mitä sanoisitte jos olisitte samalla tavalla hyväksi käytön kohde kuin ..eräs nuori: myi kaverille kalliit pelilaitteet joka oli muka niin hyvä ystävä, että uskoi saavansa tältä rahat takaisin. iso summa rahaa saamatta edelleen. mopon osia lainaksi yhdeksi illaksi toiselle, ei palauttanut eikä lainaajaakaan sen jälkeen näkynyt. yksi kaveri juo rahansa ja kaiken muunkin altaan ja pyytää mukaansa puoliväkisin, on uhannut puukollakin joskus jos ei lähde mukaan. toiset kaverit ovat puhuneet puheluajat kännykästä niin, ettei saldoa juuri jää omaan käyttöön, joten käytännössä vanhemmat maksaa kavereiden puhelut, eikä mukulansa. tässä siis vain muutama esimerkki. puhumattakaan surffailemisesta, cd:n polttelutarpeista ja muista kavereiden "tarpeista", jota tämä nuori tyydyttää oman ja vanhempiensa hermojen/kukkaron kustannuksella. on kuulemma jo itsekin kyllästynyt, kun tällaista peliä on jatkunut koko ajan. mutta silti mennään niin kuin ennenkin.
mikä teitä nuoria vaivaa, kun tarvitsee itseänne onnekkaammilta ottaa pois se, minkä toinen on saanut itselleen. pieni lainailu jne. on ihan jees, mutta härskisti toisen hyväksikäyttö on jo liikaa. palautelkaas kavereidenne tavarat älkääkä omiko ja hajoittako niitä. älkääkä missään nimessä kulkeko puukot taskussa ja kännissä.
mikä teitä nuoria vaivaa, kun tarvitsee itseänne onnekkaammilta ottaa pois se, minkä toinen on saanut itselleen. pieni lainailu jne. on ihan jees, mutta härskisti toisen hyväksikäyttö on jo liikaa. palautelkaas kavereidenne tavarat älkääkä omiko ja hajoittako niitä. älkääkä missään nimessä kulkeko puukot taskussa ja kännissä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jep, sellaset kaverit, jotka on kiinnostunu enemmän omastani/vanhempien lompakosta eikä minusta ittestäni ei oo yhtään kivoja...
eihän ne edes ole kavereita laisinkaan.
Minulla oli ollut tuollaisia kavereita, jotka lainailivat rahaa ja lupasivat maksaa ensi viikolla. Kun sitten jouduin asiasta alkaa muistuttelemaan, niin ei sitä rahaa ikinä ollut, mutta kummasti niillä oli aina tupakkiakin. "Joo mä saan ens kuussa rahaa iskältä". Lupauksia joita ei täytetä.
Kun sitten tajusin, että nämä "kaverini" puhuivat minun kanssa ainoastaan silloin, kun halusivat hyötyä minusta, niin tein siitä lopun. Siis ennen olin ollut koulussa heidän kanssaan koko ajan, mutta nyt tein siten, etten enää istunut heidän lähellään, en mennyt juttelemaan, en mennyt samaan ruokapöytään... JA kun he tulivat seuraavina kertoina lainailemaan rahaa, niin sanoin että "Maksakaa velat takaisin, niin voin harkita".
Että siihen loppui se.
Valitsin mielummin yksin olon, kuin petturi kaverit. Sillä kun olin heidän kanssaan oli minulla myös yksinäinen olo, mitään ei siis muuttunut, sain tilalle rennomman elämän!
minua on myös käytetty hyväksi.äitini työskentelee hotellissa ja hotellin henk.kunta pääsee ilmaiseksi läheiseen kylpylään.kolme kaveriani muka kavereita tulivat aina mun luokse silloin kun halusivat uimaan ilmaiseksi. ja kun lopulta pääsivät uimaan minun kustannuksella,ne jättivät minut yksin.sain siitä tarpeekseni ja pistin hommalle lopun. pizzalle jos lähti niin heti ne kärkkymässä puoli-ilmaista pizzaa koska sain alennusta hotellissa. ja minä tietenkin olin maksumiehenä enkä saanut mitään korvauksia "muka" kavereilta.
Mullakin on samoja kokemuksia.... Ennen mulla oli yks "kaveri", joka tais olla mun kaa vaan rahan takii. Se mun "kaveri" aina ehdotteli mulle, että mentäis kioskille ja tietysti mun rahoilla. Mulla oli usein paljon rahaa, koska säästin aina joka pennin. Myöhemmin kioski käynnit loppuivat ja aloimme käymään läheisessä ostoskeskuksessa. Sieltä ostimme usein kaikkea koulu kamaa. Yhdellä kertaa saattoi mennä rahoistani jopa 50 markkaa.
Aina kun olin hänen kaa, niin hän ruinasi että ottaisin itseltäni rahaa, niin että voisimme lähteä johonkin shoppailemaan mun rahoilla. Kieltäydyin tietysti usein, mutta niissä tilanteissa hän aina alkoin natisemaan, että kanssani oli tylsää olla ja että ei se niin kamalaa ole jos me pari markkaa otetaan.
Kun omat rahani alkoivat loppua, niin "kaverini" keksi että voisimme varastaa vanhemmiltani rahaa. Kun vanhempani olivat töissä, niin muistan usein meidän käynneen heidän takkiensa taskuilla tonkimassa. Tätä jatkui kauan.
Yhdessä vaiheessa myin kaverilleni yhden lelun (se oli virtuaali lemmikki xD), jota hän oli jo pitkään multa himoinnut. Annoin kaverilleni lelun ja sovimme, että hän antaa rahat minulle kun kauppoihin tulee yksi tavara jonka halusin rahoilla ostaa. Myöhemmin päätin että halusinkin säästää rahat, enkä ostaa nillä mitään. Kerroin asiasta kaverilleni, aina hän sanoi antavansa rahat myöhemmin ja myöhemmin....
Mutta en ole saanut rahojani vielä tähänkään päivään mennessä... Muistan kyllä velka summan vieläkin vaikka siitä onkin jo monta vuotta. En sano tarkkaa summaa, mutta se oli lähes 30 markkaa eli kovin suuresta summasta ei ole kyse, mutta haluaisin silti rahani...
Tuskin saan koskaan rahojani, koska olen alkanut pistää välejä poikki tämän kyseisen henkilön kanssa. Ja luulen, että jos muistuttaisin häntä veloista niin hän varmaan kieltäisi olevansa minulle muka velkaa. En ole nähnyt häntä melkeen vuoteen ja toivon että ei tarvitse koskaan nähdäkkään. En vihaa ketään ilman hyvää syytä ja voin sanoa, että on muitakin syitä miksi vihaan kyseistä henkilöä. En vain jaksa alkaa kertomaan niitä tässä, koska tämä on muutenkin jo pitkä "tarina".
Sanon että jotkut tollaset pers aukiset ihmiset on inhottavii, kun ne yrittää kiemurrella pois veloistaan... Voin sanoa rehellisesti vihaavani tätä entistä "kaveriani", hän oli minulle "ystävä" vain hyvinä aikoina eli "kaveri" vain silloin, kun olimme tuhlaamassa minun rahojani... Näistäkin tapahtumista on jo aika monta vuotta ja toivon että mun ei tarvii ees nähdä kyseistä henkilöö enää koskaa....