Työikäisellä äidillä alzheimer

Moi.
Mun äiti sairastui 57-vuotiaana, olin just täyttänyt kans 31. Mä saan voimaa esim siitä että tiedän etten ole aivan yksin. Joskus jaksan puhua/lukea/kirjoittaa asiasta, joskus "kovetan" itseni ja suljen sen vain mielestä. Mulla on 3 pientä (vanhin lopetti just ekaluokan), joten elämässä on paljon muutakin mikä on vain pakko jaksaa. Se on tosi julma sairaus, voimia sulle oikein kovasti!!!

hei,

Täällä 20-vuotias, jonka isä menehtyi viime syksynä alzheimerin tautiin 59-vuotiaana. Sairasti sitä reilut 10 vuotta. Mielelläni kerron lisää jos haluat jutella. Tuntuu, että itsekin kaipaa kohtalontoveria, nimenomaan varhaisiän alzheimeriin sairastuneiden omaisilta. Sairauden läheisyydessä eläminen oli tuskallista, ahdistavaa, voimia vievää. Pahinta oli nähdä rakkaan kärsimys vuosi vuoden jälkeen. Eri toten sairauden loppuvaihe oli raskas. Voimia sain kirjoittamisesta, puhumisesta, siitä, että isi vielä toisinaan kuitenkin katsoi syvälle silmään, saattoi yhtäkkiä halata, jopa pussata poskelle. Tiesin, että isi rakastaa, olin ihan varma, ja aloin tulkita pienimmätkin eleet, joilla isi yritti rakkauttaan osoittaa. Se antoi voimaa. Itse osoitin rakkauteni selvästi, läheisyys ja koskettaminen rauhoittaa sairastavaa, kun hän elää vain siinä hetkessä, ei eilisessä tai huomisessa. Uskon vahvasti, että ymmärrys ei katoa, ilmeet, puhe, liikuntakyky katoaa, mutta kuulo ja ymmärrys säilyy. Ymmärrys ainakin tunnepuolella siis säilyy. Sain nähdä kuolinvuoteella isiltä valuvan kyyneleen silmäkulmasta, kun pidin häntä kädestä ja kerroin tunnoistani. Siitä kyyneleestä ymmärsin, että isi varmasti ymmärtää mitä hänelle puhun.
Omaa elämää ei sovi unohtaa, täytyy ajatella niin, että mahtavaa kun äitisi elää hetkessä, tarviiko aina tietääkään mikä päivä on tai vuosi. Niin itse jälkeenpäin olen ajatellut. Niin kuin sanotaan, se on omaiselle kaikkein raskainta- ja se pitää paikkansa. Vertaistuki on tärkeää, tunteiden purkaminen, raivoaminen jne. Äitiäsi odottaa paremmat ajat jossain ihan varmasti :)

Sairastuin 40 vuotiaana laaja-alaiseen muistihäiriöön. Nyt työkyvyttömyys eläkkeellä.

Olen kaksitoista vuotias ja vaarini kuoli syntymäpäivänäni (hautajaiset) alzheimeriin. Minä kyllä muistan hänet mutta hän ei todennäköisesti muista minua. Hänen äidillään oli alzheimer ja hänellä, joten todennäköisesti myös äidilläni (50) tulee olemaan..

D3-vitamiini ehkäisee Alzheimerin tautia
Kalifornian yliopiston tutkijat ovat löytäneet uuden vaikutustavan, jolla D3-vitamiini ehkäisee ja lievittää Alzheimerin tautia. D-vitamiini auttaa valkosoluja poistamaan aivosoluista taudille tyypillisiä amyloidi-beeta-paakkuja. Tutkimusta rahoitti Yhdysvaltain terveysvirasto ja tulokset julkaistiin 6.3.2012 lehdessä nimeltään Journal of Alzheimer's Disease.
Samat tutkijat ovat jo aikaisemmin havainneet, että Alzheimer-potilaiden seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) on usein vähäinen ja että puute heikentää muistia ja muita kognitiivisia toimintoja. Työryhmä on osoittanut myös, että D-vitamiini ja kurkumiini vaikuttavat yhdessä Alzheimerin tautia potevien immuunisoluihin ja poistavat amyloidi-paakkuja. "Uusi tutkimus tuo lisävalaistusta siihen, kuinka D3-vitamiini suojaa aivoja", sanoo tutkimusta johtanut tohtori Milan Fiala (David Geffen School of Medicine, UCLA ja Veterans Affairs Greater Los Angeles Healthcare System). Muut tutkimukset ovat osoittaneet, että berberiini, B-vitamiinit, karnosiini ja omega-3-rasvahapot voivat ehkäistä ja jarruttaa Alzheimerin tautia.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2287

Vitamin D may reduce the risk of dominantly inherited Alzheimer’s disease
http://blog.vitamindcouncil.org/2012/07/25/vitamin-d-may-reduce-the-risk-of-dominantly-inherited-alzheimers-disease/

Useat tutkimukset viittaavat siihen, että Alzheimerin tautiin sairastuneilla on kovin vähän D-vitamiinia seerumissaan. Mitä pienempi S-D-25-lukema on, sitä suurempi taudin riski. Ja kääntäen D3-vitamiini ehkäisee ja jarruttaa tautia. S-D-25:n tulisi olla 75–150 nmol/l, mielellään vähintään 126 nmol/l. Siihen pääseminen voi edellyttää vähintään 100 mikrogramman (µg) päiväannoksen nauttimista. Se on paljon enemmän kuin viranomaisuositus, 7,5 µg/vrk (yli 60-vuotiaille 20 µg/vrk).

Lääkäri Hannu Vierolan mielestä suomalaisten D-vitamiinin puute alkaa olla hälyttävällä tasolla. Ruokavaliosta tai auringosta kesällä saatu vitamiinimäärä ei riitä syksyllä edes isänpäivään saakka.
Iisalmelaislääkäri Hannu Vierola on työnsä kautta päätynyt tutkimaan potilaidensa D-vitamiinin määriä. Tulokset ovat olleet hälyttäviä, esimerkiksi 15-vuotiaista tytöistä joka viides on lähestulkoon riisitaudin partaalla. D-vitamiinin vajaus koskee kuitenkin myös kaikkia muita ikäluokkia ja molempia sukupuolia. Kriisiryhmiä ovat nuoret ja vanhukset sekä laktoosi-intoleranssia ja keliakiaa potevat. D-vitamiinin puute aiheuttaa lukuisia puutostiloja. Matala D-vitamiini lisää Vierolan mukaan mm. syöpäriskiä, luun haurastumista, diabetesta, verenpainetautia, MS-tautia ja influenssaa.Vitamiinin lisääminen ruokavalioon vähentää nivel- ja lihassärkyjä, kohentaa lihasvoimaa, mielialaa ja karkoittaa väsymystä. Pelkästään ruokavaliolla D-vitamiinin puutetta ei voi saada tasapainoon, esimerkiksi maitoa tulisi tällöin juoda jopa neljä litraa päivässä. Lääkärikunnassa ihmetellään Suomen alhaisia vitamiinisuosituksia.
http://yle.fi/uutiset/iisalmelaislaakari_kauhistelee_suomalaisten_vitamiinivajetta/1138545


Lihaksille D-vitamiinia:
Athletes are beginning to catch on to the fact that vitamin D plays a role in balance, strength, and muscle repair. Vitamin D increases the size of fast-twitch muscles and general muscle strength, helpful in the quick sprints and explosive movements. Past research has shown athletes with higher vitamin D levels can jump higher, quicker, and with greater power than those with the lowest levels.
http://www.youtube.com/watch?v=gQs4CFc3yNE

Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. Huippuvarovainen EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247

Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.
http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm

Voi ......tuota vitamiinikauppiasta! Sellaista piti kysyä teiltä, joiden työikäinen vanhempi sairastaa dementoivaa sairautta, että jaksatteko kertoa/ylipäätään jutella sairaudesta kavereidenne kanssa? Itse huomaan etten oikein jaksa. Välillä ihan kiukuttaa kun joku kysyy aiheesta, kun tuntuu niin turhalta selittää, että vaikka äiti nyt voi "hyvin", niin se ei tarkoita mitään kovin hyvää. Siis että normitilanne on hurjat harhat yms "sekoilut", mikä ei ihan aukene toisille ihmisille...kokeeko kukaan samoin?