Suhteesi toiseen sukupuoleen?

Niin? Millainen se on?
Onko Jamppa Marsista ja Jaana Venuksesta?
Vallitseeko täydellinen ymmärrys? Onko helpottunut iän myötä, vai vaikeutunut?

Tänä lauantaina ei tarvi baarissa valittamaa että "hän ei ymmärrä mua", voit tehdä sen täällä.

Tai tee se Duffylle:
http://www.youtube.com/watch?v=9FbKl6KQdxc
33157
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 33

Vanhimmat

Samasta aiheesta kävin eilen keskustelua ystäväni kanssa lasillisen äärellä. Taitaa olla meidän naisten lempiaihe.

Yhdyn Robert Shapiron ajatukseen, jonka mukaan mies ja nainen ovat aivan eri lajeja. Miehet ovat kotoisin Orionilta ja naiset Siriukselta.

Vaikka kuinka yritän ymmärtää, niin yli ymmärryksen menee. Ei mahda mitään.

Äänestä
  • Aloittaja

    Niin se taitaa olla, miehet on meidän lemipiaine :)) elämän suola ja pippuri ja kahvileipä, eiku viinin kylkiäinen se oli teillä :)

    Jotkut asiat taitaa lentää ymmärryksen, kun ei puhuta. Samaa kieltä ainakaan :) Ilmankos se kehonkieli on niin tärkeä :))

    Äänestä

Ymmärrän miehiä paremmin kuin naisia.

Äänestä
  • Aloittaja

    Vai naiset vaikeammat kuin miehet? Petturi! ;D Ei vais. Onko se aina ollut niin? Vai muuttunut iän myötä? Itse olen kasvanut kolmen siskon kanssa, pojat oli joskus ihan outoja hyypiöitä. Tuli kulttuurishokki kun jouduin miehiseen alaan töihin. Mutta avarsi se maailmaa.

    Äänestä

  • UPDATE_9848992 kirjoitti:

    Vai naiset vaikeammat kuin miehet? Petturi! ;D Ei vais. Onko se aina ollut niin? Vai muuttunut iän myötä? Itse olen kasvanut kolmen siskon kanssa, pojat oli joskus ihan outoja hyypiöitä. Tuli kulttuurishokki kun jouduin miehiseen alaan töihin. Mutta avarsi se maailmaa.

    Minä taas olen aina tukeutunut veljiini ja kasvanut poikaporukassa. Vaik meitä oli yksitoista sisarusta niin iältään lähimmät olivat poikia. Jotenkin jopa pelkään naisia, siis olen varauksellinen ja välttelen naisseuraa.

    Äänestä

  • Aloittaja

    a.juzka kirjoitti:

    Minä taas olen aina tukeutunut veljiini ja kasvanut poikaporukassa. Vaik meitä oli yksitoista sisarusta niin iältään lähimmät olivat poikia. Jotenkin jopa pelkään naisia, siis olen varauksellinen ja välttelen naisseuraa.

    Siitä se varmaan sitten tulee. Eikä elämä ole kuljettanut sua naisten joukkoon iloiseen? Mitä jos se olis sun seuraava missioni... liity marttoihin :))) Kunhan höpötän. Mua ei ainakaan kannata pelätä, mut on klassifioitu putkiaivoiseksi naiseksi. Joskus ainut konsti millä sain miehiä vilkaisemaan mun galleriaa, oli kun tarkisti kumpaa sukupuolta olen ;)) Enää en kyllä sitä puolta, muuten kuin joskus jonkun linkin haluan näyttää ihmisille. Jotka ei sitten kuitenkaan käy siellä. Taisin juuri törmätä putken päätyyn...

    Äänestä

Ymmärrän ja en ymmärrä ihmistä, oli hän mies tai nainen.
Ei sukupuoli ole mikään automaatti, joka jokaisella siihen kuuluvalla sanelisi teot ja niiden tulkinnan helppouden/vaikeuden.

Oman vastakkaisen sukupuolen edustan ymmärtämiseni lisääntyy vuosikymmen vuosikymmeneltä.

Täydellinen ymmärrys? Sehän olisi jopa pitkästyttävää.
Varsinkaan kun ainakaan minä en aina ymmärrä itseänikään.

