rotu:)

16-vuotias sekarotuinen, joka panee jalkaa ihan pyytämättäkin.
Pöydänjalka, lampunjalka tai vaikka mummon jalka, ei ole väliä.
Kaikki kelpaa. On se niin lutunen :)

Canis.
Johan oli koira. Venäläisillä on nyt sitten ainakin 2 "lännestä" muokattua koirarotua, itäeuroopan paimenkoira ja tuo.Ja mustaterrieri, mutta se on enempi niiden oma sekoitus =). Komea koira kyll.

miten olisi saksanpaimenkoira,bokseri, isovillakoira,rottweiler,dalmatialainen, pointteri,setteri,saksanseisoja,laika ja suursnautserit (joillaki snautsereil vaan pahoja luonnevikoja), vesikoira, airedalinterrieri ja valkoinen paimenkoira (näilläkin luonnevikoja joillakin) ei ehkä yli 40kg mut kuitenkii....

Itselläni on tanskandoggi ja en parempaa rotua ois voinut valita. Osaa olla laiska suuren osan päivästä mutta energiaa myös piisaa tarpeen tullen. Ja takuulla on iso eikä mikään pikkusintti, eikä ole meillä ainakaan ollut mikään vaikea koulutettava et aika helpolla päästy, toki riippuu yksilöstä. :)

no ei siihen voi mitää tiettyjä rotuja sanoo, se on juurikin niin yksilöstä kiinni. joissakin vaikeissa, esim terriereissäkin voi olla niin helppoja yksilöitä ettei mitää rajaa. ei voi sanoa tiettyjä rotuja, se täytyy kokeilla. ota sellasista vanhemmista pentu joka sopii luonnekuvaukseen, jolla miellyttävä luonne

valitettavasti ei mikään

Kultainennoutaja,sydän vikainen tanskandoggi,ylipainoinen labradorinnoutaja,etupää vikainen saksanpaimenkoira.Siinä leppoisia koiria ja yli 40 kiloisia.

Tanskandoggi olisi minunkin unelmarotuni, mutta mahalaukunkiertymät pelottaneet minut kyllä kokonaan pois selaamasta enää yhtään enempää tietoa niistä, niin ihana rotu muuten ja doggikuume vaan kasvaa kun kuuleekin sanan tanskandoggi, mutta niillä ikä jää useimmiten reilusti alle 10-vuotiaaksi ja se mahalaukunkiertymä on oikea mörkö, kamala vitsaus koirille jotka omaa tanskandoggin koon ja rakenteen. En siis suosittele rotua jos haluat terveen, pitkäikäisen koiran. Tai ainakin perhedy kaasuuntumiseen ja vatsalaukunkiertymään huolella, jos tuota rotua haikailet itsellesi! Hirveän surullista :(

Miten olisi Borzoi?? Tai Beauceron??

Soveltuuko tanskandoggi muka kerrostaloasuntoon? Siis tyyliin kaksio-kolmio?? minäkin haluaisin mutta en raaski ottaa kun kerrostalossa asun vaikka kylläkin liikun kovasti kun tuo oma kääpiöpinseri on semmoinen virtapiikki että huh :DD

Ei koira vaella ja temppuile kotona, jos sen perustarpee täytetään. Se tarvitse sen tilan missä missä milloininkin makaa..Muu liikunta suoritetaan ulkona...Käytännöllisyys tietenkin rajaa hieman.

Ihan sellanen pikkujuttu tähän väliin, että on sitten syytä olla kerrostalossa hissi... Jättirotua on ikävä kantaa kolmanteen kerrokseen pentuna ja nuorena, saati sitten jos jtn sattuu aikuisena. Ja ihan vaan jalkoja tässä säästelen, rappujen ravaus kun ei tee hyvää ja mitä isompi koira, sen varovaisemmin on mentävä ainakin sen ekan puoli vuotta.

Saksanpaimenkoira, bokseri, rotikka ja niin edelleen ovat helppoja kouluttaa; oppivat uusia juttuja nopeasti. Toinen juttu onkin sitten niiden kasvatus. Herkkujen avulla tekevät ja oppivat mitä vaan, mutta kasvatus ei olekaan niin helppoa.

Jos etsit helposti kasvatettavaa, voisi kultainennoutaja olla yksi hyvä vaihtoehto. Kultsu ei varmaan ala kovin helposti kyseenalaistamaan ihmisen johtajuutta.

Siis jos ihan tosissaa ollaan nii en ottais isoa koiraa kerrostaloon ihan siksikin et ne tarvii tilaa elää ja olla. Koira ku koira vie oman aikansa ennen kun ne saa koulutettuun ja rodusta riippumatta pitää lenkittää ja keksii aivotyöskentelyä koiralle. Miksi haluat koiran jos sen pitää olla niin helppo? Ota joku eläin, jota ei tarvii kouluttaa.Vaikka jyrsijä tai joku? Kissaaki voi käyttää pikku lenkillä!=DD

Jos tykkää sakemmanneista,mutta haluaa terveemmän rodun.Chodsky pes eli bööminpaimenkoira,kaunis linjainen ,ja helposti koulutettava koirarotu.
Soveltuu lapsiperheeseen,ja monenlaisiin harrastuksiin.

Suurikokoinen koira kerrostaloon, toivon mukaan on hissi, muuten menee lonkat portaita ravatessa. Näin se vaan on. Airis ON erittäin energinen ja ovela ja vilkas ja tkova touhuumaan, ei siis mikään laiskahko. Osaa muuten haukkuakkin. En suosittele viestiketijun kysyjälle.

HOVAWART

Suursnautseri. Pehmeälinjaisestakin saa jämerän kaverin. Nopea oppimaan, tykkää mielyttää, muttei oikein "lällyttää". Käy moneen lajiin.
Kovapäinen ehkä ,joten asiat ei etene riitelemällä, mutta maltilla ja määrätietoisuudella saat uskollisen partaveikon.
ps kerrostaloon keskarisnautseri?

Saksanpaimenkoira ja sen läheinen sukulainen valkoinen paimenkoira. En tosin tiedä mikä niiden keskipaino on mutta isohkoja koiria kummatkin. Kummatkin äärimmäisen miellyttämishaluisia ja älykkäitä rotuja, joten helppoja kouluttaa.