Tervehdys arvoisat judoihmiset!
Olemme ottaneet yhdessä 8-vuotiaan poikani kanssa tavoitteeksi, että pojasta leivotaan judon olympiavoittaja vuoden 2024 kesäolympialaisissa. Minulla on itselläni sininen vyö, omaan urheilullista taustaa myös mm. voimanoston puolelta ja suunnittelen poikani harjoittelun. Asumme pääkaupunkiseudulla ja harjoittelemme tekniikkaa joka päivä eri seurojen järjestämissä harjoituksissa. Lisäksi olemme tietysti tehneet monipuolista oheisharjoittelua; päivämme alkavat yhteisellä aamulenkillä, jonka pituus vaihtelee viidestä kymmeneen kilometriin, voimaa harjoitamme kolmesti viikossa aamulenkkejen jälkeisillä kuntopiireillä, jotka rakentuvat raskaiden kyykkyjen, maastavedon ja penkkipunnerruksen ympärille.
Olemme kiertäneet muutaman junnu-cupin, mutta suurempaa menestystä ei vielä ole tullut. Tuntuu, että poika jännittää kovasti ja itsekin menetän helposti hermoni poikani nyhjäämistä seuratessa. Treeneissä hienosti onnistuvat tekniikat ovat kilpailuissa väkinäisiä ja ilottomia ja päättyvät usein vastaheittoon. Lisäksi ongelmia on aiheuttanut pojan heikohkon oloinen selkä, joka tuntuu kipuilevan huolimatta runsaasta lihashuollosta, joka koostuu venyttelystä ja minun suorittamastani hieronnasta. Kolmas ongelma on palautumisessa joka välillä on tuskaisen hidasta. Poika vaikuttaa harjoituksissa nuutuneelta eikä aina anna kaikkeaan, myös voiman kehittyminen on verkkaista, eikä rautaa mielestäni pystytä lisäämään tarvittavaan tahtiin. Kysyisinkin minkälaisia lisäravinteita suosittelisitte tällaiselle murrosikäiselle pojalle, jonka tähtäin on asetettu korkealle. Entä osaatteko neuvoa edellä mainituissa psyykkisissä ongelmissa ja onko teillä kokemusta tällaisista selkäkivuista?
Kiitos vastauksistanne, neuvonne menevät hyvään käyttöön ja saattavat auttaa Suomen judon kehittämisessä.
Olemme ottaneet yhdessä 8-vuotiaan poikani kanssa tavoitteeksi, että pojasta leivotaan judon olympiavoittaja vuoden 2024 kesäolympialaisissa. Minulla on itselläni sininen vyö, omaan urheilullista taustaa myös mm. voimanoston puolelta ja suunnittelen poikani harjoittelun. Asumme pääkaupunkiseudulla ja harjoittelemme tekniikkaa joka päivä eri seurojen järjestämissä harjoituksissa. Lisäksi olemme tietysti tehneet monipuolista oheisharjoittelua; päivämme alkavat yhteisellä aamulenkillä, jonka pituus vaihtelee viidestä kymmeneen kilometriin, voimaa harjoitamme kolmesti viikossa aamulenkkejen jälkeisillä kuntopiireillä, jotka rakentuvat raskaiden kyykkyjen, maastavedon ja penkkipunnerruksen ympärille.
Olemme kiertäneet muutaman junnu-cupin, mutta suurempaa menestystä ei vielä ole tullut. Tuntuu, että poika jännittää kovasti ja itsekin menetän helposti hermoni poikani nyhjäämistä seuratessa. Treeneissä hienosti onnistuvat tekniikat ovat kilpailuissa väkinäisiä ja ilottomia ja päättyvät usein vastaheittoon. Lisäksi ongelmia on aiheuttanut pojan heikohkon oloinen selkä, joka tuntuu kipuilevan huolimatta runsaasta lihashuollosta, joka koostuu venyttelystä ja minun suorittamastani hieronnasta. Kolmas ongelma on palautumisessa joka välillä on tuskaisen hidasta. Poika vaikuttaa harjoituksissa nuutuneelta eikä aina anna kaikkeaan, myös voiman kehittyminen on verkkaista, eikä rautaa mielestäni pystytä lisäämään tarvittavaan tahtiin. Kysyisinkin minkälaisia lisäravinteita suosittelisitte tällaiselle murrosikäiselle pojalle, jonka tähtäin on asetettu korkealle. Entä osaatteko neuvoa edellä mainituissa psyykkisissä ongelmissa ja onko teillä kokemusta tällaisista selkäkivuista?
Kiitos vastauksistanne, neuvonne menevät hyvään käyttöön ja saattavat auttaa Suomen judon kehittämisessä.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Taidankin tietää kuka siellä kirjottelee. Etkös ole se Keravan höyrypää joka roudaa poikaansa joka ikiseen harjotteluun vaikka poika melkein itkeäpillittää kun karjut laidalla. Haloo!
Jumalauta sä äijä oot idiootti!!! Sun pojan skillit jää siihen vitun junnu-cuppiin,sun poika alkaa koht vihaamaan sua ja lopettaa koko judon!! Sä et tiedä mitä sun poikas keho sanoo kunse treenaa,eli suoraan sanoen sä haluat sinne olymppialaisiin...ei poikas!!
hyvää työtä! näin se suomen judo kehittyy!
Hei Haloo...
Tämän ketjun aloittaneella kirjoituksella on tarkoitus provosoida Judoliiton uutta strategiaa (toivottovasti) ja tuoda julki mitä se pahimmillaan voisi olla!
Näinhän se ei ole!
Strategian tarkoitus on luoda judon harrastajalle (juuri sille kirjoittajan 8-vuotiaalle pojalle) reitti sinne olympiakultaan eli saada judokan urapolku kuntoon. Alkaen alkeiskurssista ja päätyen maajoukkueeseen ja jos hän haluaa jossakin välissä pysähtyä, niin aina voi siirtyä seuran kurssiohjaajaksi, aluetoimihenkilöksi yms. kouluttaa itseään muuten judossa.
Et taida tietää Keravan höyrypäätä..
kaikkien ei pitäisi saada lapsia, ei todellakaan :(
Juu taidan itsekin tietää kuka tässä on kyseessä, muutaman kerran olen käynyt katsomassa herttoniemen harjoitusten loppua ja minulla on vahva aavistus kenestä tässä puhutaan. Pitäisköhän jonkun lastensuojeluilmoitus?
Älä sotke Hertsikan maanantaitreenejä tähän, ei siellä mítkään 8 v treenaa. Nuorimmat ovat D-junnuja
Olen mitä iloisimmin yllättynyt poikanne ja sinun motivoituneesta tavottoitteestanne olympiakullasta. Mikään ei lämmitä mieltä niinkuin perheen yhteinen harrastus! Muistakaa kuitenkin pitää kohtuu kaikessa; esimerkiksi maastavetoa en suosittelisi maksimipainoilla, ainakaan ennenkuin tekniikka on kunnossa. Ja sinulle joka haukuit idiooteiksi ihmisiä, jotka tekevät kaikkensa Suomen judon eteen: HÄPEÄ!
Hienoa että joku on ottanut olympiakullan ja suomen judon nostattamisen tosissaan asiakseen. Onhan se selvää, että olympiakultaa ei voitetata nappulajudolla ja ties millä hippaleikeillä vaan säännöllistä työtä on tehtävä jo nuoresta asti. Onnea valitsemallenne tielle!
Hienoa, että judokansan seasta löytyy kaltaisiasi työmyyriä! Onkin jo korkea aika nostattaa Suomalainen sinne pallin korkeimmalle korokkeelle olympiakisoissa. Onnea päätöksestä siis! Suosittelisin tilaamaan Leader-merkkisiä lisäravinteita, että saadaan pojalle helpommin ruista ranteisiin. Voimaharjoittelusta vielä sen verran, että maastavetoa tehdessä kannattaa välillä tehdä toistoja myös korokkeelta (pidempi nostomatka) jolla saadaan vielä vahvempi selkä. Vähennä myös lenkkeilyä ja lisää tilalle enemmän voimanostoharjoituksia, näkeehän tämän hetken olympiaryhmästäkin että fysiikat on jäänyt tekemättä.
Hyvää alkanutta kevättä ja kovaa reeni-intoa toivottaa Matti Iisalmesta!
Onko maastaveto judokan ykkösliike?
Ei todellakaan vaan haukka ja ylileveä penkki, ja aina ykkösiä!!
negatiivinen pena. alatissillä ne heitot lähtee...
Väitän että 8v ei ole vielä valmis tuollaiseen treenaukseen, jossain päin suomea ei pääse vielä edes peruskurssille tuon ikäisenä.
Taisi olla provo tuo ensimmäinen viesti, ainakin toivottavasti.
Voimaharjoitteluun riittää alle 15 v. iässä ihan hyvin oma kroppa, ei siinä rautaa tarvita. Voimatreenin tilalle notkeutta, ketteryyttä, koordinaatiota ja monipuolista harjoittelua. Vähemmän treeniä, enemmän iloa. Tuollaisella puurtamisella ei tehdä voittajia vaan katkeroituneita ja fysiikaltaan hajalla olevia nuoria.
Lue se judokan urapolku ennen muuta siitä kohdasta, missä kerrotaan mitkä ovat kehityksen herkkyysvaiheet eri ikäisillä. Maastavedot eivät kuulu 8 vuotiaan treeneihin.
Porvoota
Oli kyllä harvinaisen hauska teksti :):):). Jos joku ottaa tuon tosissaan niin pitää olla aika tosikko.
Isälle ja pojalle ohjeeksi että enemmän punttia ja nimenomaan maksimivoimareeniä. Kipeä eli heikko selkä = liian vähän maastavetoa.
Bodauspiireistä saa tarvittavat lisäravinteet. Näin maallikkona olen kuullut että junnuille ja vähän isommillekkin suositellaan ns kasvua ja testoa yhdessä. Tíedä sit mitä ne tarkoittaa :) :)
Joo ja yberinnokkaille tiedoksi, että dopingtestejä tehdään vasta 15 v alkaen, eli siitä vaan douppaamaan 8 v penskaa !!
>> Jos joku ottaa tuon tosissaan niin pitää olla aika tosikko.
eiköhän tuossa vain heitetty täky nuorisuomi-fanaatikoille. tää judon kukkispoppoohan hyppii seinille jo muutenkin heti kun kuulevat sanat urheilu tai valmennus. aloituksen kaltainen provo ohjaa jo useimmat nitropurkille.
No äkkiseltään katottuna ainaki pari juttua pielessä. Ensinnäki lenkillä kannattaa alkaa käymään joka päivä, aamu viideltä olis aika hyvä kun mitokondriot on vilkkaimmillaan. Niin ja tosiaan ihan minimissään se 10 km. Maastaveto on hyvä mut sitä kannattaa tehä pitkiä sarjoja (tietysti sopivat painot) eli minuutin ajan rempoo täysillä menemään ni hyvä jutoka tulee. Kannattais myös tehä vatsalihaksia kahvakuulilla eli käy selälleen, ottaa kuulan molemmin käsin (30% omasta painosta), jännittää vatsan ja pudottaa kuulan mahalle. Näin vaikutus käy niin ulkoisiin kuin sisäisiinkin lihaksiin. Toistoja sen verran putkeen ku pystyy (joka päivä enemmän). Ja loppuun se tärkein mitä moni ei tajua hyödyntää. Kuumeessa on paras aika treenata koska lämmittelyn voi jättää kokonaan väliin. Siinähä oliki jokunen vinkki, toivottavasti on apua. Hyvä että ihmiset jaksaa vielä tavoitella jotain suurta.
Kirjoittajien kannattaisi välillä hieman pysähtyä ja miettiä kannattaako moista sontaa kirjoittaa ollenkaan; nettiä ja tätäkin palstaa lukee paljon lapsia ja nuoria, jotka voivat ottaa ihan tosissaan näitä 'hyviä harjoitteluvinkkejä'. Joten vastuuta nyt jokaiselle ihan oikeasti !
Ja tämän ketjun aloittajalle myös herätys!
Kannattaisi tosiaan miettiä kannattaako moista sontaa kirjoittaa ollenkaan; nettiä ja tätäkin palstaa lukee paljon lapsia ja nuoria, jotka voivat ottaa ihan tosissaan näitä 'hyviä harjoitteluvinkkejä'. Joten vastuuta nyt sinullekin ihan oikeasti !
Jokainen sen tietää että ei niitä olympiavoittajia sillä nuorisuomimeiningillä tule. Hyvä että joku on tajunnut alkaa tavoitteiden vaatimiin toimiin, sillä tämä kansa tarvitsee urheilussa menestyäkseen tekoja eikä puhetta. Ketjun aloittajaa suosittelen tutustumaan romanialaisten telinevoimistelijoiden valmennukseen, siinä kyllä jo nuoret lapsetkin laitetaan treenaamaan täysiä. Turha väittää että kovalla valmennuksella tulisi epätasapainoisia ja jollain tavalla mieleltään vaurioituneita ihmisiä. Kyllähän olympiavoittajat ovat varmasti tyytyväisempiä elämäänsä kuin tavalliset ihmiset vaikka ovat kovan rääkin kärsineetkin. Miten kova harjoittelu muka eroaa koulunkäynnistä? Siinä teille miettimistä, ajatelkaa vähän ennenkuin kirjoittelette,