Äänestä
  • Aloittaja

    Sulla ei ainakaan käy aika pitkäksi :))
    Mulla on tylsä elämä, osaan jopa ennakoida mitä vastaan seuraavaksi :/

    Voisikohan se ymmärtämättömyys olla enemmän pelkoa, kun ei tiedä mitä toinen edustaa ja ajattelee, vuosien myötä helpottaa.

    Äänestä

  • UPDATE_9848992 kirjoitti:

    Sulla ei ainakaan käy aika pitkäksi :))
    Mulla on tylsä elämä, osaan jopa ennakoida mitä vastaan seuraavaksi :/

    Voisikohan se ymmärtämättömyys olla enemmän pelkoa, kun ei tiedä mitä toinen edustaa ja ajattelee, vuosien myötä helpottaa.

    Minusta kun tuntuu, että meillä näen vastapelurin aikomukset varpaanasennosta, tietystä ilmeestä nassussa, jolloin ääntä ei tarvi sanoiksi pukea.
    Vuosien tulosta, ihan kuin sanoit.

    Omista sanoista tai aikeista en aina mene takuuseen, ne kun vaihtelevat mielialan mukaan, äkin. :))

    Äänestä

  • Aloittaja

    leilei. kirjoitti:

    Minusta kun tuntuu, että meillä näen vastapelurin aikomukset varpaanasennosta, tietystä ilmeestä nassussa, jolloin ääntä ei tarvi sanoiksi pukea.
    Vuosien tulosta, ihan kuin sanoit.

    Omista sanoista tai aikeista en aina mene takuuseen, ne kun vaihtelevat mielialan mukaan, äkin. :))

    Meinasin vastata että sut on koulutettu hyväksi tulkiksi, mutta naisia tuntien ei se taida mennä ihan niin :)) Olet ilmeisemmin kouluttanut itseäsi hyväksi kehonkielen tulkiksi :)))

    Njoo, pitääkö mun taas pyörtää puheitani. Niin monet kerrat päättänyt yhtä ja kuitenkin huomannut tekeväni jotain ihan muuta. Samalla tuhahtanut itselleni että olipas naisellista ja harmitellut omaa päättämättömyyttäni. Mutta onhan se rikkauskin, että osaa tehdä päätökset lennossa, ettei jumiudu paikoilleen :)

    Äänestä

Yleensä ymmärrän ihmisiä ihmisinä, tai sitten en. Sukupuolella on merkitystä jos yritän koota mieltymykseni mukaista kahden palan palapeliä...

Äänestä
  • Aloittaja

    Noin kai se menee. Tavallisten keskustelukumppaneiden kanssa ei ole tarvetta pitää kiinni mistään, ei ottaa tai antaa, se on pelkkää vaihtoa. Vaikka väitän että se silti vaikuttaa, puhuuko miehen vai naisen kanssa. Joskus aikoinaan kun aloitin täällä, keksin nikin josta ei ilmennyt olenko kumpaa laatua, koska en halunnut olla tyrkyllä (no en kyllä edelleenkään halua). Monet jättivät jutustelun väliin kun ei tiennyt miten suhtautua minuun. Kummasti helpotti kun ilmoitin sukupuolen.

    Äänestä

  • UPDATE_9848992 kirjoitti:

    Noin kai se menee. Tavallisten keskustelukumppaneiden kanssa ei ole tarvetta pitää kiinni mistään, ei ottaa tai antaa, se on pelkkää vaihtoa. Vaikka väitän että se silti vaikuttaa, puhuuko miehen vai naisen kanssa. Joskus aikoinaan kun aloitin täällä, keksin nikin josta ei ilmennyt olenko kumpaa laatua, koska en halunnut olla tyrkyllä (no en kyllä edelleenkään halua). Monet jättivät jutustelun väliin kun ei tiennyt miten suhtautua minuun. Kummasti helpotti kun ilmoitin sukupuolen.

    Nooo, täällä on hyvin runsaasti noita palapelien kokoilijoita. Muu keskustelu on oikeastaan aika vähäistä...

    Äänestä

En millään muotoa kykene vastaamaan vaikkapa niin, että Joo ymmärrän Täydellisesti miehiä. Enkä niinkään, että Marssissa marssin ja miehet veenustelee missä lie.

