Ajattelin vaan sellaista kysyä, että kun tästäkin on ollut paljon keskustelua,mutta miesten kommentteja siitä ei ole kuitenkaan tullut. eli kun se paska tosiaan siinä synnytyksessä saattaa lentää tai aika usein niin käykin, ja naiset pelkäävät miestensä reaktiota siihen. Niin nyt vaan haluaisin kuulla, että mitä miehet siitä oikeasti ajattelee. Ymmärtääkö mies sen että se kuuluu asiaan.
mielellään asiallisia vastauksia. :)
mielellään asiallisia vastauksia. :)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Peräruiske auttaa kummasti.
Ihan tosi...Tiesitkö että peräruisketta ei anneta kun synnytys on käynnistynyt? Että muista laittaa itselles ajoissa!
Meillä sairaalassa laitetaan peräruiske ennen ponnistusta. Kun odotellaan käynnistystä. Ei sitä jälkikäteenkään laiteta, vaan niin että suoli kerkee tyhjentyyn riittävän ajoissa.. :)
hmm.. aina ei synnytys mene niin kaavan mukaan.. ei sitä aina keretä laittamaan.. entäpäs sitten...
Sama se mitä siellä lentää nynnyt pyörtyy ennenkun mitään lentää ja tosimiehet ei hätkähdä ku kaikki kuuluu asiaan.
Ja siis kuka voi kuvitella että 3 kilonen möykky jalkojen välistä tulee nätisti ulos? Uunot?
Edellistä asiallisemmin mukaillen: Asia on kyllä juurikin niin, että synnytys on tapahtumana niin erikoinen kaikkineen, ettei siinä yhdet scheisset paljon tunnu. Jos synnytyksen jälkeen äiti tarvitsee paljon palautumisaikaa ennen kuin esim. sänkytouhut kiinnostaa, saattaa aikaa tarvita myös isä. Mut kyl se siitä.
...mtä tulee. Kunhan lapsi on terve!
Eli mitään ei synnytyksessä lentäny ulos kuin itse vauva... huolehditte naiset että suoli on tyhjä ennen synnytystä jos tuollainen asia vaivaa...
Peräruiske kuuluu synnytystä edeltäviin toimenpiteisiin. Se pitää huomen siitä että synnyttävä äiti hyppää vessassa kolme - viisi kertaa tunnin aikana. Paska lentää silloin, ja synnyttäessä ei ole paskasta tietoakaan.
Kiireiset synnytykset saattavat olla asia erikseen.
Meillä ei synnytysvastaanotossa ilmeisesti muistettu antaa sitä, eikä se sattunut tulemaan mieleen äidille tai minullekaan sinä aikana kun siellä oltiin. Synnytyssalissa sitten kätilö oli pahana kun ei oltu sitä peräruisketta muistettu ottaa... mutta sattuuhan tuota.
Tuollainen vauvanpää kun tulee ulos, niin onhan se selvää että se tyhjentää tullessaan myös ns. naapurikanavan.
Miten joku voi kysyä tällaista? Eikö tärkeämpää olisi kysyä mieheltä sitä, mitä mieltä hän on sen lapsen synnyttämisestä? Mies kun sattuu olemaan sen lapsen isä; ei tortun!
niitä kummempiakin juttuja. toiset miettivät sitä, kannattaako isä ylipäätään ottaa mukaan synnytykseen, jos seksuaaliset halut vähenevät.
onneksi useimmat ihmiset ymärtävät ulostamisenkin olevan täysin luonnollinen ja jokapäiväinen asia kaikille! (heh)
tähän voisin vetää sivusta sellaisen pikku gallupin, että,...
1. kuinka pitkän tuttavuuden jälkeen uskalsit pieraista ensimmäisen keran kumppanisi kuullen?
2.kuinka kauan olite tunteneet, ettet enää hävennyt omaa pieraisuasi?
3.laitako aina vessan oven kiinni siellä asioidessasi?
4.missä vaiheessa suhdetta lakkasit laittamsta se kiinni?
5. laitako oven aina kiinni vain asioidessasi ns. isommalla asiallasi?
6. oletko nähnyt kumppanisi pissaavan?
7. tuntuuko nololta, jos pulisosi tulee vessaan, kun olet juuri vääntämässä **skaa?
jne,...
hei tottakai nämä asiat mietityttävät!
tunnen itse hlökohtaisesti kaksi krohnin tautia (miten se kirjoitetaan?), jjoista toinen on mies ja toinen nainen (25-vuotiaita ystäviäni molemmat ja kyseessä on melko harvinainen ja vasta tunnetuksi tullut sairaus, joka ei tartu) sairastavaa ihmistä. näillä suoli ei toimi normaalisti ja joutuvat käymään vessassa hyvin usein ja jälkeen jää suorastaan kammottava haju. lisäksi tunnen ainakin yhden heliko-bakteerista kärsivän (todennäköisesti tunnen usampiakin, en vaan tiedä). erilaiset ruokatottumukset, -tavat jaruokailuaikojen säännöllisyys vaikuttavat. tämä ei siis lity tuohon synnyykseen, vaan ylipäätään näihin "oloihin tilanteisiin", jotka toiset osaavat otaa lonnollisina, ku toiset eivät.
kun itse "synnytin" (ensimmäisestä ynnytyksestä ja elävänä syntyneen lapsen synnyyksestä en muista paljon, koska olen halunnut unohtaa (sain keskostytön, joka eli päivän) ja olin aika vahvasa lääkityksessä. sen sijaan abortista (tehtiin vasta viikolla 14, koska raskaus ilmeni vasta tuolloin ja jouduin tosiaan "synnytämään" kuolleen sikiön)muistan, että tuntui samalta, kuin **skan vääntäminen ja tuon joudin kaiken lisäksi tekemään "pytylle" (muistuttaa vessanpönttöä) istualtani.