Lahdenpohjan vaneritehdas

Lahdenpohja

Lahdenpohjan vajaan 9000 asukkaan taajama elää pitkälti vaneritehtaansa varassa. Se on tuonut työtä ja toimeentuloa paikalliselle väestölle.

Lahdenpohjassa on myös syväsatama, ja väylät periaatteessa auki kaikkialle.

Vaneritehdas on Laatokan rannalla. Sijainnista johtuen tehtaan ongelmana ovat olleet päästöt Laatokkaan. Tähän on kylläkin viime vuosina saatu ratkaisu jätevedenpuhdistamo rakentamalla.

Vaneritehtaan ansiosta Lahdenpohjan majoitus- ja ravintolapalvelut ovat verraten hyvää tasoa.

Viiluntuotantolinja, joka on uudistettu ja otettu käyttöön neljä vuotta sitten, vaatii huoltotoimia ja asentajia, jotka majoittuvat tehtaan lähellä olevissa liikkeissä. Samalla ravintoloiden taso on noussut ja muu elinkeinotoiminta vähitellen herännyt. Rahavirrat ovat alkaneet vilkastuttaa elinkeinotoimintaa.

Tämä on matkailijan kannalta hyvä uutinen.

Alunperin vaneritehdas oli nimeltään Laatokan Puu Oy. Yritys perustettiin vuonna 1925. Tehtaan uuden viiluntuotantolinjan toimitti ja asensi lahtelainen Raute Oyj vuonna 2008. Tehtaan omistaa Bumex-yhtiö.

62

3694

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Lahdenpohjan Annika

      Kirjoituksessa edellä on mainittu Lahdenpohjan kehittyvät ravintolapalvelut.

      Kylän paras ravintola on hotelli Annikan alakerrassa.

      Ravintolassa on noin 25 asiakaspaikkaa, ja terassilla ulkona noin 15 paikkaa lisää.

      Pysähdyin ravintolaan viime kesänä kaksi kertaa, kannatti.
      Ruuat olivat maukkaita ja annokset isollekin miehelle riittävän kokoisia.
      Ruokalista oli suomen kielellä.
      Ravintolassa oli toisella käyntikerrallani paikallisia perheitä syömässä.
      Wc-tilat olivat siistit.

      Toinen kelpo ravintola Lahdenpohjassa on ylempänä, lähellä toria, toria viistosti vastapäätä pääkadun toisella puolella, "osuuskaupan talossa".
      Portaita mennään toiseen kerrokseen. Ruokalista oli siellä venäjäksi.

    • lumiska

      Niin, totta puhutte. Annikassa olen yöpynyt miellyttävästi. Samoin huomasin silloin, että komennusmiestä liikkuu majoitussysteemin puitteissa. Lahdenkylässä on vielä sitä herttaista kauppalafiilistä jäljellä.

      • Annanriutta

        Lahdenpohjan yksi päänähtävyys on 63 metriä korkea Annanriutta-vuori Sorolansaaren tien varressa, Lahdenpohjan vuonon rannalla.

        Kun tullaan Sortavalasta Lahdenpohjaan, käännytään vasemmalle eli kylän läpi kulkevalle pääkadulle. Ajetaan rinne alas ja kadun päästä hotelli Annikan läheltä ja tehdasalueen edestä käännytään oikealle yli rautatien. Rautatien takana rinteessä on y-risteys, josta mennään oikealle ja joen yli. Tie vie Sorolansaareen ja Annanriutalle viiden kilometrin päähän.

        Siinä Annanriutan jylhä kallioseinämä reunustaa tien vartta. Vuoren eteläpäästä talojen kohdalta löytyy parkkitilaa. Siitä lähtee myös polku vuorelle.

        Näkymät vuorelta ovat Laatokan maisemaa parhaimmillaan.


      • Laatokan puolustus
        Annanriutta kirjoitti:

        Lahdenpohjan yksi päänähtävyys on 63 metriä korkea Annanriutta-vuori Sorolansaaren tien varressa, Lahdenpohjan vuonon rannalla.

        Kun tullaan Sortavalasta Lahdenpohjaan, käännytään vasemmalle eli kylän läpi kulkevalle pääkadulle. Ajetaan rinne alas ja kadun päästä hotelli Annikan läheltä ja tehdasalueen edestä käännytään oikealle yli rautatien. Rautatien takana rinteessä on y-risteys, josta mennään oikealle ja joen yli. Tie vie Sorolansaareen ja Annanriutalle viiden kilometrin päähän.

        Siinä Annanriutan jylhä kallioseinämä reunustaa tien vartta. Vuoren eteläpäästä talojen kohdalta löytyy parkkitilaa. Siitä lähtee myös polku vuorelle.

        Näkymät vuorelta ovat Laatokan maisemaa parhaimmillaan.

        Sisä-Suomesta Lahdenpohjaan johti Suomen aikana rautatieyhteys, jota pitkin Laatokalle tai sieltä pois voitiin siirtää erikokoisia aluksia.

        Kesäkuussa 1942 Lahdenpohjaan tuli moottoritorpedovenelaivue Italian Speciasta. Siinä oli neljä uutta MAS-merkkistä moottoritorpedovenettä.

        Laatokan merivoimia vahvistettiin huomattavasti myös siirtämällä sinne saksalaisia maihinnousutukialuksia, ns. Siebel-lauttoja.
        Heinäkuun puolivälissä 1942 saapuivat rautateitse Lahdenpohjaan ensimmäiset 15 lauttaa. Myöhemmin niitä oli yhteensä 30.

        Niistä muodostettiin laivue, jonka miehistö käsitti 2400 sotilasta, ja sitä johti saksalaiseversti Fritz Siebel.

        Nämä Laatokan merivoimien molemmat laivueet olivat suomalaisen Laatokan Rannikkoprikaatin komentajan alaisia. Laivueiden yksi tukikohta oli Lahdenpohjassa.

        Laatokan puolustuksen tärkeitä elementtejä olivat lisäksi kiinteät rannikkopatterit.


      • Laatokan MAS-veneet
        Laatokan puolustus kirjoitti:

        Sisä-Suomesta Lahdenpohjaan johti Suomen aikana rautatieyhteys, jota pitkin Laatokalle tai sieltä pois voitiin siirtää erikokoisia aluksia.

        Kesäkuussa 1942 Lahdenpohjaan tuli moottoritorpedovenelaivue Italian Speciasta. Siinä oli neljä uutta MAS-merkkistä moottoritorpedovenettä.

        Laatokan merivoimia vahvistettiin huomattavasti myös siirtämällä sinne saksalaisia maihinnousutukialuksia, ns. Siebel-lauttoja.
        Heinäkuun puolivälissä 1942 saapuivat rautateitse Lahdenpohjaan ensimmäiset 15 lauttaa. Myöhemmin niitä oli yhteensä 30.

        Niistä muodostettiin laivue, jonka miehistö käsitti 2400 sotilasta, ja sitä johti saksalaiseversti Fritz Siebel.

        Nämä Laatokan merivoimien molemmat laivueet olivat suomalaisen Laatokan Rannikkoprikaatin komentajan alaisia. Laivueiden yksi tukikohta oli Lahdenpohjassa.

        Laatokan puolustuksen tärkeitä elementtejä olivat lisäksi kiinteät rannikkopatterit.

        Laatokalle saapuneen italialaisen MAS-torpedovenelaivueen veneiden valmistusvuodet olivat 1939. Veneet saavuttivat nopeuden 47 solmua.

        Veneissä oli aseistuksena 2 torpedoa, yksi konekivääri, kuusi syvyyspommia sekä savunheittimet suojautumiseen. Miehistönä oli kymmenen merisotilasta.
        Esimerkkikuvat MAS-torpedoveneestä:

        http://2.bp.blogspot.com/_TS-xzb12aSg/TNXHDq587EI/AAAAAAAAEgM/312NIiqekRs/s1600/# ItMAS451-side.JPG

        http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/thumb/a/a4/MAScamo.jpg/250px-MAScamo.jpg

        http://rajajoki.com/asemasota_files/italialaiset_vene.jpg

        Italialaisten palattua kotimaahansa, veneet jäivät suomalaisten käyttöön.


      • Siebel-lautta
        Laatokan MAS-veneet kirjoitti:

        Laatokalle saapuneen italialaisen MAS-torpedovenelaivueen veneiden valmistusvuodet olivat 1939. Veneet saavuttivat nopeuden 47 solmua.

        Veneissä oli aseistuksena 2 torpedoa, yksi konekivääri, kuusi syvyyspommia sekä savunheittimet suojautumiseen. Miehistönä oli kymmenen merisotilasta.
        Esimerkkikuvat MAS-torpedoveneestä:

        http://2.bp.blogspot.com/_TS-xzb12aSg/TNXHDq587EI/AAAAAAAAEgM/312NIiqekRs/s1600/# ItMAS451-side.JPG

        http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/thumb/a/a4/MAScamo.jpg/250px-MAScamo.jpg

        http://rajajoki.com/asemasota_files/italialaiset_vene.jpg

        Italialaisten palattua kotimaahansa, veneet jäivät suomalaisten käyttöön.

        Laatokan puolustuksen tueksi kuljetetut saksalaiset Siebel-lautat oli suunniteltu maihinnousulautoiksi Englannin kanaalin ylittämistä varten.

        Kun maihinnousuun ei ryhdytty, lautat jäivät vaille käyttöä.

        Kolmellekymmentä lauttaa kuljetettiin Laatokalle, mitä voidaan pitää noiden italialaisten MAS-veneiden ohella Jatkosodan yhtenä historiallisena kuriositeettina.

        Siebel-lautta oli varsin tulivoimainen alus, ja sen kannelle mahtui tarvittaessa paljon materiaalia; kuva:

        http://en.wikipedia.org/wiki/File:Bundesarchiv_Bild_101I-005-0015-27,_Jugoslawien,_Polizeieinsatz,_Truppentransport.jpg


      • Siebel-lautta, info
        Laatokan MAS-veneet kirjoitti:

        Laatokalle saapuneen italialaisen MAS-torpedovenelaivueen veneiden valmistusvuodet olivat 1939. Veneet saavuttivat nopeuden 47 solmua.

