Mihin sinä hänessä ihastuit/rakastuit ensin ?

Voiei. Näinhän siinä käy. Ennen aina kyynisesti naureskelin muiden vuodatuksille tällä foorumilla. Nyt olen itse hukannut sydämeni ties minne ja oivoi. Ihanaaaa!

Silmiin ja lujaan asenteeseen/persoonallisuuteen.

Minä nyt ihastunut hänen silmiin ja kasvoja,mutta ei ole väliä onko lyhyt tai pitkä hiukset.Olen itse lyhyt hiukset ja tumma(keskiväri kai).Voisin koskettaa häneen mut en uskaltanut eikä hän myöskin tee.Tottakai hymyjä tekee minut hieman iloiseksi ja suloiseksi näkemään..Hymyilin välillä tulee ja hän heti samalla myös..Voi miten sentään "kevään hyrrää" :).Olen aina olemaan iloinen tyyppi kuin harvoin olla surullinen.Katselin välillä salaa häneen kun hän sattumoisin katsoo minuun niin katseeni heti muualle..Myös lähellämme lähekkäin vasten niin me yhtäkkiä hymyilyjä,virnuilla ja vähän jännittää koska en voi olla vakavissaan tai olemaan kuin ei ole tapahtunut mitään..On se mahdoton.Olen kuullut paljon,että olen aika tosi mukava tyyppi ja erikoinen ihminen.Myös tuntemattomille ihmisille lähes naisille hymyt vaikka en tuntisi heitä mutta he hymyilee minulle myös:).On elämää on sellaista.Kun ensimmäisen kerta tutustua häneen ja aloin jo hieman sekoilla koska miten hän kaunis ja mukava ihminen..Vaikea olla ihastumatta.

..hmm.. silmiin.. ja hymyyn.. nauruun... olemukseen.. maneereihin:)
Käsiin... söpöön pyllyyn... hmmmm:)

Silmien tuike, hymy oikeen loistaa, suloiset sanat ja asenne miten menee koko ajan eteenpäin.... itse varma nainen on niin sexy

Ensin huomasin katseen, joka tuntui haluavan porautua jonnekin takaraivoni perukoille asti. Kirkkaat siniset silmät. Sitten hymy, välillä vähän ujo, välillä kiusoittelevakin ja parhaimmillaan aivan valloittava. Näen sen aivan liian harvoin. Olen ihastunut kasvoihin ja niiden ilmeisiin. Usein näen vakavan keskittyneen ilmeen, joka on myös ihana. Voisin katsella sitä vaikka kuinka pitkään, mutta se ei oikein sovi. Pitkä, ei liian huoliteltu tukka. Pidän pitkätukkaisista naisista, vaikka ei ehkä uskoisi. Jaksaisin tuijottaa sitäkin vaikka kuinka pitkään. Hetkinen, taidan olla tuijottanutkin tunnin tai pari. Välillä katse vähän eksyy... Kyllä, viehättävät rinnatkin hänellä on. Mutta en minä niitä ensimmäisenä tsekannut. Vai tsekkasinko sittenkin? Hmm. Niin, kädet! Harvinaisen kauniit kädet. Hänen kätensä sopisi varmaan loistavasti minun käteeni. Ja minun käteni hänen vyötärölleen.

Mietin vain hänen sormiaan.. Ne sopisivat niin hyvin minuuun ja minun sormeni häneen;) *punastus* ;) Ja syliä mihin painautua;)

Suloista viikonloppua hänelle;)

Iloisuus ja kaunis hymy teki vaikutuksen. Ja androgyyni tyyli.

SIlmät. Älykkyys. Vakavuus. Huumori. Pehmeä kosketus. Se katse...

Kauniisiin huuliin ja ääneensä....oih

No, oih voih,

Sydämen ja veret seisauttavaan katseeseen lasin läpi kun kuljin ohi..Sen jälkeen olin aivan myyty

hymyyn-silmiin,hän oli 15-vuoden,nyt oltu yhdessä 41-vuotta ja matkajatkuu

Minä etsin täydellistä naista noin 25 -vuotta ja " testasin" yli 500 naista, kunnes tärppäsi. Sen jälkeen kun hänet löysin, en ole enää testannut yhtään naista.
Naisen iskemien on helppoa,mutta oikeanlaisen naisen löytäminen vaikeaa.

Ehkä vika onkin sinä, että etsimällä etsii ja testaa naisia. Etsimällä naista ei ainakaan löydä ja tuskin kukaan pitää siitä, että testataan.. Rakkaus tulee silloin kun sitä vähiten odottaa ; )

Hänen vakavuuteen, sellaiseen surumielisyyden ja tylsistyneisyyden hienoon sekoitukseen.... ja kuinka nopeasti se sitten muuttui kuplivaksi iloksi silmiin ja huuliin....

