sinun vihasi muuttui rakkaudeksi.Minun rakautena sinuun muuttui vihaksi.Tätä tämä elämä on. Ei rakkaus mihinkään häviä vain kohteet muuttuu sen sain karvaasti kokea
Niin ne tunteet muuttuu
ei mitään hätää
10218
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Minun tunteeni taas haalistuvat. Onko kukaan huomannut elävänsä tilanteessa, jossa huomaa, että tunteet alkavat vähetä, koska ei tule mitään vastakaikua? Kai se on itsesuojelureaktio, että ihmisen on pidettävä ensi sijassa itsestään huoli.
Yksi lääkäri sanoi, että parisuhteet muodostuvat lähipiiristä, että harva löytää parisuhteen hakemalla, että hänellä on paljon tuttuja, jotka ovat hakeneet netistä, viihteeltä ym. mutta ei ne tahdo onnistua. Sitten se kaveri löytyy siitä ihan läheltä esim. työpaikalta.
Tiiätkö mitä, viha ja rakkaus kulkee käsi kädessä..voimakkaita tunteita molemmat.
Niin on.. Kuin bensakanisteri ja sytkäri.. Se yksi kipinä oik.hetkellä,niin räjähtää..
mitäs jos on niin väsy ettei jaksa tuntea enää muuta kuin pahaa oloa, väsymystä ja haluais vain lopettaa tämänkin kirjoittelun. Terveisin uupunut
Sitten sun täytyy lopettaa tää kirjoittelu. Sun täytyy pitää itsestäs huolta enemmän. Tämä on hyvä keino purkaa juttuja, mutta tänne ei saa jäädä pitkäksi aikaa pyörimään. Ihminen saattaa sulkeutua siihen omaan pikku maailmaansa eikä näe mitään muuta. Pitää kokea ja mennä, tavata ihmisiä. Elämä on muualla kuin täällä.
osaan kyllä ottaa omankin aikani ja jos aikaa jää muulta
sinun täytyy sitä ja tätä ja elää näin ja noin tehdä tuota ja tätä ja olla tälläinen ja tuollainen sinun tulee syödä sitä ja tätä,elämä koostuu tästä ja tuosta ja on sitä ja tätä, älä ikinä ole tälläinen ja tuommoinen tai sano sitä ja tätä vaan ole ja tee niinkuin sinua neuvotaan ja käsketään ja neuvojahan ja käskyjä on niin monta erilaista kun on ihmistäkin pallonpäällä tallaamassa....
Plääh, mä olen sitä mieltä, että ole ja tee niinkuin itsestäs tuntuu ja elä elämäs niin kuin parhaaksi näet....
tiedän ainakin, minkälaista ihmistä en vierelleni koskaan halua kulkemaan:
sellaista joka sanelee mitä minun täytyy olla ja mitä minun täytyy tehdä ja miten minun kuuluu elämäni elää.
toista kun rupeat liikaa kumartamaan, huomaat unohtavasi itsesi ja omat halut kokonaan ja kuolinvuoteella kadut, että olet elänyt vain muita mielyyttääksesi.
sitä en sano, että joustamaton olisin, mutta kohtuus kaikessa...
Miksi oletat että hänen viha muuttui rakkaudeksi? Palstat?