Olenko antanut
sen hiljaiselle merkitykselle
tilaa…?
Auringon ja pilvien tanssille..
Jos olen polvillani..
näenkö sen selvemmin?
Osana näkymätöntä liitoa
mustarastas laulaa sateessa..
http://www.youtube.com/watch?v=aH6CX0QV1pA&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=tAQhq1cTdjc&feature=related
Ne eivät vedä rakkauttaan pois…
puhtaaksi tislattua sinua..
sen hiljaiselle merkitykselle
tilaa…?
Auringon ja pilvien tanssille..
Jos olen polvillani..
näenkö sen selvemmin?
Osana näkymätöntä liitoa
mustarastas laulaa sateessa..
http://www.youtube.com/watch?v=aH6CX0QV1pA&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=tAQhq1cTdjc&feature=related
Ne eivät vedä rakkauttaan pois…
puhtaaksi tislattua sinua..
Vastaukset 9
Vanhimmat
hyvää huomenta vieras
Huomenta ja hyvää perjantaita alkavaa...
ikävä, en sitä kanssasi voi jakaa..
Onkos se tuota kolmannentoista päivän epäonnea?
Mene ja tiedä ......minä en?
vai mikä senkään voi takaa..
http://www.youtube.com/watch?v=j_Tbn4i0Chc&feature=related
kiitos hymystä
Muuan mies kirjoitti kerran runon mustarastaan silmästä, joka näkee kaiken.
Ja sinä syksynä katsoin valon katoamista sisäpihalta, varjojen kohoamista keltaisia seiniä myöten, kun vanhan vaahteran alla istui nuori mies ja nuori nainen, heidän tunteensa solmuina jalkojen juurissa, sotkettuina kahvimukiin jähmettyneeseen lusikkaan, lausumattomina, mutta näkyvinä.
Lausu minulle 'mustarastas' ja muistan tuon jo niin kaukaisen syysiltapäivän, sen valon, vaahteran, jota ei enää ole ja miehen, joka silloin käveli ensimmäisen kerran elämästäni pois. Olisin halunnut istua hänen kanssaan tuon vaahteran alla, punoa auki sanoja, jotka sitoivat jalkamme yhteen.
Elämänlangassasi kultainen solmu,
joka on syöpynyt kauniina, kohottavana..
jota ei kukaan voi sinulta viedä...se on sinussa tallella..
Suljettuja sanoja..
Mahtoikohan tuo tapahtua karkausvuotena? Nimimerkkisi ehkä siitä?
http://www.youtube.com/watch?v=2B3JY_gE7E0
Ymmärsin vasta nyt kun sitä kysyit - se todellakin oli myös karkausvuosi silloin.
Thirteen Ways of Looking at a Blackbird by Wallace Stevens
I
Among twenty snowy mountains,
The only moving thing
Was the eye of the blackbird.
II
I was of three minds,
Like a tree
In which there are three blackbirds.
III
The blackbird whirled in the autumn winds.
It was a small part of the pantomime.
IV
A man and a woman
Are one.
A man and a woman and a blackbird
Are one.
V
I do not know which to prefer,
The beauty of inflections
Or the beauty of innuendoes,
The blackbird whistling
Or just after.
VI
Icicles filled the long window
With barbaric glass.
The shadow of the blackbird
Crossed it, to and fro.
The mood
Traced in the shadow
An indecipherable cause.
VII
O thin men of Haddam,
Why do you imagine golden birds?
Do you not see how the blackbird
Walks around the feet
Of the women about you?
VIII
I know noble accents
And lucid, inescapable rhythms;
But I know, too,
That the blackbird is involved
In what I know.
IX
When the blackbird flew out of sight,
It marked the edge
Of one of many circles.
X
At the sight of blackbirds
Flying in a green light,
Even the bawds of euphony
Would cry out sharply.
XI
He rode over Connecticut
In a glass coach.
Once, a fear pierced him,
In that he mistook
The shadow of his equipage
For blackbirds.
XII
The river is moving.
The blackbird must be flying.
XIII
It was evening all afternoon.
It was snowing
And it was going to snow.
The blackbird sat
In the cedar-limbs.
Tänään hyvänä perjantaina, sapattina, perjantaina 13. päivänä teille tervehdys.
Minä rakastan tuulissa, sateissa, pilvien kuluissa ja auringon tähtivarjoissa, niiden päättymättömien syvyyksien sanomattomuuksissa. Minä rakastan.
Minä pyysin, minä tein aloitteen. Hän tuli minun sisääni hengitykseni sisään kirkkautena päättymättömyyden kirkkaudessa. Otti minut vastaan, minä hänet, ja Hän meissä.
Ja nyt tiedätte: sanani ovat totuuden sanoja.
Hänen henkensä kirjoittamassa kudelmassa, tekstien säikeissä, ei ole virhettä yhtään. Ei mitään lisättävää, ei mitään poistettavaa.
onhan se kaikessa, säikeinä, sisään kudottuna. Hiljaisuus antaa sille tilaa...
niinhän se nousee. ei satu.