Näin hänet kadulla polttamassa tupakkaa. Hän näki minut ja käänsi sen jälkeen katseensa hymyillen kohti taivasta. Hänen profiilinsa aamuauringossa, hymy ja savukiehkura. Niihin rakastuin.

hymy jah savukiehkura. heti rakastuit. jep noilla mennäänkin pitkälle !

Olen aina ihmetellyt naisia ja heidän ajatuksiaan. Toisaalta nuo monet kirjoitukset tuntuvat rehellisiltä ja arvostan niitä juuri rehellisyyden vuoksi.

Miehen ja naisen välinen suhde on erilainen miehen puoleta. Huomattavasti erilainen.
( Eksyin tälle sivulle tuolla etusivulle olleen otsakkeen takia ja huomasin vasta sitten, että tämä olikin lesbo kanava).

Itse miehenä kiinnitän huomiota tietenkin kasvoihin, sitten rintoihin, lantioon, peppuun, vartalon muotoihin jne. Toki olen herrasmies enkä anna toisen huomata, että saatan ihalla hänen muotojaan ja etenkin seksuaalista kutsuvuutta.
Oli mukava lukea ajatuksianne. Huomaan että mies on jotenkin voimakkaammin seksuaaliviettien vietävänä.
Ehkä se on luojan meille miehille tarkoittama ominaisuus, että näin on.
En osaa koskaan kuvitella käsiä, sormia tai jotain muuta ei seksuaalista tekijää niin tärkeänä, kun juuri kasvot-rinnat -vartalonmuoto-takamus.
On meillä miehillä ja naisilla suuri ero. Ehkä se on hyvä asia. Usein eroavuuksien hahmottamisen vaikeus tuottaa suuria ongelmia ja jopa syviä murheita sydämiin.
Tietenkin seksuaalisuuden lisäksi hyväntahtoinen luotettava luonne ja iloinen mieli. Pidemmällä aikavälillä myös looginen järkevyys hyvin tärkeä asia.
Tuo on täydellinen nainen.
Näen joskus näitä naisia ja silloin tulee tukala olo. En ole löytänyt sellaista itselleni. Vääränlaiseen ole törmännyt ja kovasti katunut. Luonne oli tosi huono.

Minua ei haittaa, vaikka en löytäisi sitä oikeaa koskaan, sillä elämä on omalla tavalla hienoa ja arvokasta, kun voi ihailla ihmisiä vaikka hiukan kauempaakin.

muijani isoon perseeseen, roikkuviin tisseihin ja karvaiseen pimpsaan.

Siähen kun seijjoo nii läski ja vittumai akka kuin muut ämmät.

Itse ulkonäössä ihastuin aikanaan eniten silloisen tyttöystävän hymyyn (hän hymyili niin leveästi, että hampaat näkyi, ja vaikka hampaat olivat vinot, se oli minusta jotenkin söpöä) ikävä kyllä hän oli varmaan elämäni suurin virhe, jos näin jälkiviisautena ajatellaan.

Ei LESBOUS ole normaalia . Miksihän lesboja on nykyään niin paljon ? Mitä ne löytää toisesta naisesta ? Tuttavani tytär ilmoitti äidilleen että olen lesbo ja muutan toisen naisen luo . Nyt he ovat kihloissa jo . Jos minun tytär ois sanonut että hän on lesbo niin oisin loppuelämän surrut ja itkenyt !

Heti ensimmäisenä ihastuin hänen haalistuneenruskeisiin, mustarajaisiin silmiin. Niiden katse ei ollut yhdistettävissä lempeisiin, ruskeisiin nappisilmiin.. ei, kaukana siitä. Ne olivat jotenkin viileät, tyhjät, surumieliset, koska hänen katseensa suorastaan porautui minuun. Sitten sen jälkeen kasvoihin.. joissa ei ollut hymyä, ne olivat jotekin ilmeettömät. Ja tottakai se 170 cm ja risat -pituinen kroppa oli suorastaan upea: sopivasti harteita ja lantiota suhteessa toisiinsa, kapeanki vyötärö ja ihonmyötäisten pillifarkkujen myötäilemät muodokkaat reidet, pitkät sääret. Aaah. Mutta nimikin, Elli, oli aika hämäävä.. helposti sen yhdistäisi johonkin leppoisaan ja rentoon ihmiseen, eikä tuollaiseen ihanaan, salaperäiseen naikkoseen. Ainiin! Ja se kropan lihaksikkuus.. ei siis mitkään kauheat miesmuskelit, vaan sopivasti hauista joka näytti tosi seksikkäältä. Esimerkkinä tällaiset hauikset: http://nymag.com/images/2/daily/entertainment/08/02/22_lost1_lgl.jpg
Mun seurassa hän oli aika salaperäinen. Yleensä ei-niin läheiset ihmiset oli tottuneet Elliltä siihen kylmään ja ilmeettömään katseeseen, mutta rakastin sitä mystistä virnettä joka vähän väliä naisen kasvoille kohoili mun seurassa. Ja tiesin, että ne katseet oli aina mulle osoitettu. Osoittautui lähemmin tutustuessa oikeasti hauskaksi, huumorintajuiseksi ja sydämelliseksi ihmiseksi, mutta se kylmyys varmaan johtui siitä että hän oli erittäin epävarma ja hermona sosiaalisissa tilanteissa joten tahtoi peitellä sitä. Ala-asteella oli ollut hieman lihava ja syrjitty, ja sieltä asti oli jäänyt arvet itsetuntoon. Ja nyt näihin aikoihin hänellä olisi paljon vientiä ja se varmaan aiheuttikin hämmennystä, kun yhtäkkiä vaan vaihtuvat osat.

Nyt sitten hän on "mahh muija". Ollut siis neljä, kohta viisi vuotta, kakskymppisinä suunnilleen mentiin yhteen. Tuntuu tosi oudolta, mutta taidan sitten olla tosi onnekas kun löysin sen oikeani näin aikaisessa vaiheessa. Ja onneani en voi sanoin kuvata.

Elämänasenne kai eniten, vaikka hänellä on myös upea vartalo. Rohkea ja sanojensa takana seisova, suorapuheinen ja aloitteellinen, silti jotenkin herkkä ja hauras, jota tekee mieli suojella. Ja ihana tuoksu.

Tunsin hänet jo entuudestaan, mutta emme olleet nähneet pitkään aikaan. Sitten luennolla kohdatessamme kaikki oli päivänselvää: hänen ihanat kasvonsa ja ujo, mutta leveä hymynsä sieppasivat katseeni parin penkkirivin takaa. Uusi, rohkeampi hiustyyli herätti kiinnostukseni ja mieleeni hiipi kysymys "Entä jos...?" Jokin salaperäinen voima veti meitä toisiamme kohti ja myöhemmin ympärillämme olleet ovat kertoneet, että keskinäisen kemiamme syntyminen oli silminnähtävissä.

Sen päivän tauoilla huomasimme eksyvämme aina vain toistemme seuraan. Sain kuulla, että hän oli eronnut ja ollut jo pitkään yksin, että hänellä oli uusi pikkumusta ja nahkasaappaat hankittuna pikkujoulukautta varten, ja että hän oli viettänyt syksyn vapaat hirviä metsästäen. (Myöhemmin sain tietää, että näiden tietojen kertominen oli taktikointia hänen taholtaan, ja nielin syötin, minkä johdosta en ole lainkaan pettynyt.) :D En saanut katsettani irti hänestä ja kehuin kolme kertaa hänen hiustyyliään, mistä hän on myöhemmin kiusoitellut minua usein.

Siitä päivästä se alkoi.

Se perse.

Tuli tunne, että ihan kuin olisi tavannut ystävän jostain ikuisuuksien takaa. Tuli myös tunne, että jotain on 'saatettava päätökseen'. Rakastan hänessä kaikkea eikä missään ole mitään järkeä.

Tämä on hieman outoa, mutta ihastuin syylään hänen oikean käden etusormessaan. Se kiinnitti huomioni hänen käsiinsä ja sai mielikuvitukseni laukkaamaan aina vain villimmin.
Ilman tuota pientä seikkaa olisin tuskin kiinnittänyt mitään huomiota häneen, tai hänen käsiinsä. Mietin hänen sormiaan tekemässä minulle tekosiaan... niin ja tuota nystyä kutittelemassa juuri oikeasta kohdasta.
Tämän jälkeen aloin huomaamaan hänessä ja hänen luonteessaan aina vain uusia kiinnostavia ja viehättäviä piirteitä. Syylä on nykyään niitä viimeisiä seikkoja, joita hänessä huomaan, mutta aina toisinaan se palauttaa mieleeni muistot ihastukseni alkutapaleilta :)

Urheilullinen ja skrode vartalo kiinnitti ensin huomiota ja vei jalat alta. Oon usein jäänyt katselemaan ihania käsivarsia. Meikkaamattomat ja suloisen viattomat kasvot. Virnistys. Rento luonne ja "ei haittaa vaikka olisit ujo, koska mä en ole" asenne. Älykkyys. Miinuksena seurustelu miehen kanssa ja mun sydämen särkeminen.

Vanhaa teini-ihastusta muistellen...

Se oli ennen kasiluokkan alkua kesälomalla. En ollut nähnyt uutta ystävääni koko kesänä, mutta kaipasin häntä valtavasti. Yhtenä päivänä auringossa maatessani mielikuvitus alkoi laukkaamaan. Yhtäkkiä saatoin melkein tuntea, miten hänen pitkät pianistin sormensa tekivät temppujaan samalla kun pitkät vaaleat hiukset hivelivät paljasta ihoani. Silloin annoin varmaan ensimmäisen kerran ajatukseni lentää vapaasti, mitään sensuroimatta ja estämättä. Silloin oli pakko tunnustaa, että olin ihastunut häneen. Se kesä menikin haaveillessa ja ihastusta -valitettavasti yksipuolista, kesti ainakin lähes koko yläasteen ajan. Sain kuitenkin nauttia hänen seurastaan ystävänä ja haaveita ei kukaan voinut minulta kieltää. :)

Lämpimästi häntä yhä muistelen.

Tiesin hänet entuudestaan jotenkuten, mutta en ollut ikinä kiinnittänyt häneen mitään huomiota. Vasta kun aloimme tutustua toisiimme, ihastuin korviani myöten häneen. Siinä naisessa oli jotain niin erikoista. Hän ei ollut tyrmäävän kaunis, mutta äärettömän söpö. Rakastin hänen vaatetyyliä, kipittelevää kävelytyyliä ja hänen hammasrakoa, joka pilkahteli hänen nauraessa. :) Naisen tuoksu sai pääni sekaisin, ja voin vieläkin välillä tuntea sen.. Kaikista ihaninta oli kuitenkin hänen tapansa halata ja suudella minua. En ole ikinä kokenut mitään sen kaltaista, vielä tänäpäivänäkään. Vaikka emme sopineet sittenkään yhteen, se oli taivaallista niin kauan, kun sitä kesti. Silti harmittaa, että päästin hänet silloin liian helpolla menemään. Hyvällä häntä vielä kuitenkin muistelen, kaiken pahankin jälkeen..

Ihastuin hänen säihkeeseensä, mokoma kiireinen loistava homssuli, joka ärsytti minua ja ärsyttää edelleen! Miten voi olla tuollainen nainen, pitääkö edes huolta lapsistaan...? Näin mietin silloin mutta tyyppihän olikin kuin leijonaemo. Hulmuava on oikea sana hänelle. Tajusin vaan odottavani tämän ilmestyksen kohtaamista ja muistavani tarkkaan hänen taitavien sormiensa pyöreät päät ja kaikki vaatekappaleet jotka liehuivat hänen päällään. Hänestä tuli kolmeksi vuodeksi valo joka häikäisi niin etten eteeni ja lähelleni meinannut nähdä.

Edelleenkään en voi olla hänen lähellään koska harmittaa liikaa turha avautumiseni ja koko ihastumiseni... ehkä riittävän etäältä ja kunnollisen aikavälin voitelemana voin nähdä koko jutun herkullisena kahden persoonan kohtaamisena. Ja ehkä silloin löytyy joku kumma avain joka mahdollistaa ekaa kertaa varsinaisen todellisen rehellisen ja hedelmällisen ystävyyden. Sitä avainta odotellessa...

Silmiin jäin kiinni. Katseeseen, joka tuntui porautuvan syvälle minuun. Tunsin, että hänessä on jotain tuttua. Ensimmäistä kertaa joku katsoi niin suoraan minuun. Ihastuin mahtavaan luonteeseen, tyyliin olla, kävelytyyliin, itsevarmuuteen, herkkyyteen, ajattelin, että tuossa on täydellinen nainen, jo ennenkuin tajusin, että olin ihastunut. Sitten tuli "se katse", joka vei jalat alta ja sai minut lopullisesti syttymään. Sen jälkeen kosketukset. Sähkö välillämme...

Pakko samaa sanoa kuin edellinen. Jos mä johkin ihanaiseen tyttöön ihastun niin se on se katse. Kauniit silmät jotka menevät suoraan ytimeen ja sä vaan tunnet, että nyt tämä tyttö vei osan sysämmestä. Harvinainen tunne, mutta niin ihanainen