Varmasti monella nettipurjehtijalla on sama haave: Pitää vuosi sapattia ja lähteä Karibialle. Nyt veneenä saaristopurjehtija, mutta jotta Atlantin ylitys olisi mahdollinen, niin pitäisi olla vähän jämäkämpi vene. Asuntoa ei viitsisi myydä ja rahaa pitäisi jäädä elämiseenkin, joten max. budjetti veneelle ja varusteille olisi 50 kiloeuroa. Reissuun oltaisiin lähdössä kahdestaan, joten mitään perhevenettä ei tarvita.
Mikä olisi siis oma venevalintasi reissulle Helsinki-Kanaria-Karibia ja takas Azoreitten kautta? Jos veneen hinta olisi max. 40 KEUR niin varusteisiin jäisi vielä 10 KEUR. Minkä ottaisit?
Jos avaan omaa ajatusmaailmaa, niin HR 29 voisi olla luonteva valinta. Tuolta 80-luvun puolelta olevia veneitä saa noin 45 KEURolla.
Viidelläkympillä rapakon yli...
41
703
Vastaukset
- maailmallevaan
Laita vaikka nettiveneeseen hakuun 25-40 tonnia, yli 9 m. lujitemuovi tai teräs.
Löytyy trgaa, Vindötä, Nauticattia, Oe, Jon, Helmsman...
Siitä vaan valitsemaan oman mieltymyksen mukaan.
Kaikki kelpaavat jos haluja lähtöön vain on. - 3+15
Hollannista tai Englannista Van de Stadt, Bruce Roberts tai CA:n ja Sprayn eri versiot, 34 - 36 jalkaa. Ovat jo valmiiksi varusteltuja, toisin kuin kotosuomessa. Hintakin on tuossa mainitsemassasi luokassa.
- Seppomartti
Jos budjetti on 50 k€ niin älä käytä 45 hankintahintaan vaan hankintahinnaltaan halvempi vene tyyliin Albin Vega ja enemmän pelivaraa varusteluun ja korjauksiin. Kahdelle varmaan 25-30 jalkaa on kooltaan alaraja mutta saatat joutua hankkimaan purjeita, tuuliperäsimen, aurinkokenoja, jolllan, perämoottorin, epirbin, pienen watermakerin, useita matkoja hankintapaikkakunnalle jne jne. 5k€ ei riitä.
- 34
just ostin 7keurolla veneeseen varusteita, ei näy missään. 10keuroa menee tosta vaan jos valtamerivarusteita tarvitaan.
- valmiiksi varustettu
Juuri näin. Valtamerivarustus tulee yllättävän kalliiksi, jos kaiken joutuu ostamaan.
Oma neuvoni onkin etsiä markkinoilta sellaisia veneitä, joissa valtamerivarustus on valmiina ja valita niistä. Niin tein itse viimeksi, kun vaihdoin venettä uusiin Atlantin ylityksiin.
- Pienimmäinen
Halparassi varmaan ihan hyvä ajatus 1-2 porukalle noin muutaman kurkistuksen kokemuksella vaikkakin olen Jonasukki. Jos löytämässäsi on jo valmiiksi ankkuripeli, tuuliperäsin, kukaties biminintapaista ja apukone joka jaksaa puskea niin Itämeren ja Euroopan rantojen jälkeen vain riittävästi vettä ja evästä niin...
Takaisinpäin sama runo paitsi ylimeno ei ehkä ole niin runollista.- 28
saat paremmankin kun myyt sitä toista matkalaista eri satamissa.
- Alkup.
28 kirjoitti:
saat paremmankin kun myyt sitä toista matkalaista eri satamissa.
Heheh...kysymys olikin että mikä vene & varustus jos budjetti on 50 KEUR. Jollainhan ne elämiseen tarvittavatkin rahat pitää tienata. :)
- s_411
Rahtaa se saaristopurjehtija laivalla yli ja purjehdi sillä. Varmasti harvinainen vene noissa maisemissa ja saatat saada sen myydyksi hyvällä hinnalla ennen loman päättymistä.
- 1+4
Voisikohan joku lujarakenteinen puolitonnari, esim. Jon 30, Antilla 30 tai Ballad, olla näppärämpi ratkaisu kuin HR 29? Ovat nopeampia, todennäköisesti reippaasti merikelpoisempia ja sisältä valmiiksi tilavampia mikä mahdollistaa erilaisen tarpeellisen kaman raijauksen.
Hinnat pyörivät kunnon, varustuksen ja planeettojen asennon vaikutuksesta 14-30 tonnin välillä Suomessa ja Ruotsissa. Etenkin Balladiin löytyy valmiiksi useita malleja kiinteälle sprayhoodille ym. härpäkkeelle mitä monet pitkänmatkan kulkijat ovat katsoneet tarpeelliseksi. Sisätiloiltaan Jon 30 lienee lähimpänä H-R tyyliä, tosin jotkut Antillatkin ovat erittäin hienosti laitettuja. Ballad on enemmänkin funktionaalinen mutta siihen löytyy toisaalta valmiiksi jo tilattavissa olevia customointeja.- 2+20
Varteenotettava vaihtoehto on etsiä jo valmiiksi pitkälle matkalle varustettua venettä. Ruotsissa näitä on useammin tarjolla:
http://www.blocket.se/stockholm/Laurin_32_a__L32_Mk_II_39602653.htm?ca=11&w=3
http://www.blocket.se/stockholm/Marieholm_32_39117558.htm?ca=11&w=3
http://www.blocket.se/kristianstad/Nardus_92_segelbat_med_ny_motor_36347222.htm?ca=11&w=3 - L32 olisi varma
2+20 kirjoitti:
Varteenotettava vaihtoehto on etsiä jo valmiiksi pitkälle matkalle varustettua venettä. Ruotsissa näitä on useammin tarjolla:
http://www.blocket.se/stockholm/Laurin_32_a__L32_Mk_II_39602653.htm?ca=11&w=3
http://www.blocket.se/stockholm/Marieholm_32_39117558.htm?ca=11&w=3
http://www.blocket.se/kristianstad/Nardus_92_segelbat_med_ny_motor_36347222.htm?ca=11&w=3Tuossahan olisi kaksi, joita kannattaisi miettiä (L32 ja Marieholm32). Itse olen seilannut Laurinkosterilla ja tiedän merikelpoiseksi. Tuuliperäsinkin valmiina.
- seppomartti
L32 olisi varma kirjoitti:
Tuossahan olisi kaksi, joita kannattaisi miettiä (L32 ja Marieholm32). Itse olen seilannut Laurinkosterilla ja tiedän merikelpoiseksi. Tuuliperäsinkin valmiina.
Hinta/laatu-suhde on kaikissa kolmessa suotsalaisveneessä aiottuun tarkoitukseen parempi kuin kotimaisissa. Jos noin vanha vene on kohtuullisessa kunnossa niin olisi helppo tuoda kotimaahan lyhyttä kunnostusta varten ja sitten matkaan.
- 2012
L32 olisi varma kirjoitti:
Tuossahan olisi kaksi, joita kannattaisi miettiä (L32 ja Marieholm32). Itse olen seilannut Laurinkosterilla ja tiedän merikelpoiseksi. Tuuliperäsinkin valmiina.
- DolphinD
Nimimerkin "1 4" mainitsemat venetyypit soveltuvat kaikki hyväkuntoisina ja hyvin varusteltuina ko. reissuille. Kyse on siis enemmän siitä, että löytää sen hyvän yksilön. Varusteluun kannattaa tosiaan varata riittävästi budjetista. Ja kun puhutaan vanhoista vehkeistä, niin yllättäviä korjaustarpeita tulee varmasti eteen ja nämä syövät nopeasti sitä varustelubudjettia. Balladin, Jonin ja Antillan pyyntihinnat tosiaan vähän edullisepia kuin HR 29:n. Toisaalta monet ensin mainituista ovat yli 30 vuotta vanhoja, kun taas kaksysiä on ollut tuotannossa vielä 90-luvulla. Tämä voi vaikuttaa myös niihin päivityskustannuksiin.
Kiinnostaisi tietää että millä perusteella esim. Ballad on "reippaasti merikelpoisempi" kuin HR 29? Millekään noista venetyypeistä ei taida olla laskettu AVS:ää tai STIX:iä, joten niitä arvoja voidaan vaan spekuloida. Esim. Capsize Screening Factor HR 29:llä 1,83 ja Balladilla 2,02. Avomeriveneelle suositeltu CSF - Jon kolmekymppisen
DolphinD kirjoitti:
Nimimerkin "1 4" mainitsemat venetyypit soveltuvat kaikki hyväkuntoisina ja hyvin varusteltuina ko. reissuille. Kyse on siis enemmän siitä, että löytää sen hyvän yksilön. Varusteluun kannattaa tosiaan varata riittävästi budjetista. Ja kun puhutaan vanhoista vehkeistä, niin yllättäviä korjaustarpeita tulee varmasti eteen ja nämä syövät nopeasti sitä varustelubudjettia. Balladin, Jonin ja Antillan pyyntihinnat tosiaan vähän edullisepia kuin HR 29:n. Toisaalta monet ensin mainituista ovat yli 30 vuotta vanhoja, kun taas kaksysiä on ollut tuotannossa vielä 90-luvulla. Tämä voi vaikuttaa myös niihin päivityskustannuksiin.
Kiinnostaisi tietää että millä perusteella esim. Ballad on "reippaasti merikelpoisempi" kuin HR 29? Millekään noista venetyypeistä ei taida olla laskettu AVS:ää tai STIX:iä, joten niitä arvoja voidaan vaan spekuloida. Esim. Capsize Screening Factor HR 29:llä 1,83 ja Balladilla 2,02. Avomeriveneelle suositeltu CSFCapsize risk on 1,74 ; Comfort factor 30 ; Roll accel 0,069 ; Roll period 3,3
Nämä on uitettu John Holtrop`in muutaman tuhannen veneen laskentaohjelmasta, jolla hän etsi unelmavenettään ja suunnitteluparametrejä noiden ja monien muiden tekijöiden mukaan avomeriveneelle. Jon 40 on hänen alkuperäisellä listallaan varsin kärjessä, 30 ei mukana, lupasi kyllä viestissään lisätä kuin myös Swan 38:n. Nuo lukuarvot samoja laskentakaavoja käyttäen.
Veneiden ominaisuuksia voi jollain tavalla kuvata noiden yhtälöiden/parametrien avulla - sanokaa mitä hyvänsä, eri kokoluokat myös huomioon ottaen. Ihan sama ei sovi tankkerille kuin pienelle purjeveneelle.. HR29 ja Jon30 ovat kuitenkin myös laskennallisesti sukua keskenään
Tuolta:
http://www.best-maritime.info/underconstruction.html
Oli justiinsa sivu remontissa:-) - 1+4
DolphinD kirjoitti:
Nimimerkin "1 4" mainitsemat venetyypit soveltuvat kaikki hyväkuntoisina ja hyvin varusteltuina ko. reissuille. Kyse on siis enemmän siitä, että löytää sen hyvän yksilön. Varusteluun kannattaa tosiaan varata riittävästi budjetista. Ja kun puhutaan vanhoista vehkeistä, niin yllättäviä korjaustarpeita tulee varmasti eteen ja nämä syövät nopeasti sitä varustelubudjettia. Balladin, Jonin ja Antillan pyyntihinnat tosiaan vähän edullisepia kuin HR 29:n. Toisaalta monet ensin mainituista ovat yli 30 vuotta vanhoja, kun taas kaksysiä on ollut tuotannossa vielä 90-luvulla. Tämä voi vaikuttaa myös niihin päivityskustannuksiin.
Kiinnostaisi tietää että millä perusteella esim. Ballad on "reippaasti merikelpoisempi" kuin HR 29? Millekään noista venetyypeistä ei taida olla laskettu AVS:ää tai STIX:iä, joten niitä arvoja voidaan vaan spekuloida. Esim. Capsize Screening Factor HR 29:llä 1,83 ja Balladilla 2,02. Avomeriveneelle suositeltu CSFUskon HR 29:n olevan kaikin puolin erinomainen matkavene, mutta äärimmäisen tieteellisen Blocket/Yachtworld -analyysin perusteella hyvät yksilöt näyttäisivät menevän budjetin ulkopuolelle etenkin kun venettä pitäisi varustella. Aiemmassa linkissä mainittu Nardus 92 on muuten Balladin kopio.
- DolphinD
Jon kolmekymppisen kirjoitti:
Capsize risk on 1,74 ; Comfort factor 30 ; Roll accel 0,069 ; Roll period 3,3
Nämä on uitettu John Holtrop`in muutaman tuhannen veneen laskentaohjelmasta, jolla hän etsi unelmavenettään ja suunnitteluparametrejä noiden ja monien muiden tekijöiden mukaan avomeriveneelle. Jon 40 on hänen alkuperäisellä listallaan varsin kärjessä, 30 ei mukana, lupasi kyllä viestissään lisätä kuin myös Swan 38:n. Nuo lukuarvot samoja laskentakaavoja käyttäen.
Veneiden ominaisuuksia voi jollain tavalla kuvata noiden yhtälöiden/parametrien avulla - sanokaa mitä hyvänsä, eri kokoluokat myös huomioon ottaen. Ihan sama ei sovi tankkerille kuin pienelle purjeveneelle.. HR29 ja Jon30 ovat kuitenkin myös laskennallisesti sukua keskenään
Tuolta:
http://www.best-maritime.info/underconstruction.html
Oli justiinsa sivu remontissa:-)HR:ien kohdalla vertailussa ongelmana on, että veistämö ilmoittaa esitetiedoissa kevyen konstruktiopainon tms. ja käytännössä veneet painavat tyhjänä helposti 1000 kg enemmän. Udkik:n tietokantaan näkyy HR 29:n kohdalle merkitty uppoumaksi 4720 kg (punnittu arvo?), joka on mielestäni lähempänä totuutta, kun veistämön ilmoittama 3800 kg. Jos tuon korjatun painon syöttää laskentaohjelmaan, niin HR 29:n CSF 1,7 ja MC 32.
Antillan uppoumaksi merkitty 3900 kg, mutta taitaa sekin olla alakanttiin? Kölipainot Antillalla, Jonilla ja HR:llä lähes identtiset. HR ja Antilla ovat reilut parikymmentä senttiä Jonia kapeampia. Eli aika lailla samoissa ovat noiden kolmen veneen laskennalliset arvot. - Tahtoo yleensä
DolphinD kirjoitti:
HR:ien kohdalla vertailussa ongelmana on, että veistämö ilmoittaa esitetiedoissa kevyen konstruktiopainon tms. ja käytännössä veneet painavat tyhjänä helposti 1000 kg enemmän. Udkik:n tietokantaan näkyy HR 29:n kohdalle merkitty uppoumaksi 4720 kg (punnittu arvo?), joka on mielestäni lähempänä totuutta, kun veistämön ilmoittama 3800 kg. Jos tuon korjatun painon syöttää laskentaohjelmaan, niin HR 29:n CSF 1,7 ja MC 32.
Antillan uppoumaksi merkitty 3900 kg, mutta taitaa sekin olla alakanttiin? Kölipainot Antillalla, Jonilla ja HR:llä lähes identtiset. HR ja Antilla ovat reilut parikymmentä senttiä Jonia kapeampia. Eli aika lailla samoissa ovat noiden kolmen veneen laskennalliset arvot.Vanhaan tätiin kertyä lisää kiloja "pienellä pallonkiertovarustuksella". Miten ne kilot sitten sijoittuvatkaan, jos kannelle, kaiteeseen tai jopa jonnekin tolppaan tai mastoon kuten tutkahärvelit ym. niin vaikutus on yleensä negatiivinen. Tai, tietysti jos on armoton lattapohja niin auttaahan se Comfort Factoriin, mutta Capsize kyllä osoittaa vielä enemmän meren pohjaan päin. Ylipäänsä kuitenkin syväpilssisessä veneessä raskain kuorma saadaan sijoitettua vesirajan alapuolelle ja ehkä vielä hitausmomenttia lisäten köliviivasta sivulle keskilaivaan.
Nosturin puntarissa vanhan Jon30 numerot vilkkuu viiden tonnin tienoilla. Siinä sitä on puolitonnari:-) - 3+18
Tahtoo yleensä kirjoitti:
Vanhaan tätiin kertyä lisää kiloja "pienellä pallonkiertovarustuksella". Miten ne kilot sitten sijoittuvatkaan, jos kannelle, kaiteeseen tai jopa jonnekin tolppaan tai mastoon kuten tutkahärvelit ym. niin vaikutus on yleensä negatiivinen. Tai, tietysti jos on armoton lattapohja niin auttaahan se Comfort Factoriin, mutta Capsize kyllä osoittaa vielä enemmän meren pohjaan päin. Ylipäänsä kuitenkin syväpilssisessä veneessä raskain kuorma saadaan sijoitettua vesirajan alapuolelle ja ehkä vielä hitausmomenttia lisäten köliviivasta sivulle keskilaivaan.
Nosturin puntarissa vanhan Jon30 numerot vilkkuu viiden tonnin tienoilla. Siinä sitä on puolitonnari:-)Mitä tuo viittaus Jon 30:een tarkoittaa edellisen kappaleen valossa.
- dfghdf
No minä kyllä ostaisin sen veneen sieltä rapakon takaa ja purjehtisin sillä siellä. Takaisintulo sitten vähän fiilisten mukaan, joko myisin veneen tai sitten toisin Suomeen.
Vaikka tämä: http://www.sailboatlistings.com/view/27473 - 0+4
JOs kerran kilpapurjehtiat ylittävät valtameriä keveillä ja nopeilla purjeveneillä, niin kyllä matkapurjehtijan kannattaisi valita oikea purjevene kuin joku hr29, jon30 ja mitä kaikkea uppotukkeja on ehdotettu.
Kipparista se on kiinni miten merillä pärjää. Nopealla veneellä pääsee nopeammin rantaan ja sitä kautta veneily on turvallisempaa kuin jollain hitaalla uppotukilla.
http://yachtbroker.escapeartist.com/images/10789.jpg- höpöhöpöä...
0 4 onkin oiva nimimerkki: ensimmänen luku kuvastaa kirjoittajan omaa kokemusta valtameripurjehduksesta ja jälkimmäinen luku asteikolla 0-10 kokemusta purjehduksesta yleensä.
On selvä, että kokenut kippari voi pärjätä melkein millä veneellä tahansa. Hän ei kuitenkaan valitse mitä venettä tahansa. Nopealla veneellä rantaan ehtimiset ovat höpötystä, kun puhutaan valtameren ylityksestä. - saimaan jodlaava a
höpöhöpöä... kirjoitti:
0 4 onkin oiva nimimerkki: ensimmänen luku kuvastaa kirjoittajan omaa kokemusta valtameripurjehduksesta ja jälkimmäinen luku asteikolla 0-10 kokemusta purjehduksesta yleensä.
On selvä, että kokenut kippari voi pärjätä melkein millä veneellä tahansa. Hän ei kuitenkaan valitse mitä venettä tahansa. Nopealla veneellä rantaan ehtimiset ovat höpötystä, kun puhutaan valtameren ylityksestä.Jodlari nyt siinä taas jorisee omiaan. Hänellehän Saimaa edustaa matkaa valtameren taakse ja vieraille maille. Ja sellaiseenhan X-79 on mainio väline, ihan hänen omasta kokemuksestaan puhuen.
- 23+4
saimaan jodlaava a kirjoitti:
Jodlari nyt siinä taas jorisee omiaan. Hänellehän Saimaa edustaa matkaa valtameren taakse ja vieraille maille. Ja sellaiseenhan X-79 on mainio väline, ihan hänen omasta kokemuksestaan puhuen.
Uppotukkiveneilijät yllä kirjoittavat roskaa nettiin total 13 riviä. Sitä se surkea venee teettää.
- niin turhaa
23+4 kirjoitti:
Uppotukkiveneilijät yllä kirjoittavat roskaa nettiin total 13 riviä. Sitä se surkea venee teettää.
Tää oli taas 2 riviä silkkaa 100% typeryyttä.
- pesu ja linkous
Rintamat llikkuvat niin nopeasti, että sääreititystä ei kannata yrittää venellä, joka ei pysty säännöllisesti yli 300 mailin vuorokausimatkoihin. Atlantin ylitys kestää kaksi-kolme viikkoa ja säätä voidaan ennustaa vain muutaman päivän päähän, joten yllätyksiin pitää varautua. Parempi siis hankkia vene, joka kestää kovaakin keliä eikä ravista pientä miehistöä hengiltä silloin kun pitää pysyä päiviä kannen alla suojassa.
- seppomartti
pesu ja linkous kirjoitti:
Rintamat llikkuvat niin nopeasti, että sääreititystä ei kannata yrittää venellä, joka ei pysty säännöllisesti yli 300 mailin vuorokausimatkoihin. Atlantin ylitys kestää kaksi-kolme viikkoa ja säätä voidaan ennustaa vain muutaman päivän päähän, joten yllätyksiin pitää varautua. Parempi siis hankkia vene, joka kestää kovaakin keliä eikä ravista pientä miehistöä hengiltä silloin kun pitää pysyä päiviä kannen alla suojassa.
Nyt alkaa mennä satujen puolelle. Tästä lukijakunnasta ei taida löytyä ketään, joka "säännöllisesti pystyy yli 300 mailin vuorokausimatkoihin". Atlantin ylitys olisi noin 1.5 viikkoa. Yo päivämatkat tarkoittavat jatkuvaa yli 12.5 knotsin keskinopeutta. Ei ainakaan yksirunkoveneillä eikä harrastelijamiehistöllä. Olisi paras katsella vähemmän VOR tarinoita ja pysyä kohtuullisessa realismissa.
- halpaa hupia
niin turhaa kirjoitti:
Tää oli taas 2 riviä silkkaa 100% typeryyttä.
Aina sitä hiukan voi jodlaria höynäyttää. Se kun iskee kiinni samaan syöttiin samassa loukussa vaikka kuinka monta kertaa ikinä oppimatta, että loukku napsahtaa kun syöttiin koskee.
- pesu ja linkous
seppomartti kirjoitti:
Nyt alkaa mennä satujen puolelle. Tästä lukijakunnasta ei taida löytyä ketään, joka "säännöllisesti pystyy yli 300 mailin vuorokausimatkoihin". Atlantin ylitys olisi noin 1.5 viikkoa. Yo päivämatkat tarkoittavat jatkuvaa yli 12.5 knotsin keskinopeutta. Ei ainakaan yksirunkoveneillä eikä harrastelijamiehistöllä. Olisi paras katsella vähemmän VOR tarinoita ja pysyä kohtuullisessa realismissa.
Siinähän se pointti juuri onkin. Tarkoittaa, että tavallisen pulliaisen ei kannata lähteä merelle solmun-pari keskivertoa nopeammalla veneellä ja olettaa pääsevänsä rantaan merkittävästi aikaisemmin jos todella paha keli iskee. Vasta kun veneellä pääsee säännöllisesti 300 mailin päivämatkoihin (iso kilpavene tai katamaraani), niin vasta silloin vauhdista on apua myrskyn noustessa.
- NOT
pesu ja linkous kirjoitti:
Siinähän se pointti juuri onkin. Tarkoittaa, että tavallisen pulliaisen ei kannata lähteä merelle solmun-pari keskivertoa nopeammalla veneellä ja olettaa pääsevänsä rantaan merkittävästi aikaisemmin jos todella paha keli iskee. Vasta kun veneellä pääsee säännöllisesti 300 mailin päivämatkoihin (iso kilpavene tai katamaraani), niin vasta silloin vauhdista on apua myrskyn noustessa.
Ai vähän niin kuin noilla VOR-lättäpohjilla, nehän on onnistuneesti kyenneet väistelemään kovia kelejä, ja pitäneet runkonsa ja mastonsa kuosissa...
...vitsi vitsi.
Ei muuta kuin Saimaan Jodlaavalel Aunukselle hieman ajateltavaa... vaatisi tietty sen, että sillä olisi siihen tarvittava lihas... - seppomaartti
pesu ja linkous kirjoitti:
Siinähän se pointti juuri onkin. Tarkoittaa, että tavallisen pulliaisen ei kannata lähteä merelle solmun-pari keskivertoa nopeammalla veneellä ja olettaa pääsevänsä rantaan merkittävästi aikaisemmin jos todella paha keli iskee. Vasta kun veneellä pääsee säännöllisesti 300 mailin päivämatkoihin (iso kilpavene tai katamaraani), niin vasta silloin vauhdista on apua myrskyn noustessa.
Hitaammallakin veneellä kaikki varmaan pyrkivät seuraamaan säätä ja valitsemaan reittiä odotettavissa olevien tuulien mukaan. Jos ymmärsin ajatuksesi oikein niin vaatimuksesi jatkuviin yli 300 mailin päivämatkoihin merkitsee tarpeeksi kovan matalapaineen odottelua monirunkoveneellä Atlantin länsirannalla ja sitten matalapaineen mukana yli itään. Hyväkään koillispasaati ei oikein riitä vauhtivaatimukseen, Ks ARC2011 esim. ex Whitbread s/y Rothmans. Tarvitaan muutaman miljoona budjetti. Ei 50keur ja gastivaimo kuten tässä ketjussa oli aloitus.
- seppomartti
0 4 antaa hyvän linkin 36 jalkaisesta hiilikuituraaserista, jolla voi hyvinkin päästä rapakon yli kovaa. Mutta kun ketjun aloittajan budjetti oli 50000 eikä vaimon kanssa kovin kummoiseen kilpailuun voi osallistua- niin ei oikein natsaa yhteen.
- 4+5
Niin, eihän niitä kovaa kulkeviä käytettyjä raasereita löydy 50 kilolla, esmes x-99.
- analyysi
Hommaa vaan saaristoristeilijän tilalle hr 29 tms. Palstalle kaivataankin lisää surkeasta veenestä kärsiviä kpäitä.
- takana kateus?
Noinko arvelet? Minä taas tein sinusta analyysin ja väitän, että "surkeasta veneestä kärsiviä kpäitä" saattavatkin olla juuri sinun kaltaisesi virtuaaliveneilijät, jotka todellisuudessa joko eivät omista minkäänlaista venettä tai hakevat vertaistukea heikolle kisamenestykselleen.
Taidat kadehtia hr 29:n omistajia ja kaikkia niitä purjehtijoita, jotka ovat seilanneet muuallakin kuin kotirannoilla ja niitä, jotka oikeasti ovat lähdössä isoille vesille. - analyysi
takana kateus? kirjoitti:
Noinko arvelet? Minä taas tein sinusta analyysin ja väitän, että "surkeasta veneestä kärsiviä kpäitä" saattavatkin olla juuri sinun kaltaisesi virtuaaliveneilijät, jotka todellisuudessa joko eivät omista minkäänlaista venettä tai hakevat vertaistukea heikolle kisamenestykselleen.
Taidat kadehtia hr 29:n omistajia ja kaikkia niitä purjehtijoita, jotka ovat seilanneet muuallakin kuin kotirannoilla ja niitä, jotka oikeasti ovat lähdössä isoille vesille.Mitä enemmän selitystä, sen k-päämpi. MOT.
- extreme sport
analyysi kirjoitti:
Mitä enemmän selitystä, sen k-päämpi. MOT.
k-päisyyden paras mitta on kello. Mitä hullumpaan aikaan tänne kirjoittaa, sen k-päisempi on. Äärimmäiset tapaukset pinnistelevät aamuyöhön saakka.
- sldkjf3233
Osta se vene karibialta. Voit ostaa sellaisen mikä soveltuu siellä oloon. Turha tuolla budjetilla on ostaa puron ylitys venettä.
Siellä on paljon veneitä myytävänä joissa on jo valmis varustelu. - maailmallevaan.
Kun hankit venettä pitkäaikaiseen asumiseen, niin keskity hyvin veneen tiloihin.
Siitä tulee pitkäaikainen koti.
On pikkaisen eri asia purjehtia viikonlopuksi saareen, tai 2 viikon kesäloma kun ollaan yöt satamissa.
Tavaraa on paljon, veneen pitää kantaa kuormaa hyvin.
Erillinen suihku pitää olla. Kaikkiin laitteisiin helppo pääsy ja helppo huollettavuus, laadukkaat laitteet.
Pentterissä hyvät tilat säilytykseen ja kokkaamiseen, mutta ei liian väljät että voi merelläkin tehdä.
Säilytystilaa ja säilytystilaa.
Erilliset punkat molemmille joissa voi kovalla kelillä nukkua molemmilla kallistuksilla.
Hyvä kansi jolla voi viettää aikaa paljon niin ankkurissa kuin merellä
Loppupelissä veneen nopeus, lys jne nettinippelitieto on toissijaista, sillä veneessä ollaan kokoaika ja kiire ei pidä olla.
Turvallinen vene jossa hyvät tilat.
Parhimman veneen saat, jos menet esim Floridan puolelle ja ostat sieltä kunnon valtameriveneen, joka on käyttöön tehty.
Turvallisessa ja mukavassa veneessä viihtyy kaikki, ei tule koti-ikävä ensimmäisen kunnon paskakelin jälkeen, ja se paskakelihän osuu kohdilleen kuitenkin.
Sopivia veneitä ovat pitkäköliset valtamerikäyttöön suunnitellut veneet.
Veneen voit ostaa jenkeistä, rekisteröidä suomeen ja purjehtia.
Veneen voi vaikka myydä reissun päätteeksi, tai tuoda suomeen, maksaa alv ja tulli.
Sertifiointi on max 5000€. Tai sitten et ilmoittele sen kummemmin minneköön, sillä venehän on jo rekisteröity suomeen, sehän on seissyt sukusi suulissa jo 18 vuotta, jonka jälkeen kunnostit sen, rekisteröit ja lähdit maailmalle. - Kyllä onnistuu
Meillä on nyt juuri tuollainen kuvio. 40-jalkainen 80-luvun lopulla tehty suomalaisvene maksoi 65 000, ja sen kunnostukseen menee noin 30 000.
Sen jälkeen veneen pitäisi olla siinä kunnossa, että sillä purjehtii mukavasti vaikka minne.
Aiempi vene oli 29-jalkainen avomerivene. Oikein hyvä laite sinänsä, mutta en olisi viitsinyt sillä lähteä Itämerta kauemmas. Liian pienet tilat asua, jopa kahdelle, ja matkavauhti 5 solmua. 40-jalkainen kulkee 6,5. Siinä on pitkällä matkalla iso ero, joka vielä korostuu sillä, että 29-jalkaiseen mahtuu muun muassa vettä paljon vähemmän.
Jos kuitenkin pientä pitkänmatkan venettä haluat, tässä muutama (eivät tosin yleensä Suomessa): Westsail 32, Colin Archer 30, mikä tahansa pieni HR, Allegro 33. Ja on tietysti monta muutakin.
Ja tässä erittäin hyvä linkki aiheesta: http://www.atomvoyages.com/planning/good-old-boats-list.html
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "874048Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella242901No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452310- 341311
- 10899
- 131875
- 6864
Masan touhut etenee
Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa12811Naisten ja miesten tasoeroista
Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris124756- 11750