Masentaa

En jaksa käydä töissä. En jaksa teeskennellä iloista ja hyvinvoivaa ihmistä, kun todellisuus on toinen. Minulla on alkanut olemaan voimakkaita itsetuhoisia ajatuksia, ja niiden toteuttaminen on lähellä. Toisaalta minua pelottaa, miten itsetuhoisuuteni vaikuttaa perheeseeni (äitini, veljeni ja siskoni). En halua aiheuttaa heille surua. He eivät ymmärrä, miten vaikealta elämä minusta tuntuu. Vaikka en tee mitään, minua väsyttää. Olen jatkuvasti surullinen ja alakuloinen. Itken paljon, yleensä ennen nukkumaanmenoa. Vaikka haluaisin joitakin asioita, minulla ei ole rohkeutta tehdä mitään niiden eteen. Olen huolissani omasta jaksamisestani, terveydentilastani ja taloudellisesta hyvinvoinnistani. Tunnen oloni yksinäiseksi, mutta en muuta haluakaan kuin olla yksin. Olen suunnitellut ottavani yliannostuksen lääkkeitä. Haluan olla edes hetken jossain muualla kuin tässä maailmassa. Minun on vaikea puhua asioista avoimesti. Kaikki tunteeni eivät tule ilmi, kun unohdan aina jotain tärkeää. Itsetuhoiset teot (esim. viiltely), ovat minulle keino purkaa oloani. Vain siten saan kerrottua, miltä minusta TODELLA tuntuu. En haluaisi toimia niin ikävällä tavalla, mutta minulle se on ainoa vaihtoehto. Minulla on usein turvaton olo. Pelkään vieraita ihmisiä, koska en tiedä heidän aikeista. Jos joku rupeaa puhumaan minulle, vetäydyn kuoreeni ja ahdistun. Yritän olla ystävällinen, mutta se tuntuu vaikealta. Kun kävelen kotiin, ja ihmisiä kävelee ohitseni, en uskalla katsoa heihin päin. Joskus en edes huomaa, että vastaan kävelee joku tuttu. Ja sitten minusta tulee epäkohtelias, kun en tervehdi heitä. Joskus havahdun huomaamaan, että tuijotan tyhjyyteen. Silloin en ajattele mitään. Yleensä tällaiset hetket kestävät muutamasta sekunnista useampaan minuuttiin. Toisinaan olen kuin tyhjä kuori. Ei ole lainkaan tunteita eikä ajatuksia. Olen vain.

Olisiko aika mennä keskustelemaan lääkärin kanssa?
4121
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Joo, jos on kerran itsetuhoisia ajatuksiakin. Ja kannattaa alkaa syömään Omega 3:sta ja D-vitamiinia joka päivä. On auttanut mulla masentuneeseen mieleen.

Äänestä

On ehdottomasti aika mennä lääkäriin ja nimenomaan kertoa miltä tuntuu ja että viiltelet jne.
Olet melko varmasti sairastunut masennukseen.Se on sairaus ja siihen pitää saada hoitoa´ että toipuminen voi alkaa.
Onhan omegat ja vitamiinit hyväksi yleisesti terveydelle mutta sairaudeksi ehtinyttä masennusta ne eivät poista eivätkä paranna.
MENE LÄÄKÄRIIN ! !

Äänestä

Kiitos vastauksistanne. Olen varannut ajan lääkärille, joten asia sen osalta hoidossa.

Äänestä

Selvä masennus ja sinulla on hirveän heikko itsetunto. Et ollenkaan halua kuolla. Haluat vain paeta pahaa oloasi. Hyvä että jaksat kirjoittaa noin selvästi asioistasi. Jata sitä edellenkin. Kirjoittele asioista joitka ovat ehkä saattaneet masentaa tai nakertaa itsetuntoasi. Kirjoita mysö sinulle hyvistä ja tärkeistä asioista ja haaveista elämässäsi.
Mene lääkäriin ja yritä saada terapiaa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


..maria.. kirjoitti:

En jaksa käydä töissä. En jaksa teeskennellä iloista ja hyvinvoivaa ihmistä, kun todellisuus on toinen. Minulla on alkanut olemaan voimakkaita itsetuhoisia ajatuksia, ja niiden toteuttaminen on lähellä. Toisaalta minua pelottaa, miten itsetuhoisuuteni vaikuttaa perheeseeni (äitini, veljeni ja siskoni). En halua aiheuttaa heille surua. He eivät ymmärrä, miten vaikealta elämä minusta tuntuu. Vaikka en tee mitään, minua väsyttää. Olen jatkuvasti surullinen ja alakuloinen. Itken paljon, yleensä ennen nukkumaanmenoa. Vaikka haluaisin joitakin asioita, minulla ei ole rohkeutta tehdä mitään niiden eteen. Olen huolissani omasta jaksamisestani, terveydentilastani ja taloudellisesta hyvinvoinnistani. Tunnen oloni yksinäiseksi, mutta en muuta haluakaan kuin olla yksin. Olen suunnitellut ottavani yliannostuksen lääkkeitä. Haluan olla edes hetken jossain muualla kuin tässä maailmassa. Minun on vaikea puhua asioista avoimesti. Kaikki tunteeni eivät tule ilmi, kun unohdan aina jotain tärkeää. Itsetuhoiset teot (esim. viiltely), ovat minulle keino purkaa oloani. Vain siten saan kerrottua, miltä minusta TODELLA tuntuu. En haluaisi toimia niin ikävällä tavalla, mutta minulle se on ainoa vaihtoehto. Minulla on usein turvaton olo. Pelkään vieraita ihmisiä, koska en tiedä heidän aikeista. Jos joku rupeaa puhumaan minulle, vetäydyn kuoreeni ja ahdistun. Yritän olla ystävällinen, mutta se tuntuu vaikealta. Kun kävelen kotiin, ja ihmisiä kävelee ohitseni, en uskalla katsoa heihin päin. Joskus en edes huomaa, että vastaan kävelee joku tuttu. Ja sitten minusta tulee epäkohtelias, kun en tervehdi heitä. Joskus havahdun huomaamaan, että tuijotan tyhjyyteen. Silloin en ajattele mitään. Yleensä tällaiset hetket kestävät muutamasta sekunnista useampaan minuuttiin. Toisinaan olen kuin tyhjä kuori. Ei ole lainkaan tunteita eikä ajatuksia. Olen vain.

Olisiko aika mennä keskustelemaan lääkärin kanssa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu