Suhteesi toiseen sukupuoleen?

Niin se taitaa olla, miehet on meidän lemipiaine :)) elämän suola ja pippuri ja kahvileipä, eiku viinin kylkiäinen se oli teillä :)

Jotkut asiat taitaa lentää ymmärryksen, kun ei puhuta. Samaa kieltä ainakaan :) Ilmankos se kehonkieli on niin tärkeä :))

Vai naiset vaikeammat kuin miehet? Petturi! ;D Ei vais. Onko se aina ollut niin? Vai muuttunut iän myötä? Itse olen kasvanut kolmen siskon kanssa, pojat oli joskus ihan outoja hyypiöitä. Tuli kulttuurishokki kun jouduin miehiseen alaan töihin. Mutta avarsi se maailmaa.

miss.fire kirjoitti:

Vai naiset vaikeammat kuin miehet? Petturi! ;D Ei vais. Onko se aina ollut niin? Vai muuttunut iän myötä? Itse olen kasvanut kolmen siskon kanssa, pojat oli joskus ihan outoja hyypiöitä. Tuli kulttuurishokki kun jouduin miehiseen alaan töihin. Mutta avarsi se maailmaa.

Lue lisää

Minä taas olen aina tukeutunut veljiini ja kasvanut poikaporukassa. Vaik meitä oli yksitoista sisarusta niin iältään lähimmät olivat poikia. Jotenkin jopa pelkään naisia, siis olen varauksellinen ja välttelen naisseuraa.

miljoona kirjoitti:

Minä taas olen aina tukeutunut veljiini ja kasvanut poikaporukassa. Vaik meitä oli yksitoista sisarusta niin iältään lähimmät olivat poikia. Jotenkin jopa pelkään naisia, siis olen varauksellinen ja välttelen naisseuraa.

Lue lisää

Siitä se varmaan sitten tulee. Eikä elämä ole kuljettanut sua naisten joukkoon iloiseen? Mitä jos se olis sun seuraava missioni... liity marttoihin :))) Kunhan höpötän. Mua ei ainakaan kannata pelätä, mut on klassifioitu putkiaivoiseksi naiseksi. Joskus ainut konsti millä sain miehiä vilkaisemaan mun galleriaa, oli kun tarkisti kumpaa sukupuolta olen ;)) Enää en kyllä sitä puolta, muuten kuin joskus jonkun linkin haluan näyttää ihmisille. Jotka ei sitten kuitenkaan käy siellä. Taisin juuri törmätä putken päätyyn...

Sulla ei ainakaan käy aika pitkäksi :))
Mulla on tylsä elämä, osaan jopa ennakoida mitä vastaan seuraavaksi :/

Voisikohan se ymmärtämättömyys olla enemmän pelkoa, kun ei tiedä mitä toinen edustaa ja ajattelee, vuosien myötä helpottaa.

miss.fire kirjoitti:

Sulla ei ainakaan käy aika pitkäksi :))
Mulla on tylsä elämä, osaan jopa ennakoida mitä vastaan seuraavaksi :/

Voisikohan se ymmärtämättömyys olla enemmän pelkoa, kun ei tiedä mitä toinen edustaa ja ajattelee, vuosien myötä helpottaa.

Lue lisää

Minusta kun tuntuu, että meillä näen vastapelurin aikomukset varpaanasennosta, tietystä ilmeestä nassussa, jolloin ääntä ei tarvi sanoiksi pukea.
Vuosien tulosta, ihan kuin sanoit.

Omista sanoista tai aikeista en aina mene takuuseen, ne kun vaihtelevat mielialan mukaan, äkin. :))

leilei. kirjoitti:

Minusta kun tuntuu, että meillä näen vastapelurin aikomukset varpaanasennosta, tietystä ilmeestä nassussa, jolloin ääntä ei tarvi sanoiksi pukea.
Vuosien tulosta, ihan kuin sanoit.