Riippuu tietysti, minkälainen tyyppi on kysymyksessä. Jos saan jonkinasteisen "yhteyden" hänen ajatusmaailmaansa, niin tottakai semmonen viehättää. Tarkoitan sitä samalla aaltopituudella olemista.

Sama juttu naisten kanssa. Joittenkin kanssa juttu luistaa ihan heti ja joidenkin kanssa joko pitkästyn kuoliaaksi, koska minua ei kiinnosta mikään asia, joka hänen suustaan pursuaa tai en keksi mitään keskusteltavaa.

Keskustelen hyvin mielelläni samanhenkisen miehen tai naisen kanssa.

Jos on pakko erotella ihmiset, niin sitten sanon, että miehen voin antaa käpälöidä minua:) Mutta naisen taas en.

Äänestä
  • Aloittaja

    ;D aika hyvä etten sanois! Se on ihan totta että joidenkin kanssa ei ole mitään puhuttavaa, toiset taas ovat kuin olis tuntenut jo vuosikausia.

    Mä juttelen kyllä mieluusti naisten kanssa. Piti tähän sanoa että jotkut jutut ei vaan voi puhua miehen kanssa, ja kun sitten olin laatimassa niin listaa niin... ääh. Mut ehkä ne ei ymmärrä kynsilakan värivivahteen hienouden?

    Joskus iskee paniikki jos pitää smalltalkia harrastaa miehen kanssa. Sellainen keksi-äkkiä-aihe-paniikki. Se oli muuten sellainen takuuvarma keskusteluaihe joskus, kysyä mieheltä millaista oli intissä :))) Ei taida mennä läpi enää, ei heitä tässä vaiheessa kiinnosta enää.

    Äänestä

Luulen, että älykkään ihmisen kanssa on helpompi tulla toimeen kuin vähemmän älykkään kanssa. Tuon älykkyyden määrittelen myös sillä, että älykäs osaa ottaa toisen huomioon ja pystyy analysoimaan omat tunteensa.

Iän mukana sitä toivon mukaan osaa sivuuttaa toivottomat tapaukset. Odotan kyllä mieheltä nopeaa reagointikykyä ja tietynkaltaista jämeryyttä suunnassa pysymisessä. Ailahtelevaisuuteen olen allergisoitunut. Odotan myös itsetunnon olevan kohdallaan.

Lopputoteamuksena voin todeta. Kyllä yksin on hyvä elää :).

Äänestä
  • Aloittaja

    Se on varmasti yksi "taajuus", se älykkyys. Joku yhteysviiva.

    Noita allergioita syntyy ja takertuu kyllä iän mittaan :)) Mistä milloinkin saa yliannostuksen :) Alistaminen, kyynisyys.. huääh.

    Tuli mieleen että mies noin yleensä on kuin hurja karuselli. Pelottavan ihana, ilman pärjää varsin hienosti, eikä ihan heti viittis energiansa tuhlata, mutta kun kyytiin hyppää muistaakin kuinka kivaa se oli :)))

    Parempi kun ei muistele.

    Äänestä

Ei kai se ole sukupuolikysymys.
Kysymys on siitä tullaanko samoista lähtökohdista, ymmärretäänkö samoja asioita.
Minusta näyttää et ihmisen kans, jolla on samanlainen elämä, tulee hyvin toimeen.
Sitähän se on oikeastaan koko sun kysymyksen asettelukin, toinen Venuksesta ja toinen Marsista, kuin niillä vois olla jotain yhteistä?
Jos joku valittaa ettei toinen ymmärrä mua, niin pitäs kai mennä hiukka itseenkin?
No nää on näitä, jokainen tyylillään...

Äänestä
  • Aloittaja

    Niin, tuossa tuli taas yksi taajuus lisää aaltopituudelle :) Noin yleensä, kun vaan keskustelupohjaa haetaan, onkin kai noin. Sitten kun suhdepohjaa yritetään vallata, niin tulee enemmän näitä ristiriitoja. Koska haluaa pitää kiinni omasta kannastaan ja eduistaan? Vai koska aaltopituudessa ei ollut tarpeeksi taajuuksia?

    Äänestä

  • UPDATE_9848992 kirjoitti:

    Niin, tuossa tuli taas yksi taajuus lisää aaltopituudelle :) Noin yleensä, kun vaan keskustelupohjaa haetaan, onkin kai noin. Sitten kun suhdepohjaa yritetään vallata, niin tulee enemmän näitä ristiriitoja. Koska haluaa pitää kiinni omasta kannastaan ja eduistaan? Vai koska aaltopituudessa ei ollut tarpeeksi taajuuksia?

    Keskustelua?
    Eiks keskustelu ole hyvän suhteen perusta? Se että kumpikin kelaa elämäänsä ja hakee sieltä yhteensopivaa ajatuskantaa ja toisen ymmärrystä?
    Suhteessa on vaikee pitää kiinni eduistaan ;) jossain annat periksi, jossain toinen antaa..KAhden edusta tulee yksilönkin etu?
    Rakkaustohtori Määttä sanoi, et kestävän suhteen perusta on se, et on aina joku yhteinen päämäärä tai harrastus.
    Siinä on järkeä, yhteisestä asiasta innostunut pariskunta tulee siinä samalla tukeneeksi toisiaan ja kaksi yhtä. On yhteinen mielenkiinnon kohde ja yhteinen päämäärä.Olkoonkin vaiks matkailu tai kesämökin laitto.
    Kahdessa ihmisessä pitää olla jotain samaa, se pitää ne yhdessä

    Äänestä

Taitaa olla iloisin asia elämässäni ettei ole olemassa häntä joka ei ymmärrä minua.

Äänestä
  • Päätynyt samoihin aatoksiin :D.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Tää oli hyvä tokaisu, oikea lentävä lause ;D

    Silti haraan vastaan, sä huomaat sen myös kun joskus tapaat Hänet, että näin ei ehkä sittenkään ole :) Mutta tämäkin on asia jossa tietämättömyys tuo onnea :)) Mikä sen parempaa kuin elämäänsä tyytyväinen ihminen.

    Äänestä

  • UPDATE_9848992 kirjoitti:

    Tää oli hyvä tokaisu, oikea lentävä lause ;D

    Silti haraan vastaan, sä huomaat sen myös kun joskus tapaat Hänet, että näin ei ehkä sittenkään ole :) Mutta tämäkin on asia jossa tietämättömyys tuo onnea :)) Mikä sen parempaa kuin elämäänsä tyytyväinen ihminen.

    Jos Hän löytää tiensä tänne, ei Hän jää. Korkeintaan matkallaan saattaa poiketa, ohimennen ja jatkaa eteenpäin. Tämä ei ole pääteasema vaan pelkkä pysäkki. Ihme, että näin pienelle pysäkille edes eksyy matkalaisia.

    Äänestä

  • Aloittaja

    old_profile_48771 kirjoitti:

    Jos Hän löytää tiensä tänne, ei Hän jää. Korkeintaan matkallaan saattaa poiketa, ohimennen ja jatkaa eteenpäin. Tämä ei ole pääteasema vaan pelkkä pysäkki. Ihme, että näin pienelle pysäkille edes eksyy matkalaisia.

    Voi olla että olet oikeassa, voi olla että ei :) Mä ymmärrän kyllä pointtisi, mitä sitä turhaan haikailemaan asioita joita ei ehkä koskaan tapahdu, se on vähän kuin itsensä suojelemista. Elämän arvo ei saisi olla kiinni onko yksin vai kaksin, kunhan nauttii. Ja niin sä taidat tehdä :)

    Äänestä

  • UPDATE_9848992 kirjoitti:

    Voi olla että olet oikeassa, voi olla että ei :) Mä ymmärrän kyllä pointtisi, mitä sitä turhaan haikailemaan asioita joita ei ehkä koskaan tapahdu, se on vähän kuin itsensä suojelemista. Elämän arvo ei saisi olla kiinni onko yksin vai kaksin, kunhan nauttii. Ja niin sä taidat tehdä :)

    Kukaan ei myöskään ole mustasukkainen miespuoleisille kavereilleni. Siis niille "vain ystäville". Voin tavata heitäkin ihan rauhassa. Lähteä halutessani vaikka johonkin reissuun kesällä jos tahdon. Eivätkä he ole Marsista, vaan Suomesta :). Enkä muuten tunne yhtään astronauttia enkä alienia Marsista enkä Venuksesta.

    Äänestä

  • Aloittaja

    old_profile_48771 kirjoitti:

    Kukaan ei myöskään ole mustasukkainen miespuoleisille kavereilleni. Siis niille "vain ystäville". Voin tavata heitäkin ihan rauhassa. Lähteä halutessani vaikka johonkin reissuun kesällä jos tahdon. Eivätkä he ole Marsista, vaan Suomesta :). Enkä muuten tunne yhtään astronauttia enkä alienia Marsista enkä Venuksesta.

    Ehkä se Mars-Venus asetelma tulee vasta sitten kuvioon kun on kyse suhteesta, mustasukkaisuuksineen, mökötyksineen ja ja ja...

    Kaikessa on aina se hyvä ja huono puoli, ja viisas katselee vain niitä hyviä, niin kuin sä teet :)

    Mä tunnen yhden alienin, se hiipii öisin mun nahan sisälle ja tuijottaa mua aamuisin peilistä :/ Onneksi kahvi taitaa olla sille myrkkyä.

    Äänestä

  • UPDATE_9848992 kirjoitti:

    Ehkä se Mars-Venus asetelma tulee vasta sitten kuvioon kun on kyse suhteesta, mustasukkaisuuksineen, mökötyksineen ja ja ja...

    Kaikessa on aina se hyvä ja huono puoli, ja viisas katselee vain niitä hyviä, niin kuin sä teet :)

    Mä tunnen yhden alienin, se hiipii öisin mun nahan sisälle ja tuijottaa mua aamuisin peilistä :/ Onneksi kahvi taitaa olla sille myrkkyä.

    Mökötykset ja mustasukkaisuus eivät ole mistään kotoisin. Ei ainakaan marsista. Ennemmin helvetistä. Olen niistä oman osuuteni jo saanut ja enemmän kuin ansaitsin. Enää en halua kuin hellyyttä ja rakastavaa huolenpitoa, tästä maailmasta tai taivaasta maan päällä.

    Äänestä

Musta tuntuu, että mä liikun suht sujuvasti ja koko kentällisellä... ehkä vierainta aluetta mulle ovat sen kentän ääripäät - oikein naisellisen naisellinen nainen ja oikein tosi mihekäs mies. Niitten kans mulla ei oikein oo mitään yhteistä.

Naisellisuuden puolella liikun ihan kotonani, mitä tulee sisustukseen, puutarhanhoitoon, käsitöihin ja sensemmoiseen... muoti ja sen uudet tyylisuunnat mua ei jaksa kiinnostaa - pukeudun tilanteen mukaan, se riittää =)

Joskus jopa meikkaan !!

Miehisyyden puolella taas... njooh... ei mua rasita vaihtaa autonrenkaita, seurata jääkiekkoa, sorvata kynttilänjalkoja ja juoda olutta =)
Tykkään koneista, hienhajusta ja rokkenrollista :P

En pidä kauheen vääränä tuota venus ja mars-ajattelua... niin ku sitäkään, että on olemassa miehisiä ja naisellisia juttuja. Mut sitä kyllä karsastan, että naisena pitäis jämähtää niihinn naisten juttuihin ja miehenä miesten...

Siinä tulee helposti nostettua toinen sukupuoli jollekin ihme jalustalle ja semmonen palvontameiniki ei kyllä passaa mulle !

Mitäs Hutikuti on itse mieltä ?

Äänestä
  • Aloittaja

    Hyvin puhuttu.

    Mää mietin että me naiset ollaan totisesti se heikompi sukupuoli. Niin usein olen ITTEKIN prkl parjannut naisia, että kun ne ovat tuollaisia ja tällaisia, juoruilevia selkäänpuukottajia ja kieroja kuin futispelaajan jalat. Kääntänyt heille selän ja mennyt miesporukkaan töihin. Ollut ylpeä siitä että olen yksi jätkistä.

    Nykyisin ihmettelen että olen mennyt tekemään tuollaista, itsehän mä tavallaan ylläpidin sitä selkäänpuukottamista, koko naiskuntaa vastaan.

