Viidelläkympillä rapakon yli...

50 keur veneeseen

Varmasti monella nettipurjehtijalla on sama haave: Pitää vuosi sapattia ja lähteä Karibialle. Nyt veneenä saaristopurjehtija, mutta jotta Atlantin ylitys olisi mahdollinen, niin pitäisi olla vähän jämäkämpi vene. Asuntoa ei viitsisi myydä ja rahaa pitäisi jäädä elämiseenkin, joten max. budjetti veneelle ja varusteille olisi 50 kiloeuroa. Reissuun oltaisiin lähdössä kahdestaan, joten mitään perhevenettä ei tarvita.

Mikä olisi siis oma venevalintasi reissulle Helsinki-Kanaria-Karibia ja takas Azoreitten kautta? Jos veneen hinta olisi max. 40 KEUR niin varusteisiin jäisi vielä 10 KEUR. Minkä ottaisit?

Jos avaan omaa ajatusmaailmaa, niin HR 29 voisi olla luonteva valinta. Tuolta 80-luvun puolelta olevia veneitä saa noin 45 KEURolla.

41

703

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • maailmallevaan

      Laita vaikka nettiveneeseen hakuun 25-40 tonnia, yli 9 m. lujitemuovi tai teräs.


      Löytyy trgaa, Vindötä, Nauticattia, Oe, Jon, Helmsman...

      Siitä vaan valitsemaan oman mieltymyksen mukaan.
      Kaikki kelpaavat jos haluja lähtöön vain on.

    • 3+15

      Hollannista tai Englannista Van de Stadt, Bruce Roberts tai CA:n ja Sprayn eri versiot, 34 - 36 jalkaa. Ovat jo valmiiksi varusteltuja, toisin kuin kotosuomessa. Hintakin on tuossa mainitsemassasi luokassa.

    • Seppomartti

      Jos budjetti on 50 k€ niin älä käytä 45 hankintahintaan vaan hankintahinnaltaan halvempi vene tyyliin Albin Vega ja enemmän pelivaraa varusteluun ja korjauksiin. Kahdelle varmaan 25-30 jalkaa on kooltaan alaraja mutta saatat joutua hankkimaan purjeita, tuuliperäsimen, aurinkokenoja, jolllan, perämoottorin, epirbin, pienen watermakerin, useita matkoja hankintapaikkakunnalle jne jne. 5k€ ei riitä.

    • 34

      just ostin 7keurolla veneeseen varusteita, ei näy missään. 10keuroa menee tosta vaan jos valtamerivarusteita tarvitaan.

      • valmiiksi varustettu

        Juuri näin. Valtamerivarustus tulee yllättävän kalliiksi, jos kaiken joutuu ostamaan.
        Oma neuvoni onkin etsiä markkinoilta sellaisia veneitä, joissa valtamerivarustus on valmiina ja valita niistä. Niin tein itse viimeksi, kun vaihdoin venettä uusiin Atlantin ylityksiin.


    • Pienimmäinen

      Halparassi varmaan ihan hyvä ajatus 1-2 porukalle noin muutaman kurkistuksen kokemuksella vaikkakin olen Jonasukki. Jos löytämässäsi on jo valmiiksi ankkuripeli, tuuliperäsin, kukaties biminintapaista ja apukone joka jaksaa puskea niin Itämeren ja Euroopan rantojen jälkeen vain riittävästi vettä ja evästä niin...

      Takaisinpäin sama runo paitsi ylimeno ei ehkä ole niin runollista.

      • 28

        saat paremmankin kun myyt sitä toista matkalaista eri satamissa.


      • Alkup.
        28 kirjoitti:

        saat paremmankin kun myyt sitä toista matkalaista eri satamissa.

        Heheh...kysymys olikin että mikä vene & varustus jos budjetti on 50 KEUR. Jollainhan ne elämiseen tarvittavatkin rahat pitää tienata. :)


    • s_411

      Rahtaa se saaristopurjehtija laivalla yli ja purjehdi sillä. Varmasti harvinainen vene noissa maisemissa ja saatat saada sen myydyksi hyvällä hinnalla ennen loman päättymistä.