Omista sanoista tai aikeista en aina mene takuuseen, ne kun vaihtelevat mielialan mukaan, äkin. :))

Lue lisää

Meinasin vastata että sut on koulutettu hyväksi tulkiksi, mutta naisia tuntien ei se taida mennä ihan niin :)) Olet ilmeisemmin kouluttanut itseäsi hyväksi kehonkielen tulkiksi :)))

Njoo, pitääkö mun taas pyörtää puheitani. Niin monet kerrat päättänyt yhtä ja kuitenkin huomannut tekeväni jotain ihan muuta. Samalla tuhahtanut itselleni että olipas naisellista ja harmitellut omaa päättämättömyyttäni. Mutta onhan se rikkauskin, että osaa tehdä päätökset lennossa, ettei jumiudu paikoilleen :)

Noin kai se menee. Tavallisten keskustelukumppaneiden kanssa ei ole tarvetta pitää kiinni mistään, ei ottaa tai antaa, se on pelkkää vaihtoa. Vaikka väitän että se silti vaikuttaa, puhuuko miehen vai naisen kanssa. Joskus aikoinaan kun aloitin täällä, keksin nikin josta ei ilmennyt olenko kumpaa laatua, koska en halunnut olla tyrkyllä (no en kyllä edelleenkään halua). Monet jättivät jutustelun väliin kun ei tiennyt miten suhtautua minuun. Kummasti helpotti kun ilmoitin sukupuolen.

miss.fire kirjoitti:

Noin kai se menee. Tavallisten keskustelukumppaneiden kanssa ei ole tarvetta pitää kiinni mistään, ei ottaa tai antaa, se on pelkkää vaihtoa. Vaikka väitän että se silti vaikuttaa, puhuuko miehen vai naisen kanssa. Joskus aikoinaan kun aloitin täällä, keksin nikin josta ei ilmennyt olenko kumpaa laatua, koska en halunnut olla tyrkyllä (no en kyllä edelleenkään halua). Monet jättivät jutustelun väliin kun ei tiennyt miten suhtautua minuun. Kummasti helpotti kun ilmoitin sukupuolen.

Lue lisää

Nooo, täällä on hyvin runsaasti noita palapelien kokoilijoita. Muu keskustelu on oikeastaan aika vähäistä...

;D aika hyvä etten sanois! Se on ihan totta että joidenkin kanssa ei ole mitään puhuttavaa, toiset taas ovat kuin olis tuntenut jo vuosikausia.

Mä juttelen kyllä mieluusti naisten kanssa. Piti tähän sanoa että jotkut jutut ei vaan voi puhua miehen kanssa, ja kun sitten olin laatimassa niin listaa niin... ääh. Mut ehkä ne ei ymmärrä kynsilakan värivivahteen hienouden?

Joskus iskee paniikki jos pitää smalltalkia harrastaa miehen kanssa. Sellainen keksi-äkkiä-aihe-paniikki. Se oli muuten sellainen takuuvarma keskusteluaihe joskus, kysyä mieheltä millaista oli intissä :))) Ei taida mennä läpi enää, ei heitä tässä vaiheessa kiinnosta enää.

Se on varmasti yksi "taajuus", se älykkyys. Joku yhteysviiva.

Noita allergioita syntyy ja takertuu kyllä iän mittaan :)) Mistä milloinkin saa yliannostuksen :) Alistaminen, kyynisyys.. huääh.

Tuli mieleen että mies noin yleensä on kuin hurja karuselli. Pelottavan ihana, ilman pärjää varsin hienosti, eikä ihan heti viittis energiansa tuhlata, mutta kun kyytiin hyppää muistaakin kuinka kivaa se oli :)))

Parempi kun ei muistele.

Niin, tuossa tuli taas yksi taajuus lisää aaltopituudelle :) Noin yleensä, kun vaan keskustelupohjaa haetaan, onkin kai noin. Sitten kun suhdepohjaa yritetään vallata, niin tulee enemmän näitä ristiriitoja. Koska haluaa pitää kiinni omasta kannastaan ja eduistaan? Vai koska aaltopituudessa ei ollut tarpeeksi taajuuksia?

miss.fire kirjoitti:

Niin, tuossa tuli taas yksi taajuus lisää aaltopituudelle :) Noin yleensä, kun vaan keskustelupohjaa haetaan, onkin kai noin. Sitten kun suhdepohjaa yritetään vallata, niin tulee enemmän näitä ristiriitoja. Koska haluaa pitää kiinni omasta kannastaan ja eduistaan? Vai koska aaltopituudessa ei ollut tarpeeksi taajuuksia?

Lue lisää

Keskustelua?
Eiks keskustelu ole hyvän suhteen perusta? Se että kumpikin kelaa elämäänsä ja hakee sieltä yhteensopivaa ajatuskantaa ja toisen ymmärrystä?
Suhteessa on vaikee pitää kiinni eduistaan ;) jossain annat periksi, jossain toinen antaa..KAhden edusta tulee yksilönkin etu?
Rakkaustohtori Määttä sanoi, et kestävän suhteen perusta on se, et on aina joku yhteinen päämäärä tai harrastus.
Siinä on järkeä, yhteisestä asiasta innostunut pariskunta tulee siinä samalla tukeneeksi toisiaan ja kaksi yhtä. On yhteinen mielenkiinnon kohde ja yhteinen päämäärä.Olkoonkin vaiks matkailu tai kesämökin laitto.
Kahdessa ihmisessä pitää olla jotain samaa, se pitää ne yhdessä

Päätynyt samoihin aatoksiin :D.

Tää oli hyvä tokaisu, oikea lentävä lause ;D

Silti haraan vastaan, sä huomaat sen myös kun joskus tapaat Hänet, että näin ei ehkä sittenkään ole :) Mutta tämäkin on asia jossa tietämättömyys tuo onnea :)) Mikä sen parempaa kuin elämäänsä tyytyväinen ihminen.

miss.fire kirjoitti:

Tää oli hyvä tokaisu, oikea lentävä lause ;D

Silti haraan vastaan, sä huomaat sen myös kun joskus tapaat Hänet, että näin ei ehkä sittenkään ole :) Mutta tämäkin on asia jossa tietämättömyys tuo onnea :)) Mikä sen parempaa kuin elämäänsä tyytyväinen ihminen.

Lue lisää

Jos Hän löytää tiensä tänne, ei Hän jää. Korkeintaan matkallaan saattaa poiketa, ohimennen ja jatkaa eteenpäin. Tämä ei ole pääteasema vaan pelkkä pysäkki. Ihme, että näin pienelle pysäkille edes eksyy matkalaisia.

PupuPuskasta kirjoitti:

Jos Hän löytää tiensä tänne, ei Hän jää. Korkeintaan matkallaan saattaa poiketa, ohimennen ja jatkaa eteenpäin. Tämä ei ole pääteasema vaan pelkkä pysäkki. Ihme, että näin pienelle pysäkille edes eksyy matkalaisia.

Lue lisää

Voi olla että olet oikeassa, voi olla että ei :) Mä ymmärrän kyllä pointtisi, mitä sitä turhaan haikailemaan asioita joita ei ehkä koskaan tapahdu, se on vähän kuin itsensä suojelemista. Elämän arvo ei saisi olla kiinni onko yksin vai kaksin, kunhan nauttii. Ja niin sä taidat tehdä :)

miss.fire kirjoitti:

Voi olla että olet oikeassa, voi olla että ei :) Mä ymmärrän kyllä pointtisi, mitä sitä turhaan haikailemaan asioita joita ei ehkä koskaan tapahdu, se on vähän kuin itsensä suojelemista. Elämän arvo ei saisi olla kiinni onko yksin vai kaksin, kunhan nauttii. Ja niin sä taidat tehdä :)

Lue lisää

Kukaan ei myöskään ole mustasukkainen miespuoleisille kavereilleni. Siis niille "vain ystäville". Voin tavata heitäkin ihan rauhassa. Lähteä halutessani vaikka johonkin reissuun kesällä jos tahdon. Eivätkä he ole Marsista, vaan Suomesta :). Enkä muuten tunne yhtään astronauttia enkä alienia Marsista enkä Venuksesta.

PupuPuskasta kirjoitti:

Kukaan ei myöskään ole mustasukkainen miespuoleisille kavereilleni. Siis niille "vain ystäville". Voin tavata heitäkin ihan rauhassa. Lähteä halutessani vaikka johonkin reissuun kesällä jos tahdon. Eivätkä he ole Marsista, vaan Suomesta :). Enkä muuten tunne yhtään astronauttia enkä alienia Marsista enkä Venuksesta.

Lue lisää

Ehkä se Mars-Venus asetelma tulee vasta sitten kuvioon kun on kyse suhteesta, mustasukkaisuuksineen, mökötyksineen ja ja ja...

Kaikessa on aina se hyvä ja huono puoli, ja viisas katselee vain niitä hyviä, niin kuin sä teet :)

Mä tunnen yhden alienin, se hiipii öisin mun nahan sisälle ja tuijottaa mua aamuisin peilistä :/ Onneksi kahvi taitaa olla sille myrkkyä.

miss.fire kirjoitti:

Ehkä se Mars-Venus asetelma tulee vasta sitten kuvioon kun on kyse suhteesta, mustasukkaisuuksineen, mökötyksineen ja ja ja...

Kaikessa on aina se hyvä ja huono puoli, ja viisas katselee vain niitä hyviä, niin kuin sä teet :)

Mä tunnen yhden alienin, se hiipii öisin mun nahan sisälle ja tuijottaa mua aamuisin peilistä :/ Onneksi kahvi taitaa olla sille myrkkyä.

Lue lisää

Mökötykset ja mustasukkaisuus eivät ole mistään kotoisin. Ei ainakaan marsista. Ennemmin helvetistä. Olen niistä oman osuuteni jo saanut ja enemmän kuin ansaitsin. Enää en halua kuin hellyyttä ja rakastavaa huolenpitoa, tästä maailmasta tai taivaasta maan päällä.

Hyvin puhuttu.

Mää mietin että me naiset ollaan totisesti se heikompi sukupuoli. Niin usein olen ITTEKIN prkl parjannut naisia, että kun ne ovat tuollaisia ja tällaisia, juoruilevia selkäänpuukottajia ja kieroja kuin futispelaajan jalat. Kääntänyt heille selän ja mennyt miesporukkaan töihin. Ollut ylpeä siitä että olen yksi jätkistä.

Nykyisin ihmettelen että olen mennyt tekemään tuollaista, itsehän mä tavallaan ylläpidin sitä selkäänpuukottamista, koko naiskuntaa vastaan.

Miehet taas pitävät yhtä. Ovat kuin iso läähättävä koiralauma ;D anteeksi, joka hallitsee meitä naisia. Heillä on peli hanskassa.

Voi voi. Onneksi paistinpannut kuuluu vielä keittiönosastolle. Ja onneksi Hutikuti harvemmin osuu :)))

Kuulostaa ihanalta erilaisuudelta! Kaksi ihmistä jotka pitävät niin paljon toisistaan, että ovat valmiit joustamaan puolin ja toisin. Sain sen kuvan että olette todellakin kasvaneet yhteen. Keskinäinen kunnioitus paistoi läpi. Minusta on ihanaa lukea toisten onnistuneista parisuhteista, niistä epäonnistuneista saa kuulla niin paljon, että alkaa luulla ettei kukaan voi selvitä.

Kyllä mä olisin sun kanssa samaa mieltä, että keskiarvonainen on erilainen kuin keskiarvomies. Meidän yhteiskunta kasvattaa jopa lapsia niin, pojat on poikia ja tytöt kilttejä (kärjistän myös). Olen huomannut sen siitä kun mulla on kaksoset, tyttö ja poika. Vaikka minusta poika on erityisen hempeä, ja tyttö sitkeä sissi, niin silti ovat kuin Marsilta ja Venukselta. Sekin jo, että he joutuvat kaveripiireissään ja yhteiskunnassa noin muutenkin kestämään ihan eri asioita.

Ääripäitä löytyy tietty kummassakin sukupuolessa, säännöt vain vahvistuu poikkeuksista.