Millaista on herätessä sukupuolenkorjausleikkauksesta miehestä naiseksi? Kuinka pitkään on siteet alapäässä? Kun ne otetaan pois, näytetäänkö heti peilillä, mitä on tapahtunut?
Miltä tuntuu herätä leikkauksesta (mtf)
Eräänlainen transu
7508
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kuvittele itsesi makaamassa sängyssä huoneeseen, jossa ei ole mitään tietoa ajan kulusta eikä mitään virikkeitä, nukkua et saa, kun verenpainemittari puristaa sinut hereille aina tasavälein.
Minulla oli virikkeenä vauvan itku. Kysyinkin heti ensimmäiseksi, miten vauva voi.
Ei näytetä peilillä eikä säikytellä muutenkaan.
Vahvemmat siteet (lähinnä sisäiset) on paikallaan lähes kotiuttamiseen saakka. Päälimmäisten siteiden vaihdon aikana ei tullut mieleenkään alkaa kurkkimaan peilillä, se sai jäädä kotiin.
Kyllähän niihin sairaalan laitteisiin, ääniin ja naapureidenkin metelöintiin tottuu. Automaattinen verenpainemittari on yleensä käytössä vain heräämössä jossa on sen verran tokkurassa ettei sitä edes huomaa. Jos verenpaineessa ei ole ongelmia, myöhemmin riittää hoitajan tekemät mittaukset määrävälein. En herännyt enää viimeisinä öinä edes epiduraaliautomaatin hälyytykseen kun puudutusainepatruuna tyhjeni. Ensimmäisenä yönä ennen leikkausta heräilin naapurin ilmapatjan kompressorin hurinaan, myöhemmin sitä ei huomannutkaan. Nykyisin moni ottaa mukaan sairaalaan vähintään älypuhelimen tai jopa läppärin niin pysyy yhteydessä kanssaihmisiin. Välillä radion kuuntelukin riitti mainiosti ajankuluksi.
Vauvan itkua? TaYSin lastenklinikallako sinut on leikattu? Vai tehtiinkö sektio TaYSin naistenklinikalla ja olitkin raskaana?
maantantaina illalla sairaalaan sisälle, tiistaina aamulla ennens seiskaa ylös ja suhihkuun, diapami naamaan ja kasilta mentiin leikkaussaliin, epirudaalipiikki ja nukutus. Iltapäivällä neljän aikaan heräsin, kohtuullisen virkeänä, ei mitään isompaa tokkuraa.
Takaisin osastolle ja pienet torkut ja sitten soittokierros ystäville, että hengissä ollaan, tyttö tuli.
Sitten vaan kuutisen päivää makoiluta liki likkumattomana ja liemiruokinnassa. Sairaalan vellit tuli tutuksi, en ole sen jälkeen porkkanakeittoa kaivannut.
Siteet poistettiin muistaakseni kuudentena päivänä leikkauksesta, tai jotain. Sitten vaan opettelemaan kävelyä. Onnistui ekalla, vähän huippasi päästä normaalia enemmän mutta siitä se lähti
Kännykkänetti oli kova juttu, samoin läppäri. Naapurisänkyjen naisten kanssa jutustelutkin auttoivat ajankulumiseen.
Ei tullut mieleen ensimmäisinä päivinä ihailla kirurgin kätten töitä. Lopullinen muoto paljastuu vasta viikkojen kuluttua, kun turvotus laskee.
Missä tuo tehtiin?
Oli niin tuttu kertomus että veikkaisin Töölöä. Itselläni oli siellä lähes sanasta sanaan samanlainen kokemus. Thaikuissa kiskotaan ilmeisesti heti pystyyn ja käytetään perinteisempää kipulääkitystä.
Itse heräsin Töölössä jo 13.30. Kaikki meni hyvin. Oli vähän tokkurainen mutta onnellinen olo, kun tiesin mitä oli tehty.