    • 1+4

      Voisikohan joku lujarakenteinen puolitonnari, esim. Jon 30, Antilla 30 tai Ballad, olla näppärämpi ratkaisu kuin HR 29? Ovat nopeampia, todennäköisesti reippaasti merikelpoisempia ja sisältä valmiiksi tilavampia mikä mahdollistaa erilaisen tarpeellisen kaman raijauksen.

      Hinnat pyörivät kunnon, varustuksen ja planeettojen asennon vaikutuksesta 14-30 tonnin välillä Suomessa ja Ruotsissa. Etenkin Balladiin löytyy valmiiksi useita malleja kiinteälle sprayhoodille ym. härpäkkeelle mitä monet pitkänmatkan kulkijat ovat katsoneet tarpeelliseksi. Sisätiloiltaan Jon 30 lienee lähimpänä H-R tyyliä, tosin jotkut Antillatkin ovat erittäin hienosti laitettuja. Ballad on enemmänkin funktionaalinen mutta siihen löytyy toisaalta valmiiksi jo tilattavissa olevia customointeja.

      • L32 olisi varma
        2+20 kirjoitti:

        Varteenotettava vaihtoehto on etsiä jo valmiiksi pitkälle matkalle varustettua venettä. Ruotsissa näitä on useammin tarjolla:

        http://www.blocket.se/stockholm/Laurin_32_a__L32_Mk_II_39602653.htm?ca=11&w=3
        http://www.blocket.se/stockholm/Marieholm_32_39117558.htm?ca=11&w=3
        http://www.blocket.se/kristianstad/Nardus_92_segelbat_med_ny_motor_36347222.htm?ca=11&w=3

        Tuossahan olisi kaksi, joita kannattaisi miettiä (L32 ja Marieholm32). Itse olen seilannut Laurinkosterilla ja tiedän merikelpoiseksi. Tuuliperäsinkin valmiina.


      • seppomartti
        L32 olisi varma kirjoitti:

        Tuossahan olisi kaksi, joita kannattaisi miettiä (L32 ja Marieholm32). Itse olen seilannut Laurinkosterilla ja tiedän merikelpoiseksi. Tuuliperäsinkin valmiina.

        Hinta/laatu-suhde on kaikissa kolmessa suotsalaisveneessä aiottuun tarkoitukseen parempi kuin kotimaisissa. Jos noin vanha vene on kohtuullisessa kunnossa niin olisi helppo tuoda kotimaahan lyhyttä kunnostusta varten ja sitten matkaan.


      • 2012

      • DolphinD

        Nimimerkin "1 4" mainitsemat venetyypit soveltuvat kaikki hyväkuntoisina ja hyvin varusteltuina ko. reissuille. Kyse on siis enemmän siitä, että löytää sen hyvän yksilön. Varusteluun kannattaa tosiaan varata riittävästi budjetista. Ja kun puhutaan vanhoista vehkeistä, niin yllättäviä korjaustarpeita tulee varmasti eteen ja nämä syövät nopeasti sitä varustelubudjettia. Balladin, Jonin ja Antillan pyyntihinnat tosiaan vähän edullisepia kuin HR 29:n. Toisaalta monet ensin mainituista ovat yli 30 vuotta vanhoja, kun taas kaksysiä on ollut tuotannossa vielä 90-luvulla. Tämä voi vaikuttaa myös niihin päivityskustannuksiin.

        Kiinnostaisi tietää että millä perusteella esim. Ballad on "reippaasti merikelpoisempi" kuin HR 29? Millekään noista venetyypeistä ei taida olla laskettu AVS:ää tai STIX:iä, joten niitä arvoja voidaan vaan spekuloida. Esim. Capsize Screening Factor HR 29:llä 1,83 ja Balladilla 2,02. Avomeriveneelle suositeltu CSF


      • Jon kolmekymppisen
        DolphinD kirjoitti:

        Nimimerkin "1 4" mainitsemat venetyypit soveltuvat kaikki hyväkuntoisina ja hyvin varusteltuina ko. reissuille. Kyse on siis enemmän siitä, että löytää sen hyvän yksilön. Varusteluun kannattaa tosiaan varata riittävästi budjetista. Ja kun puhutaan vanhoista vehkeistä, niin yllättäviä korjaustarpeita tulee varmasti eteen ja nämä syövät nopeasti sitä varustelubudjettia. Balladin, Jonin ja Antillan pyyntihinnat tosiaan vähän edullisepia kuin HR 29:n. Toisaalta monet ensin mainituista ovat yli 30 vuotta vanhoja, kun taas kaksysiä on ollut tuotannossa vielä 90-luvulla. Tämä voi vaikuttaa myös niihin päivityskustannuksiin.

        Kiinnostaisi tietää että millä perusteella esim. Ballad on "reippaasti merikelpoisempi" kuin HR 29? Millekään noista venetyypeistä ei taida olla laskettu AVS:ää tai STIX:iä, joten niitä arvoja voidaan vaan spekuloida. Esim. Capsize Screening Factor HR 29:llä 1,83 ja Balladilla 2,02. Avomeriveneelle suositeltu CSF

        Capsize risk on 1,74 ; Comfort factor 30 ; Roll accel 0,069 ; Roll period 3,3

        Nämä on uitettu John Holtrop`in muutaman tuhannen veneen laskentaohjelmasta, jolla hän etsi unelmavenettään ja suunnitteluparametrejä noiden ja monien muiden tekijöiden mukaan avomeriveneelle. Jon 40 on hänen alkuperäisellä listallaan varsin kärjessä, 30 ei mukana, lupasi kyllä viestissään lisätä kuin myös Swan 38:n. Nuo lukuarvot samoja laskentakaavoja käyttäen.

        Veneiden ominaisuuksia voi jollain tavalla kuvata noiden yhtälöiden/parametrien avulla - sanokaa mitä hyvänsä, eri kokoluokat myös huomioon ottaen. Ihan sama ei sovi tankkerille kuin pienelle purjeveneelle.. HR29 ja Jon30 ovat kuitenkin myös laskennallisesti sukua keskenään

        Tuolta:

        http://www.best-maritime.info/underconstruction.html

        Oli justiinsa sivu remontissa:-)


      • 1+4
        DolphinD kirjoitti:

        Nimimerkin "1 4" mainitsemat venetyypit soveltuvat kaikki hyväkuntoisina ja hyvin varusteltuina ko. reissuille. Kyse on siis enemmän siitä, että löytää sen hyvän yksilön. Varusteluun kannattaa tosiaan varata riittävästi budjetista. Ja kun puhutaan vanhoista vehkeistä, niin yllättäviä korjaustarpeita tulee varmasti eteen ja nämä syövät nopeasti sitä varustelubudjettia. Balladin, Jonin ja Antillan pyyntihinnat tosiaan vähän edullisepia kuin HR 29:n. Toisaalta monet ensin mainituista ovat yli 30 vuotta vanhoja, kun taas kaksysiä on ollut tuotannossa vielä 90-luvulla. Tämä voi vaikuttaa myös niihin päivityskustannuksiin.

        Kiinnostaisi tietää että millä perusteella esim. Ballad on "reippaasti merikelpoisempi" kuin HR 29? Millekään noista venetyypeistä ei taida olla laskettu AVS:ää tai STIX:iä, joten niitä arvoja voidaan vaan spekuloida. Esim. Capsize Screening Factor HR 29:llä 1,83 ja Balladilla 2,02. Avomeriveneelle suositeltu CSF

        Uskon HR 29:n olevan kaikin puolin erinomainen matkavene, mutta äärimmäisen tieteellisen Blocket/Yachtworld -analyysin perusteella hyvät yksilöt näyttäisivät menevän budjetin ulkopuolelle etenkin kun venettä pitäisi varustella. Aiemmassa linkissä mainittu Nardus 92 on muuten Balladin kopio.


      • DolphinD
        Jon kolmekymppisen kirjoitti:

        Capsize risk on 1,74 ; Comfort factor 30 ; Roll accel 0,069 ; Roll period 3,3

        Nämä on uitettu John Holtrop`in muutaman tuhannen veneen laskentaohjelmasta, jolla hän etsi unelmavenettään ja suunnitteluparametrejä noiden ja monien muiden tekijöiden mukaan avomeriveneelle. Jon 40 on hänen alkuperäisellä listallaan varsin kärjessä, 30 ei mukana, lupasi kyllä viestissään lisätä kuin myös Swan 38:n. Nuo lukuarvot samoja laskentakaavoja käyttäen.

        Veneiden ominaisuuksia voi jollain tavalla kuvata noiden yhtälöiden/parametrien avulla - sanokaa mitä hyvänsä, eri kokoluokat myös huomioon ottaen. Ihan sama ei sovi tankkerille kuin pienelle purjeveneelle.. HR29 ja Jon30 ovat kuitenkin myös laskennallisesti sukua keskenään

        Tuolta:

        http://www.best-maritime.info/underconstruction.html

        Oli justiinsa sivu remontissa:-)

        HR:ien kohdalla vertailussa ongelmana on, että veistämö ilmoittaa esitetiedoissa kevyen konstruktiopainon tms. ja käytännössä veneet painavat tyhjänä helposti 1000 kg enemmän. Udkik:n tietokantaan näkyy HR 29:n kohdalle merkitty uppoumaksi 4720 kg (punnittu arvo?), joka on mielestäni lähempänä totuutta, kun veistämön ilmoittama 3800 kg. Jos tuon korjatun painon syöttää laskentaohjelmaan, niin HR 29:n CSF 1,7 ja MC 32.

        Antillan uppoumaksi merkitty 3900 kg, mutta taitaa sekin olla alakanttiin? Kölipainot Antillalla, Jonilla ja HR:llä lähes identtiset. HR ja Antilla ovat reilut parikymmentä senttiä Jonia kapeampia. Eli aika lailla samoissa ovat noiden kolmen veneen laskennalliset arvot.


      • Tahtoo yleensä
        DolphinD kirjoitti:

        HR:ien kohdalla vertailussa ongelmana on, että veistämö ilmoittaa esitetiedoissa kevyen konstruktiopainon tms. ja käytännössä veneet painavat tyhjänä helposti 1000 kg enemmän. Udkik:n tietokantaan näkyy HR 29:n kohdalle merkitty uppoumaksi 4720 kg (punnittu arvo?), joka on mielestäni lähempänä totuutta, kun veistämön ilmoittama 3800 kg. Jos tuon korjatun painon syöttää laskentaohjelmaan, niin HR 29:n CSF 1,7 ja MC 32.

        Antillan uppoumaksi merkitty 3900 kg, mutta taitaa sekin olla alakanttiin? Kölipainot Antillalla, Jonilla ja HR:llä lähes identtiset. HR ja Antilla ovat reilut parikymmentä senttiä Jonia kapeampia. Eli aika lailla samoissa ovat noiden kolmen veneen laskennalliset arvot.

        Vanhaan tätiin kertyä lisää kiloja "pienellä pallonkiertovarustuksella". Miten ne kilot sitten sijoittuvatkaan, jos kannelle, kaiteeseen tai jopa jonnekin tolppaan tai mastoon kuten tutkahärvelit ym. niin vaikutus on yleensä negatiivinen. Tai, tietysti jos on armoton lattapohja niin auttaahan se Comfort Factoriin, mutta Capsize kyllä osoittaa vielä enemmän meren pohjaan päin. Ylipäänsä kuitenkin syväpilssisessä veneessä raskain kuorma saadaan sijoitettua vesirajan alapuolelle ja ehkä vielä hitausmomenttia lisäten köliviivasta sivulle keskilaivaan.

        Nosturin puntarissa vanhan Jon30 numerot vilkkuu viiden tonnin tienoilla. Siinä sitä on puolitonnari:-)


      • 3+18
        Tahtoo yleensä kirjoitti:

        Vanhaan tätiin kertyä lisää kiloja "pienellä pallonkiertovarustuksella". Miten ne kilot sitten sijoittuvatkaan, jos kannelle, kaiteeseen tai jopa jonnekin tolppaan tai mastoon kuten tutkahärvelit ym. niin vaikutus on yleensä negatiivinen. Tai, tietysti jos on armoton lattapohja niin auttaahan se Comfort Factoriin, mutta Capsize kyllä osoittaa vielä enemmän meren pohjaan päin. Ylipäänsä kuitenkin syväpilssisessä veneessä raskain kuorma saadaan sijoitettua vesirajan alapuolelle ja ehkä vielä hitausmomenttia lisäten köliviivasta sivulle keskilaivaan.

        Nosturin puntarissa vanhan Jon30 numerot vilkkuu viiden tonnin tienoilla. Siinä sitä on puolitonnari:-)

        Mitä tuo viittaus Jon 30:een tarkoittaa edellisen kappaleen valossa.


    • dfghdf

      No minä kyllä ostaisin sen veneen sieltä rapakon takaa ja purjehtisin sillä siellä. Takaisintulo sitten vähän fiilisten mukaan, joko myisin veneen tai sitten toisin Suomeen.

      Vaikka tämä: http://www.sailboatlistings.com/view/27473

    • 0+4

      JOs kerran kilpapurjehtiat ylittävät valtameriä keveillä ja nopeilla purjeveneillä, niin kyllä matkapurjehtijan kannattaisi valita oikea purjevene kuin joku hr29, jon30 ja mitä kaikkea uppotukkeja on ehdotettu.

      Kipparista se on kiinni miten merillä pärjää. Nopealla veneellä pääsee nopeammin rantaan ja sitä kautta veneily on turvallisempaa kuin jollain hitaalla uppotukilla.

      http://yachtbroker.escapeartist.com/images/10789.jpg

      • höpöhöpöä...

        0 4 onkin oiva nimimerkki: ensimmänen luku kuvastaa kirjoittajan omaa kokemusta valtameripurjehduksesta ja jälkimmäinen luku asteikolla 0-10 kokemusta purjehduksesta yleensä.

        On selvä, että kokenut kippari voi pärjätä melkein millä veneellä tahansa. Hän ei kuitenkaan valitse mitä venettä tahansa. Nopealla veneellä rantaan ehtimiset ovat höpötystä, kun puhutaan valtameren ylityksestä.


      • saimaan jodlaava a
        höpöhöpöä... kirjoitti:

        0 4 onkin oiva nimimerkki: ensimmänen luku kuvastaa kirjoittajan omaa kokemusta valtameripurjehduksesta ja jälkimmäinen luku asteikolla 0-10 kokemusta purjehduksesta yleensä.

        On selvä, että kokenut kippari voi pärjätä melkein millä veneellä tahansa. Hän ei kuitenkaan valitse mitä venettä tahansa. Nopealla veneellä rantaan ehtimiset ovat höpötystä, kun puhutaan valtameren ylityksestä.

        Jodlari nyt siinä taas jorisee omiaan. Hänellehän Saimaa edustaa matkaa valtameren taakse ja vieraille maille. Ja sellaiseenhan X-79 on mainio väline, ihan hänen omasta kokemuksestaan puhuen.


      • 23+4
        saimaan jodlaava a kirjoitti:

        Jodlari nyt siinä taas jorisee omiaan. Hänellehän Saimaa edustaa matkaa valtameren taakse ja vieraille maille. Ja sellaiseenhan X-79 on mainio väline, ihan hänen omasta kokemuksestaan puhuen.

        Uppotukkiveneilijät yllä kirjoittavat roskaa nettiin total 13 riviä. Sitä se surkea venee teettää.


      • niin turhaa
        23+4 kirjoitti:

        Uppotukkiveneilijät yllä kirjoittavat roskaa nettiin total 13 riviä. Sitä se surkea venee teettää.

        Tää oli taas 2 riviä silkkaa 100% typeryyttä.


      • pesu ja linkous

        Rintamat llikkuvat niin nopeasti, että sääreititystä ei kannata yrittää venellä, joka ei pysty säännöllisesti yli 300 mailin vuorokausimatkoihin. Atlantin ylitys kestää kaksi-kolme viikkoa ja säätä voidaan ennustaa vain muutaman päivän päähän, joten yllätyksiin pitää varautua. Parempi siis hankkia vene, joka kestää kovaakin keliä eikä ravista pientä miehistöä hengiltä silloin kun pitää pysyä päiviä kannen alla suojassa.


      • seppomartti
        pesu ja linkous kirjoitti:

        Rintamat llikkuvat niin nopeasti, että sääreititystä ei kannata yrittää venellä, joka ei pysty säännöllisesti yli 300 mailin vuorokausimatkoihin. Atlantin ylitys kestää kaksi-kolme viikkoa ja säätä voidaan ennustaa vain muutaman päivän päähän, joten yllätyksiin pitää varautua. Parempi siis hankkia vene, joka kestää kovaakin keliä eikä ravista pientä miehistöä hengiltä silloin kun pitää pysyä päiviä kannen alla suojassa.

        Nyt alkaa mennä satujen puolelle. Tästä lukijakunnasta ei taida löytyä ketään, joka "säännöllisesti pystyy yli 300 mailin vuorokausimatkoihin". Atlantin ylitys olisi noin 1.5 viikkoa. Yo päivämatkat tarkoittavat jatkuvaa yli 12.5 knotsin keskinopeutta. Ei ainakaan yksirunkoveneillä eikä harrastelijamiehistöllä. Olisi paras katsella vähemmän VOR tarinoita ja pysyä kohtuullisessa realismissa.


      • halpaa hupia
        niin turhaa kirjoitti:

        Tää oli taas 2 riviä silkkaa 100% typeryyttä.

        Aina sitä hiukan voi jodlaria höynäyttää. Se kun iskee kiinni samaan syöttiin samassa loukussa vaikka kuinka monta kertaa ikinä oppimatta, että loukku napsahtaa kun syöttiin koskee.


      • pesu ja linkous
        seppomartti kirjoitti:

        Nyt alkaa mennä satujen puolelle. Tästä lukijakunnasta ei taida löytyä ketään, joka "säännöllisesti pystyy yli 300 mailin vuorokausimatkoihin". Atlantin ylitys olisi noin 1.5 viikkoa. Yo päivämatkat tarkoittavat jatkuvaa yli 12.5 knotsin keskinopeutta. Ei ainakaan yksirunkoveneillä eikä harrastelijamiehistöllä. Olisi paras katsella vähemmän VOR tarinoita ja pysyä kohtuullisessa realismissa.

        Siinähän se pointti juuri onkin. Tarkoittaa, että tavallisen pulliaisen ei kannata lähteä merelle solmun-pari keskivertoa nopeammalla veneellä ja olettaa pääsevänsä rantaan merkittävästi aikaisemmin jos todella paha keli iskee. Vasta kun veneellä pääsee säännöllisesti 300 mailin päivämatkoihin (iso kilpavene tai katamaraani), niin vasta silloin vauhdista on apua myrskyn noustessa.


      • NOT
        pesu ja linkous kirjoitti:

        Siinähän se pointti juuri onkin. Tarkoittaa, että tavallisen pulliaisen ei kannata lähteä merelle solmun-pari keskivertoa nopeammalla veneellä ja olettaa pääsevänsä rantaan merkittävästi aikaisemmin jos todella paha keli iskee. Vasta kun veneellä pääsee säännöllisesti 300 mailin päivämatkoihin (iso kilpavene tai katamaraani), niin vasta silloin vauhdista on apua myrskyn noustessa.

        Ai vähän niin kuin noilla VOR-lättäpohjilla, nehän on onnistuneesti kyenneet väistelemään kovia kelejä, ja pitäneet runkonsa ja mastonsa kuosissa...

        ...vitsi vitsi.

        Ei muuta kuin Saimaan Jodlaavalel Aunukselle hieman ajateltavaa... vaatisi tietty sen, että sillä olisi siihen tarvittava lihas...


      • seppomaartti
        pesu ja linkous kirjoitti:

        Siinähän se pointti juuri onkin. Tarkoittaa, että tavallisen pulliaisen ei kannata lähteä merelle solmun-pari keskivertoa nopeammalla veneellä ja olettaa pääsevänsä rantaan merkittävästi aikaisemmin jos todella paha keli iskee. Vasta kun veneellä pääsee säännöllisesti 300 mailin päivämatkoihin (iso kilpavene tai katamaraani), niin vasta silloin vauhdista on apua myrskyn noustessa.

        Hitaammallakin veneellä kaikki varmaan pyrkivät seuraamaan säätä ja valitsemaan reittiä odotettavissa olevien tuulien mukaan. Jos ymmärsin ajatuksesi oikein niin vaatimuksesi jatkuviin yli 300 mailin päivämatkoihin merkitsee tarpeeksi kovan matalapaineen odottelua monirunkoveneellä Atlantin länsirannalla ja sitten matalapaineen mukana yli itään. Hyväkään koillispasaati ei oikein riitä vauhtivaatimukseen, Ks ARC2011 esim. ex Whitbread s/y Rothmans. Tarvitaan muutaman miljoona budjetti. Ei 50keur ja gastivaimo kuten tässä ketjussa oli aloitus.


    • seppomartti

      0 4 antaa hyvän linkin 36 jalkaisesta hiilikuituraaserista, jolla voi hyvinkin päästä rapakon yli kovaa. Mutta kun ketjun aloittajan budjetti oli 50000 eikä vaimon kanssa kovin kummoiseen kilpailuun voi osallistua- niin ei oikein natsaa yhteen.

      • 4+5

        Niin, eihän niitä kovaa kulkeviä käytettyjä raasereita löydy 50 kilolla, esmes x-99.


    • analyysi

      Hommaa vaan saaristoristeilijän tilalle hr 29 tms. Palstalle kaivataankin lisää surkeasta veenestä kärsiviä kpäitä.

      • takana kateus?

        Noinko arvelet? Minä taas tein sinusta analyysin ja väitän, että "surkeasta veneestä kärsiviä kpäitä" saattavatkin olla juuri sinun kaltaisesi virtuaaliveneilijät, jotka todellisuudessa joko eivät omista minkäänlaista venettä tai hakevat vertaistukea heikolle kisamenestykselleen.
        Taidat kadehtia hr 29:n omistajia ja kaikkia niitä purjehtijoita, jotka ovat seilanneet muuallakin kuin kotirannoilla ja niitä, jotka oikeasti ovat lähdössä isoille vesille.


      • analyysi
        takana kateus? kirjoitti:

        Noinko arvelet? Minä taas tein sinusta analyysin ja väitän, että "surkeasta veneestä kärsiviä kpäitä" saattavatkin olla juuri sinun kaltaisesi virtuaaliveneilijät, jotka todellisuudessa joko eivät omista minkäänlaista venettä tai hakevat vertaistukea heikolle kisamenestykselleen.
        Taidat kadehtia hr 29:n omistajia ja kaikkia niitä purjehtijoita, jotka ovat seilanneet muuallakin kuin kotirannoilla ja niitä, jotka oikeasti ovat lähdössä isoille vesille.

        Mitä enemmän selitystä, sen k-päämpi. MOT.


      • extreme sport
        analyysi kirjoitti:

        Mitä enemmän selitystä, sen k-päämpi. MOT.

        k-päisyyden paras mitta on kello. Mitä hullumpaan aikaan tänne kirjoittaa, sen k-päisempi on. Äärimmäiset tapaukset pinnistelevät aamuyöhön saakka.


    • sldkjf3233

      Osta se vene karibialta. Voit ostaa sellaisen mikä soveltuu siellä oloon. Turha tuolla budjetilla on ostaa puron ylitys venettä.

      Siellä on paljon veneitä myytävänä joissa on jo valmis varustelu.

    • maailmallevaan.

      Kun hankit venettä pitkäaikaiseen asumiseen, niin keskity hyvin veneen tiloihin.
      Siitä tulee pitkäaikainen koti.
      On pikkaisen eri asia purjehtia viikonlopuksi saareen, tai 2 viikon kesäloma kun ollaan yöt satamissa.

      Tavaraa on paljon, veneen pitää kantaa kuormaa hyvin.
      Erillinen suihku pitää olla. Kaikkiin laitteisiin helppo pääsy ja helppo huollettavuus, laadukkaat laitteet.

      Pentterissä hyvät tilat säilytykseen ja kokkaamiseen, mutta ei liian väljät että voi merelläkin tehdä.

      Säilytystilaa ja säilytystilaa.

      Erilliset punkat molemmille joissa voi kovalla kelillä nukkua molemmilla kallistuksilla.
      Hyvä kansi jolla voi viettää aikaa paljon niin ankkurissa kuin merellä
      Loppupelissä veneen nopeus, lys jne nettinippelitieto on toissijaista, sillä veneessä ollaan kokoaika ja kiire ei pidä olla.

      Turvallinen vene jossa hyvät tilat.

      Parhimman veneen saat, jos menet esim Floridan puolelle ja ostat sieltä kunnon valtameriveneen, joka on käyttöön tehty.
      Turvallisessa ja mukavassa veneessä viihtyy kaikki, ei tule koti-ikävä ensimmäisen kunnon paskakelin jälkeen, ja se paskakelihän osuu kohdilleen kuitenkin.

      Sopivia veneitä ovat pitkäköliset valtamerikäyttöön suunnitellut veneet.
      Veneen voit ostaa jenkeistä, rekisteröidä suomeen ja purjehtia.
      Veneen voi vaikka myydä reissun päätteeksi, tai tuoda suomeen, maksaa alv ja tulli.
      Sertifiointi on max 5000€. Tai sitten et ilmoittele sen kummemmin minneköön, sillä venehän on jo rekisteröity suomeen, sehän on seissyt sukusi suulissa jo 18 vuotta, jonka jälkeen kunnostit sen, rekisteröit ja lähdit maailmalle.

    • Kyllä onnistuu

      Meillä on nyt juuri tuollainen kuvio. 40-jalkainen 80-luvun lopulla tehty suomalaisvene maksoi 65 000, ja sen kunnostukseen menee noin 30 000.

      Sen jälkeen veneen pitäisi olla siinä kunnossa, että sillä purjehtii mukavasti vaikka minne.

      Aiempi vene oli 29-jalkainen avomerivene. Oikein hyvä laite sinänsä, mutta en olisi viitsinyt sillä lähteä Itämerta kauemmas. Liian pienet tilat asua, jopa kahdelle, ja matkavauhti 5 solmua. 40-jalkainen kulkee 6,5. Siinä on pitkällä matkalla iso ero, joka vielä korostuu sillä, että 29-jalkaiseen mahtuu muun muassa vettä paljon vähemmän.

      Jos kuitenkin pientä pitkänmatkan venettä haluat, tässä muutama (eivät tosin yleensä Suomessa): Westsail 32, Colin Archer 30, mikä tahansa pieni HR, Allegro 33. Ja on tietysti monta muutakin.

      Ja tässä erittäin hyvä linkki aiheesta: http://www.atomvoyages.com/planning/good-old-boats-list.html

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Räppäri kuoli vankilassa

      Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "
      Maailman menoa
      87
      4048
    2. Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä

      Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella
      Ikävä
      24
      2901
    3. No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen

      Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol
      Ikävä
      45
      2310
    4. Missä näitte viimeksi?

      Missä näit kaivattua viimeksi ja oliko sähköä ilmassa?
      Ikävä
      34
      1311
    5. Puukotus yöllä

      Oli kaveri hermostunut ja antanut puukosta.
      Sotkamo
      10
      899
    6. 131
      875
    7. rakas J siellä jossain

      Niin ikävä sua. -P. Nainen
      Ikävä
      6
      864
    8. Masan touhut etenee

      Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa
      Äänekoski
      12
      811
    9. Naisten ja miesten tasoeroista

      Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris
      Ikävä
      124
      756
    10. You've been running and

      so has your mind, I'm thinking of you all the time... 💘
      Ikävä
      11
      750
    Aihe