    Miehet taas pitävät yhtä. Ovat kuin iso läähättävä koiralauma ;D anteeksi, joka hallitsee meitä naisia. Heillä on peli hanskassa.

    Voi voi. Onneksi paistinpannut kuuluu vielä keittiönosastolle. Ja onneksi Hutikuti harvemmin osuu :)))

    Äänestä

Oman kokemukseni mukaan, perustuu yli 30 vuotiseen parisuhteeseen ja kymmenien vuosien keskusteluihin ystävättärieni kanssa, miehet ovat todellakin Marsista ja naiset Venuksesta ja kun sen hyväksyy ja sitä sietää, hyvin menee, ainakin meillä on mennyt.

Täydellistä ymmärrystä emme ole mieheni kanssa saavuttaneet mutta uskoisin, että kohtalaisen kuitenkin ja toisaalta sietokyky on kasvanut ymmärtämisen myötä.

Ja olemme myös jonkin verran, kumpikin, pyrkineet sopeuttamaan käyttäytymistämme yhteisen hyvän periaatteella. Miestä ei häiritse sukat olohuoneen pöydällä mutta minua häiritsee ja hän vie ne kaappiin... tai miestä häiritsee minun neuvomiseni ja opettamiseni "miten kenenkin kanssa keskustellaan" kja en sitä ole enää vuosiin tehnytkään kun olen tajunnut, etten todellakaan ole miehelleni vanhempi saatikka kasvattaja. Emme myöskään ole koskaan olleet kovia keskustelemaan koska mies ei näe mitään järkeä analysoida jokaista asiaa (kärjistäen) kun taas minä tykkään pohdiskella ja puhua, joten pohdiskelen ja puhun sydänystävieni kanssa. Mies kulkee hiihtämässä, kalastamassa ja luonnossa todella paljon kun taas minä viihdyn kirjan ja suklaan kanssa sisällä. Tämäkin erilaisuus toimii hyvin; toki yhdessäkin tehdään paljon asioita.

Erilaisuus on meillä nykyään rikkaus ja oikeasti saamme olla sellainen mies ja sellainen nainen kuin olemme, eikä meidän tarvitse kaikkea toisessa ymmärtää.

Äänestä
  • Aloittaja

    Kuulostaa ihanalta erilaisuudelta! Kaksi ihmistä jotka pitävät niin paljon toisistaan, että ovat valmiit joustamaan puolin ja toisin. Sain sen kuvan että olette todellakin kasvaneet yhteen. Keskinäinen kunnioitus paistoi läpi. Minusta on ihanaa lukea toisten onnistuneista parisuhteista, niistä epäonnistuneista saa kuulla niin paljon, että alkaa luulla ettei kukaan voi selvitä.

    Kyllä mä olisin sun kanssa samaa mieltä, että keskiarvonainen on erilainen kuin keskiarvomies. Meidän yhteiskunta kasvattaa jopa lapsia niin, pojat on poikia ja tytöt kilttejä (kärjistän myös). Olen huomannut sen siitä kun mulla on kaksoset, tyttö ja poika. Vaikka minusta poika on erityisen hempeä, ja tyttö sitkeä sissi, niin silti ovat kuin Marsilta ja Venukselta. Sekin jo, että he joutuvat kaveripiireissään ja yhteiskunnassa noin muutenkin kestämään ihan eri asioita.

    Ääripäitä löytyy tietty kummassakin sukupuolessa, säännöt vain vahvistuu poikkeuksista.

    Äänestä

Olen toiminut aikoinaan esimiehenä naisvaltaisella
alalla. En ole oppinut koskaan erittelemään ihmisiä
naisiin tai miehiin. Jos tarkoin mietitte, löytyy molem-
missa ryhmissä yhtä paljon erilaisuuksia. Ihmisiä kum-
minkin kaikki.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


UPDATE_9848992 kirjoitti:

Niin? Millainen se on?
Onko Jamppa Marsista ja Jaana Venuksesta?
Vallitseeko täydellinen ymmärrys? Onko helpottunut iän myötä, vai vaikeutunut?

Tänä lauantaina ei tarvi baarissa valittamaa että "hän ei ymmärrä mua", voit tehdä sen täällä.

Tai tee se Duffylle:
http://www.youtube.com/watch?v=9FbKl6KQdxc

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu