ujo vieraiden seurassa.luulisi, että tähän ikään (50) mennessä olisi päässyt jo ujoudestaan, mutta en ole. Taitaa olla elinikäistä.
Harmittaa vaan kun olemme esim. mieheni kanssa jossain hänen ystäviensä kanssa niin olen "tuppisuu" ja vain kuuntelen ja hymyilen. Toiset saavat sellaisen käsityksen, että olen ylpeä kun en seurustele heldän kanssaan. Kärsin tällaisista tilanteista kovasti.
Harmittaa vaan kun olemme esim. mieheni kanssa jossain hänen ystäviensä kanssa niin olen "tuppisuu" ja vain kuuntelen ja hymyilen. Toiset saavat sellaisen käsityksen, että olen ylpeä kun en seurustele heldän kanssaan. Kärsin tällaisista tilanteista kovasti.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sama tilanne, minä 30 . Koitan kerta kerralta puhua enemmän, ei onnistu aina. Ei kaikkien tarvitse edes olla niin äänessä, aktiivinen läsnäolokin( mikä ilmaus!) on jo tärkeää.
Keski-ikäinen minäkin ja hiljaa ellei minulta
erikseen kysytä jotain. Äiti taisi aikoinaan
neuvoa, että "puhuminen hopeaa, vaikeneminen
kultaa". Tätä "hyvää neuvoa" en ole omille
lapsilleni antanut. Sattuneesta syystä.