" Yleisesti, aivan maailman laajuisesti toivotaan ja yllytetään kansalaisia kuluttamaan. Se muka on ainoa pelastus talousongelmiin.
Pitääkö vielä valtiojohdonkin olla yllyttäjä krääsämarkkinoilla? Onko säästäväisyys unohdettava ja elettävä yli varojen?
Sehän on täysin ristiriidassa varoituksista turhan tuotannon, ympäristön suojelun ja luonnonvarojen tuhlauksen kanssa. Jossainhan se loppu häämöttää, vaikka sitä ei kiirehtisikään.
Hyvin pienituloinen pistää rahansa vain tarpeelliseen elämiseen - useimmiten vain pakosta. Suurituloisilla on mahdollisuus halutessaan toteuttaa kerskakulutusta mielijohteitensa mukaan.
Eipä sekään kulutus painotu kansalliseksi ja sitä kautta työllistäväksi. Hankinnat tulevat maailman markkinoilta. Ehkä ne jossain antavat työtäkin, siellä missä ei ole mahdollista kysellä palkan perään.
Turhaa roinaa tehdään ihan tarkoituksella. Kehittyminen mukamas menee niin nopsaan, että nykytuote tehdään vanhaksi vajaassa vuodessa. Sinne rojukasoihin menee telkkarit, tigipoksit, pelivempeleet, kännykät. Vanhentuneina. Mitään ei voi korjata, aina uusi tilalle, aina uusin malli. "Pakko saada" ajatus työnnetään melkeinpä väkisin päihin.
Hulluahan se on."
;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;
Kun seison naisten kenkäkaupan ikkunaa katselemassa, ja näen ne kirkuvan väriset giljotiinit, johon kauniit jalat olisi
m u o t i a seuratakseen laitettava ja sitten käveltävä niillä,
tunnen kauhua ja surua nuorten puolesta.
Kaatopaikat täynnä kaiken roskan seassa näitä epäluomuksia!
Naisten vaateliikkeiden tankoja penkoessani samoin syvä säälin tunne nuoria kohtaan täyttää mieleni.
Luojan luomat nuoret kärsivät, luonto kärsii.
Onneksi nyt nuoriso on tähän heräämässä!
Pitääkö vielä valtiojohdonkin olla yllyttäjä krääsämarkkinoilla? Onko säästäväisyys unohdettava ja elettävä yli varojen?
Sehän on täysin ristiriidassa varoituksista turhan tuotannon, ympäristön suojelun ja luonnonvarojen tuhlauksen kanssa. Jossainhan se loppu häämöttää, vaikka sitä ei kiirehtisikään.
Hyvin pienituloinen pistää rahansa vain tarpeelliseen elämiseen - useimmiten vain pakosta. Suurituloisilla on mahdollisuus halutessaan toteuttaa kerskakulutusta mielijohteitensa mukaan.
Eipä sekään kulutus painotu kansalliseksi ja sitä kautta työllistäväksi. Hankinnat tulevat maailman markkinoilta. Ehkä ne jossain antavat työtäkin, siellä missä ei ole mahdollista kysellä palkan perään.
Turhaa roinaa tehdään ihan tarkoituksella. Kehittyminen mukamas menee niin nopsaan, että nykytuote tehdään vanhaksi vajaassa vuodessa. Sinne rojukasoihin menee telkkarit, tigipoksit, pelivempeleet, kännykät. Vanhentuneina. Mitään ei voi korjata, aina uusi tilalle, aina uusin malli. "Pakko saada" ajatus työnnetään melkeinpä väkisin päihin.
Hulluahan se on."
;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;
Kun seison naisten kenkäkaupan ikkunaa katselemassa, ja näen ne kirkuvan väriset giljotiinit, johon kauniit jalat olisi
m u o t i a seuratakseen laitettava ja sitten käveltävä niillä,
tunnen kauhua ja surua nuorten puolesta.
Kaatopaikat täynnä kaiken roskan seassa näitä epäluomuksia!
Naisten vaateliikkeiden tankoja penkoessani samoin syvä säälin tunne nuoria kohtaan täyttää mieleni.
Luojan luomat nuoret kärsivät, luonto kärsii.
Onneksi nyt nuoriso on tähän heräämässä!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.