        Veneissä oli aseistuksena 2 torpedoa, yksi konekivääri, kuusi syvyyspommia sekä savunheittimet suojautumiseen. Miehistönä oli kymmenen merisotilasta.
        Esimerkkikuvat MAS-torpedoveneestä:

        http://2.bp.blogspot.com/_TS-xzb12aSg/TNXHDq587EI/AAAAAAAAEgM/312NIiqekRs/s1600/# ItMAS451-side.JPG

        http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/thumb/a/a4/MAScamo.jpg/250px-MAScamo.jpg

        http://rajajoki.com/asemasota_files/italialaiset_vene.jpg

        Italialaisten palattua kotimaahansa, veneet jäivät suomalaisten käyttöön.

        Siebel-lauttajärjestelmä oli paloista koottava alus. Sivukuva aluksesta:

        http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/9f/Bundesarchiv_N_1603_Bild-054,_Schwarzes_Meer,_Siebelfähre_mit_8,8cm_Flak_ArM.jpg

        Lautta oli katamaraani, joka koostui kahdesta ponttoonista. Niitä yhdisti raudoitettu silta ja panssaroidut ylärakennelmat. Laitteen pituus oli 32 metriä, leveys 15 metriä ja ponttoonien syväys vain 1,8 metriä.

        Kaksi bensiinimoottoria vedenalaisine, äänettömine pakokaasupoistoineen kehitti 20 kilometrin tuntinopeuden. Siebel-lautan toimintasäde oli 280 kilometriä. Yksi lautta saattoi kuljettaa materiaalia ja ajoneuvoja 50-100 tonnin edestä, riippuen lautan versioinnista.

        Lisäksi lautta voitiin varustaa varsin tulivoimaiseksi. Maksimaalinen aseistus oli neljä 88 mm:n tykkiä ja yksi 20 mm:n nelipiippuinen ilmatorjuntakonekivääri.

        Yksinkertainen ja vankka rakenne, hyvä merikelpoisuus, koottavuus ja kuljetettavuus mahdollistivat Siebel-lautan käytön eri puolilla toisen maailmansodan rintamia. Lautat palvelivatkin monissa rooleissa – kuljetusaluksina, ilmatorjuntayksikköinä, tykkiveneinä, saattajina ja miinanlaskijoina – Englannin kanaalin rannikolla, Välimerellä, Itämerellä ja Mustallamerellä.

        Asiasta kiinnostuneille lisätietoja, piirustuksia ja kuvia tältä sivulta:

        http://www.sas1946.com/main/index.php?topic=15715.0

        Kesällä 1942 Lahdenpohjan satamassa Siebel-lauttoja koottiin 30 kappaletta, minkä jälkeen ne alkoivat purjehtia Laatokalla.


      • Suhon majakkasaari
        Siebel-lautta, info kirjoitti:

        Siebel-lauttajärjestelmä oli paloista koottava alus. Sivukuva aluksesta:

        http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/9f/Bundesarchiv_N_1603_Bild-054,_Schwarzes_Meer,_Siebelfähre_mit_8,8cm_Flak_ArM.jpg

        Lautta oli katamaraani, joka koostui kahdesta ponttoonista. Niitä yhdisti raudoitettu silta ja panssaroidut ylärakennelmat. Laitteen pituus oli 32 metriä, leveys 15 metriä ja ponttoonien syväys vain 1,8 metriä.

        Kaksi bensiinimoottoria vedenalaisine, äänettömine pakokaasupoistoineen kehitti 20 kilometrin tuntinopeuden. Siebel-lautan toimintasäde oli 280 kilometriä. Yksi lautta saattoi kuljettaa materiaalia ja ajoneuvoja 50-100 tonnin edestä, riippuen lautan versioinnista.

        Lisäksi lautta voitiin varustaa varsin tulivoimaiseksi. Maksimaalinen aseistus oli neljä 88 mm:n tykkiä ja yksi 20 mm:n nelipiippuinen ilmatorjuntakonekivääri.

        Yksinkertainen ja vankka rakenne, hyvä merikelpoisuus, koottavuus ja kuljetettavuus mahdollistivat Siebel-lautan käytön eri puolilla toisen maailmansodan rintamia. Lautat palvelivatkin monissa rooleissa – kuljetusaluksina, ilmatorjuntayksikköinä, tykkiveneinä, saattajina ja miinanlaskijoina – Englannin kanaalin rannikolla, Välimerellä, Itämerellä ja Mustallamerellä.

        Asiasta kiinnostuneille lisätietoja, piirustuksia ja kuvia tältä sivulta:

        http://www.sas1946.com/main/index.php?topic=15715.0

        Kesällä 1942 Lahdenpohjan satamassa Siebel-lauttoja koottiin 30 kappaletta, minkä jälkeen ne alkoivat purjehtia Laatokalla.

        Jatkosodassa Lahdenpohjan raitilla puhuttiin siis myös italiaa ja saksaa.

        Monikansallinen Laatokan laivasto-osasto teki syöksytyyppisiä häirintäiskuja Etelä-Laatokalle. Koska Laatokka on suuri ulappa, operointi ilmavaaran takia oli varsin rajoitettua. Suojaavia saariahan ei juuri ole.

        Rutiinipartioinnin lisäksi osasto teki kaikkiaan seitsemän syöksyä neuvostoliittolaisten alusten kulkuvesille ja Leningradin huoltoväyliä vastaan purjehduskaudella 1942.

        Suhon majakkasaarta vastaan tehty hyökkäys 22.10.1942 oli niistä huomattavin. Siihen osallistui 16 erilaista lauttaa ja kuljetusveneitä, joita suojasi kolme MAS-venettä. Liikkeelle lähdettiin Sortanlahdelta, läheltä Konevitsaa ja samaan paikkaan palattiin takaisin.

        Hyökkäyksessä saksalaiset menettivät neljä Siebel-lauttaa ja yhden kuljetusveneen. Neuvostoliitto menetti 20 lentokonetta lauttojen ilmatorjuntatulessa ja Lentorykmentti 3:n hävittäjien alasampumana.

        Suhoa ei ollut kuitenkaan tarkoitus vallata eikä pitää. Se olisi vaatinut kokonaan toisenlaisen operaation. Kyseessä oli syöksy, jonka tarkoitus oli vain näyttää, ettei porukoita ja laitteita oltu turhaan raijattu paikalle ympäri Eurooppaa. Jotain oli tehtävä ennen purjehduskauden päättymistä. Valittiin syöksy Suhoon, kun muutakaan kohdetta ei oikein ollut.

        Suhon majakkasaaren heikko tukikohta (kaksi tykkiä ja vajaa 100 miestä) pääpiirtein hävitettiin ja sitten kiireesti pois ennen kuin neuvostoilmavoimat ehtivät puuttua täydellä voimalla peliin ulapalla.
        Tällainen syöksyily oli siis tyypillinen ja vähiten riskejä sisältävä toimintatapa.

        Lähenevä talvi lopettivat saksalaisten ja italialaisten sotatoimet Laatokalla.
        Alukset siirrettiin pois lukuun ottamatta kahta lauttaa, jotka suomalaiset ostivat aseistamattomina ja jotka toimivat Laatokalla sodan loppuun saakka.


      • Jymy-luokan alukset
        Suhon majakkasaari kirjoitti:

        Jatkosodassa Lahdenpohjan raitilla puhuttiin siis myös italiaa ja saksaa.

        Monikansallinen Laatokan laivasto-osasto teki syöksytyyppisiä häirintäiskuja Etelä-Laatokalle. Koska Laatokka on suuri ulappa, operointi ilmavaaran takia oli varsin rajoitettua. Suojaavia saariahan ei juuri ole.

        Rutiinipartioinnin lisäksi osasto teki kaikkiaan seitsemän syöksyä neuvostoliittolaisten alusten kulkuvesille ja Leningradin huoltoväyliä vastaan purjehduskaudella 1942.

        Suhon majakkasaarta vastaan tehty hyökkäys 22.10.1942 oli niistä huomattavin. Siihen osallistui 16 erilaista lauttaa ja kuljetusveneitä, joita suojasi kolme MAS-venettä. Liikkeelle lähdettiin Sortanlahdelta, läheltä Konevitsaa ja samaan paikkaan palattiin takaisin.

        Hyökkäyksessä saksalaiset menettivät neljä Siebel-lauttaa ja yhden kuljetusveneen. Neuvostoliitto menetti 20 lentokonetta lauttojen ilmatorjuntatulessa ja Lentorykmentti 3:n hävittäjien alasampumana.

        Suhoa ei ollut kuitenkaan tarkoitus vallata eikä pitää. Se olisi vaatinut kokonaan toisenlaisen operaation. Kyseessä oli syöksy, jonka tarkoitus oli vain näyttää, ettei porukoita ja laitteita oltu turhaan raijattu paikalle ympäri Eurooppaa. Jotain oli tehtävä ennen purjehduskauden päättymistä. Valittiin syöksy Suhoon, kun muutakaan kohdetta ei oikein ollut.

        Suhon majakkasaaren heikko tukikohta (kaksi tykkiä ja vajaa 100 miestä) pääpiirtein hävitettiin ja sitten kiireesti pois ennen kuin neuvostoilmavoimat ehtivät puuttua täydellä voimalla peliin ulapalla.
        Tällainen syöksyily oli siis tyypillinen ja vähiten riskejä sisältävä toimintatapa.

        Lähenevä talvi lopettivat saksalaisten ja italialaisten sotatoimet Laatokalla.
        Alukset siirrettiin pois lukuun ottamatta kahta lauttaa, jotka suomalaiset ostivat aseistamattomina ja jotka toimivat Laatokalla sodan loppuun saakka.

        Lähestyvä talvi 1942-43 siis lopetti Laatokan merioperaatiot kokonaan.

        Italialaiset MAS-moottoritorpedoveneet lastattiin junanvaunuihin Lahdenpohjan satamassa ja kuljetettiin Punkasalmelle lokakuun lopussa 1942. Sieltä ne purjehtivat omin konein Saimaan ja Saimaan kanavan kautta Suomenlahdelle ja edelleen Tallinnaan, jossa laivue talvehti.

        Seuraavana keväänä torpedovenelaivue operoi Suomenlahdella Leningradin edustalla.

        Suomen Merivoimat osti nämä alukset toukokuussa 1943, ja ne purjehtivat Helsinkiin. Alusten 350 millimetrin torpedot vaihdettiin 450 millimetrin torpedoiksi. Alukset saivat uudet nimet:

        * Jylhä
        * Jyry
        * Jyske
        * Jymy

        Jatkosodan päätyttyä alukset muutettiin tykkiveneeksi Pariisin rauhansopimuksen kieltäessä torpedoveneet. Alukset poistettiin palveluskäytöstä vuonna 1961.


    • Vaneria....

      Muistelen, että Lahdenpohjan tehdas tuottaa myös sellaista pitkäkuituista lastulevyä, OSB-levyä.
      Sitä ei taideta valmistaa Suomessa, tosin sitä on myynnissä Suomessakin. Virossa on sellaisen levyn valmistusta.
      Pinnoitettuja ja viilutettuja levyjä valmistetaan myös Lahdenpohjassa.

      • Vaneria Suomeen?

        Taidat tarkoittaa tässä kuvassa näkyvää levytyyppiä OSB:

        http://www.vaneri.eu/osblevy.htm

        Minulla ei ole tarkempaa tietoa, millaista levymateriaalia Lahdenpohja tuottaa, mutta erään lehtitiedon mukaan tuotettava viilumäärä toimitettaisiin kokonaisuudessaan Suomeen.

        Tämä tieto on parin-kolmen vuoden takaa.
        Asiat ovat saattaneet siitä muuttua maailmanmarkkinoilla.


      • Vaneria Suomeen? kirjoitti:

        Taidat tarkoittaa tässä kuvassa näkyvää levytyyppiä OSB:

        http://www.vaneri.eu/osblevy.htm

        Minulla ei ole tarkempaa tietoa, millaista levymateriaalia Lahdenpohja tuottaa, mutta erään lehtitiedon mukaan tuotettava viilumäärä toimitettaisiin kokonaisuudessaan Suomeen.

        Tämä tieto on parin-kolmen vuoden takaa.
        Asiat ovat saattaneet siitä muuttua maailmanmarkkinoilla.

        Lähes sellaista, mutta kuvien mukaan tuotannossa on myös sellainen pitkäsyinen levy. Amerikkalaismallinen, kestää enemmän kosteutta ja taivutuslujuus on parempi. Se johtuu syiden pituudesta.
        Mutta hyvä niin, hyvä että Lahdenpohjassa on teollista tuotantoa, se rikastuttaa työn myötä paikallista väestöä.


      • OBS-levy
        Vaneria Suomeen? kirjoitti:

        Taidat tarkoittaa tässä kuvassa näkyvää levytyyppiä OSB:

        http://www.vaneri.eu/osblevy.htm

        Minulla ei ole tarkempaa tietoa, millaista levymateriaalia Lahdenpohja tuottaa, mutta erään lehtitiedon mukaan tuotettava viilumäärä toimitettaisiin kokonaisuudessaan Suomeen.

        Tämä tieto on parin-kolmen vuoden takaa.
        Asiat ovat saattaneet siitä muuttua maailmanmarkkinoilla.

        OSB-levy (engl. Oriented Strand Board, ’suunnattu suurlastulevy’) on erityisesti rakentamisessa käytetty lastulevytyyppi:

        http://img.diytrade.com/cdimg/865032/8257529/0/1236846087/OSB_3_oriented_strand_board.jpg


    • Lahdenpohjan tori

      Lahdenpohja on 40 kilometriä Sortavalasta Käkisalmeen päin.

      Lahdenpohjassa on ainakin kaksi kiinnostavaa tutustumiskohdetta.

      Toinen on Lahdenpohjan tori, toinen Jaakkiman kirkon rauniot.
      Kolmanneksi käymisenarvoiseksi paikaksi voisi kai liittää Hotelli Annikan ravintolan.

      Torille pääsee pujahtamaan pääkadulta kahden rakennuksen välistä.
      Kohdan kyllä huomaa, sillä siinä liikkuu jatkuvasti ihmisiä sisään ja ulos.
      Lisäksi alkupään myyntitiskit näkyvät pääkadulle, kun vaan on valppaana.

      Lahdenpohjan tori on viehättävä. Katettujen kojujen ja kauppiaitten teltat muodostavat värikkään ja eloisan alueen. Hyvää tavaraa mummot ovat tuoneet kasvimaalta myytäväksi, ja tarjolla on lisäksi tietysti ammattikauppiaitten tavaravalikoima. Torin kulmassa on myös vanha kauppahallirakennus.

      Myynnissä on juuri sellaista tavaraa kuin mitä on normaalistikin kaikilla lähialueittemme venäläisillä toreilla: vihanneksia, hedelmiä, vaatteita, kankaita, työkaluja, kalastustarvikkeita, lihaa, kalaa, kanaa, piirakoita, jne.

      Kerran viime kesällä satuin torille niin, että siellä myytiin eräässä kojussa 400 gramman häränlihasäilykkeitä 80 ruplalla. Jonohan siitä tietysti muodostui. Ja pitihän siitä itsekin satsi ostaa. Sattumankauppaa. Maukasta oli.

      Pääkadun varressa on jäljellä useita Suomen ajan rakennuksia. Taajaman ulkopuolella on ns. ”hrutsevkoita”, venäläisiä kerrostaloja omina alueinaan.

      Toinen nähtävyys, Jaakkiman kirkon rauniot, ovat vaikuttava näky.
      Kun rauniot ovat näin komeat, on kirkonkin täytynyt olla upean uljas.
      Jaakkiman kirkko valmistui vuonna 1851. Kirkkoon mahtui 3000 ihmistä.

      Suunnittelijana Carl Ludvig Engel tiimeineen, joka osoitti, että luomisvoimaisella suunnittelulla saadaan punaisesta tiilestä erittäin komeaa arkkitehtuuria aikaiseksi.

      Kirkko jäi sodissa ehjäksi.
      Sen kelloista evakuoitiin kaksi Teuvaan ja toiset kaksi Kesälahdelle.
      Neuvostoaikana kirkko oli eri tavoin ”hyötykäytössä”.
      Kun se oli varastona ja korjaamona, se paloi.

      • Fennander..

        ..Lahdenpohjassa on myös Veikko Vennamon kotitalo päätien varrella.


      • Fennanderin talo
        Fennander.. kirjoitti:

        ..Lahdenpohjassa on myös Veikko Vennamon kotitalo päätien varrella.

        Veikko Vennamon (ent. Fennander, synt. 1913) kotitalo on kestänyt neuvostoaikojen rasitusta melko hyvin.

        Rakennus on aivan Sortavala-Käkisalmi –maantien varressa Lahdenpohjan taajaman kohdalla. Rakennus on väriltään vaaleanvihreä puutalo. Maalipinta on hilseilevä. Talossa on ruosteenruskea peltikatto.

        Talo on ollut pitkään Fennanderin suvun omistama. Rakennuksessa on toiminut myös Kansallis-Osake-Pankki, sillä Veikko Vennamon isä oli pankkikonttorin johtaja. Talossa toimii nykyään lastensairaala.

        Veikko Vennamo johti vuodesta 1944 aina vuoteen 1959 maatalousministeriön asutusasiain osastoa. Hänellä oli keskeinen rooli sekä rintamamiesten että 420 000:n siirtokarjalaisen ripeässä asuttamisessa sotien jälkeen.

        Uusia viljelystiloja, pienempiä asumistiloja sekä tontteja muodostettiin kaikkiaan 140 000. Eteläisessä Suomessa lunastettiin maita eniten yksityisiltä tilanomistajilta, muualla maita lohkottiin etupäässä yhtiöiltä ja valtiolta.

        Karjalaisten sijoittaminen eri puolille maata ja yhteiskuntaamme oli suuren luokan saavutus.

        Se ratkaisu, jonka Suomen eduskunta teki päättäessään asuttaa karjalaisväen niin kuin asutti, oli viisas ja välttämätön teko, ja suomalaiset ovat kunnioittavan yksimielisiä Vennamon keskeisestä merkityksestä tämän asutustyön toteuttamisessa.

        Tämän työn arvo on vuosikymmenten kuluessa vain kasvanut, kun erilaiset konfliktit maailmalla ovat synnyttäneet ratkaisemattomia pakolaisongelmia esimerkiksi Darfurissa ja Lähi-Idässä.


      • Jaakkiman kirkko

        Jaakkiman hieno kirkko paloi venäläisten käsissä vuonna 1977 toimittuaan sitä ennen mm. konekorjaamona, vankilana ja varastona.

        Onneksi seinien yläpinnoille on sittemmin laitettu peltikatteita, jotka suojaavat arvokasta rakennusta ajan hampaan kulutukselta.


    • lumiska

      Lahdenpohjan torialueen portinpielinä oli kaksi hauskaa veistettyä puupilaria, joista toisessa luki " Lahdenpohja" suomeksi. Viime kesänä niitä ei ikävä kyllä näkynyt, eivät torimatamit tuntuneet tietävän minne ne oli kadonneet.

    • Olin suvun "vanhusten" kotiseutumatkalla Kurkijoella Neuvostoliiton hajoamisen päivinä ja yövyttiin Lahdenpohjassa asunnoissa. Me olimme varuskunnassa. Vähän jännitti katsella uutisia telkkarista Moskovan tapahtumista että päästäänkö kotia ja milloin , mutta isäntänä ollut kapteeni sanoi että älkää huoliko ei täällä karjalassa kukaan ala ihmisiä ammuskelemaan tai rajoja sulkemaan. Oikeassa oli. Täältä alkoi minun Venäjän matkailuharrastus ja kierretty on kaukoitää ja baikalia myöten. Elämän sulostuttajakin reissuilta löytyi. Muistan kuinka siihen aikaan tie Kurkijoelta Lahdenpohjaan ja Viipuriin muistutti pahimmillaan lähinnä joko mutavelliä tai sitten kuivattua kosken pohjaa. Olisi mukava ajella kesällä vaimon kanssa Viipurista Petroskoin kautta Värtsilään kolmen-neljän päivän otteella ja katsoa kuinka reilut parikymmentä vuotta on maisemia muuttanut. Todennäköisesti "katumaasturilla" pärjää,vai kuinka ?

      • Tietietoa

        "projanka",

        Tarkoitatko reittiä Viipuri-Pietari-Petroskoi-Sortavala-Värtsilä?

        Tai reittiä Viipuri-Käkisalmi-Sortavala-Värtsilä?

        Niin tai näin, citymaasturilla pääsee lähialueilla kulkemaan melkein mitä teitä vaan. Tässä joitakin tietoja viime kesän tilanteesta.

        Käkisalmen ja Sortavalan välisellä tieosuudella on noin 50-60 kilometriä hiekkatietä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tien pinta on ollut pyykkilautaakin pahempi, mutta viime kesänä tielle oli ajettu runsaasti hiekkaa ja soraa. Kertoipa joku nähneen tiehöylänkin ajelevan tuolla osuudella.

        Muuten Käkisalmi-Sortavala -tie on linjaukseltaan ”suomenaikuinen”: mutkainen, mäkinen ja pari tiukkaa kallioleikkausshikaania sisältävä.
        Suurin osa, eli 70 prosentti tiepituudesta on asvaltoitu. Osa asvaltista on uudehkoa.

        Jos Petroskoihin Laatokan eteläpuolitse suuntaudut, valtatie M18 Lotinanpellosta pohjoiseen Karjalan Tasavallan rajalle asti on saanut uuden päällysteen kesän 2011 aikana. Siitä edelleen pohjoiseen, aina Petroskoihin asti tämä valtatie on hyvässä kunnossa. Petroskoin luoteispuolella on tehty uusia tietöitä ja risteyksiä Murmanskin suuntaa ajatellen.

        Aunuksen kannaksella kehitys kehittyy, ja Impilahden ja Prääsän välinen tie on uusittu. Vieljärven seudulla rakennustyöt ovat vielä kesken, mutta sepelipinnalla pystyy hyvin etenemään. Nuosjärven ja Prääsän välillä on vanhaa asvalttia.

        Prääsän tienhaaran kahvilan tarjonta on parantunut, ja ruokalista on käännetty myös suomeksi. Se on hyvä taukopaikka. Toinen miellyttävä kokemus on Kolatselän Cafesta, joka on siinä maantien laidassa. Kahvilassa on ystävällinen palvelu suomen kielellä ja sieltä saa hyvää kahvia ja maukkaita piirakoita.

        Koirinojalta pohjoiseen, Loimolan ja Suojärven suuntaan oleva hiekkatieosuus on ollut parannustöiden kohteena parin viime kesän aikana. Tämä johtuu siitä, että Pitkärannan paperitehtaan puuhuoltoa Suojärveltä pyritään turvaamaan, ja tie on priorisoinnissa silloin korkealla. Tielle on ajettu uutta soraa ja hiekkaa ja pahimpia kohtia perustettu uudelleen ja sillat korjattu.

        Syvärin eteläpuolella valtatie P37 Lotinanpellosta Baraniin on hyväkuntoinen asvalttitie. Baranista Ostaan päin on lyhyt pätkä hiekkatietä, joka muuttuu ennen Ostaa Koromyslovan tienristeyksessä karkeaksi asvaltiksi.

        Tie Baranista koilliseen, Kiprusinon ja Voznesenjan suuntaan on hyväkulkuinen.

        Karjalan tasavallan tieverkko on paranee koko ajan, tosin täysin päällystämättömiä teitä on vielä lähes viidesosa koko tieverkosta.

        Karjalan Sanomien mukaan (7.3.2012) Karjalan tasavaltaan on perustettu tiehankkeita varten uusi rahasto, josta toivotaan riittävän aiempaa enemmän varoja teiden peruskunnostukseen.


      • Tietyöt S:n eteläp.

        "prodjankalle" voisi vielä sen tähän lisätä, että Syvärin eteläpuolella kunnostettiin jä päällystettiin kesällä 2011 kahta muuta tietä:

        1) Homorovitsista etelään Vinnitsaan johtavaa tietä H147, ja

        2) Lotinanpellosta etelään Hetevistöön (Aljohovstsinaan) johtavaa tietä P36.

        Tie P36 johtaa Hetevistöstä Tihvinään.


      • Tietyöt S:n eteläp. kirjoitti:

        "prodjankalle" voisi vielä sen tähän lisätä, että Syvärin eteläpuolella kunnostettiin jä päällystettiin kesällä 2011 kahta muuta tietä:

        1) Homorovitsista etelään Vinnitsaan johtavaa tietä H147, ja

        2) Lotinanpellosta etelään Hetevistöön (Aljohovstsinaan) johtavaa tietä P36.

        Tie P36 johtaa Hetevistöstä Tihvinään.

        KIITOKSIA tosi hienosta vastauksesta ! En ole omalla autolla kulkenut kuin pääteitä etelän raja-asemilta Viipuriin ja siitä eteenpäin mutta ketjun aloittaja sai viime kesäisen ajatuksen syttymään uudelleen että jos ensi kesänä ottaisi vajaan viikon ja ajelisi Viipurista Lahdenpohjaan,Kurkijoelle katsomaan vanhusten syntymäpaikkoja,Josko vaikka poikkeaisi laivalla Valamossa ,siitä ylöspäin ja vielä koukkaisi Petroskoihin, kun siellä asuu ystävämme vanhemmat ja sieltä vaikka Niiralan kautta takaisin. Eli tuollainen Laatokan puolikierros mielessä. Garminin navigaattori on jo päivitetty Viipurissa. Maksoi naurettavat 1500 ruplaa Eurooppa ja sim-kortille Venäjä,Valko-Venäjä ja Ukraina.


      • Tietyöt S:n eteläp. kirjoitti:

        "prodjankalle" voisi vielä sen tähän lisätä, että Syvärin eteläpuolella kunnostettiin jä päällystettiin kesällä 2011 kahta muuta tietä:

        1) Homorovitsista etelään Vinnitsaan johtavaa tietä H147, ja

        2) Lotinanpellosta etelään Hetevistöön (Aljohovstsinaan) johtavaa tietä P36.

        Tie P36 johtaa Hetevistöstä Tihvinään.

        "Tietiedolle" vielä että sillä kyselin kun parikymmentä vuotta sitten Laatokan rantareitti oli lievää safaria. Meillä oli korotetulla alustalla oleva 25;n hengen bussi jolla silläkin pari kertaa komennettiin matkustajat jalkautumaan ja kiertämään metsän kautta ja bussikuski vaikeuksien kautta puski "tietä" pitkin noin sadan metrin ongelmakohtien läpi. Samoin jäi hyvin mieleen kun "jossain kohtaa" olimme sotilasalueella ja tiellä puomit alhaalla. Siinä solttupojat ihmettelee voiko tuollaisen kotiseutumatka-spiooniporukan päästää ja tunnin verran yrittivät radiolla yhteyttä ylempiin. No se radio tietysti hajosi jolloin minä kaivoin taskuista ja kassista silloin todellista kultaa eli neljä askia Marlboroa ja tie oli auki alle kymmenen sekunnin. Arvelinkin ettei reitillä ole enää ainakaan puomeja ja tiet jo suunnilleen ajettavia mutta väkisinkin tuli mieleen viimekesäiset pikkutiet Sahalin;lla... Siellä kävi joskus mielessä olisiko täällä hevosia vuokrattavina tai Gratz-kuormuria.


    • Siis kaupasta samaan hintaan tulleelle MUISTIkortille ne Venäjä,Valko-Venäjä ja Ukraina. Jos joku kysyy että mistä niin Viipurista Punaisen lähteen torin puolivälistä, ruokakaupan vierestä lähtee ulica mira jonka ,torilta päin katsottaessa, oikealla löytyy Ultra-niminen puhelin-navigaattori kauppa. Jätin koneen ja puhelinnumeroni kauppaan ja sanoin tulevani huomen-aamupäivänä hakemaan. Navi-oli valmiina ja kaveri sanoi että kun oli hyvin aikaa laittoi vielä nuo Valko-Venäjän ja Ukrainan. Venäjä ja Suomi ainakin toimii ja ovat 2011-päivityksiä.

      • Ultra-liike Viipuri

        Tämä on erinomainen vinkki!

        Kertaan asian tähän vielä itselleni ja niille, joilla on mahdollisuus käydä Viipurissa.

        1) Ota navigaattorisi mukaan.
        2) Mene Punaisenlähteen torille.
        3) Torin kaakkoissivustalta eli toisen pitemmän sivun puolivälin paikkeilta lähtee kaakon suuntaan Ulitsa Mira.

        4) Kulje Ulitsa Miraa kaakkoon, torilta poispäin, ja kohta kadun oikealla puolella on Ultra-niminen puhelin-/ navigaattorikauppa.

        5) Pyydä asentamaan Venäjä, Eurooppa, ym. haluamasi aineisto.

        6) Maksa tästä hinta, joka esimerkiksi oli "prodjankan" pyytämän työn laajuuden (kts. selostus edellä) osalta 1600 ruplaa (40 euroa).

        Onko tähän vielä muuta lisättävää?


      • Ultra, Viipuri 2
        Ultra-liike Viipuri kirjoitti:

        Tämä on erinomainen vinkki!

        Kertaan asian tähän vielä itselleni ja niille, joilla on mahdollisuus käydä Viipurissa.

        1) Ota navigaattorisi mukaan.
        2) Mene Punaisenlähteen torille.
        3) Torin kaakkoissivustalta eli toisen pitemmän sivun puolivälin paikkeilta lähtee kaakon suuntaan Ulitsa Mira.

        4) Kulje Ulitsa Miraa kaakkoon, torilta poispäin, ja kohta kadun oikealla puolella on Ultra-niminen puhelin-/ navigaattorikauppa.

        5) Pyydä asentamaan Venäjä, Eurooppa, ym. haluamasi aineisto.

        6) Maksa tästä hinta, joka esimerkiksi oli "prodjankan" pyytämän työn laajuuden (kts. selostus edellä) osalta 1600 ruplaa (40 euroa).

        Onko tähän vielä muuta lisättävää?

        Piti olla näin:

        6) Maksa tästä hinta, joka esimerkiksi oli "prodjankan" pyytämän työn laajuuden (kts. selostus edellä) osalta 1500 ruplaa (40 euroa).


    • Siinähän se. Eli aukion puolivälistä ulitsa miran oikeanpuoleista jalkakäytävää ylös ja MUISTAAKSENI noin puolivälin jälkeen kohdalle osuu pieni puoti, jossa myydään puhelimia ja navigaattoreita. Aikaa työlle halusivat noin kaksi tuntia ja pyysivät puhelinnumeron että ilmoittavat kun työ on valmis. Garminin päivitys onnistuu muista merkeistä en tiedä. Henkilökunta on hyvin kohteliasta ja nuorehko kaveri joka navini päivitti ymmärsi heti mitä halusin kun selitin asiani-en ehkä juurikaan täydellisellä venäjänkielen taidollani eli kuten kuten yksi miliisi ollessamme kalastuksen jälkeen illanvietossa Sahalinilla esitteli minut esimiehelleen noin kuudennen snapsin jälkeen että мой финский брат, плохо говорит , но все понимают,

    • Parikkalasta yli??

      Pääseekö Parikkalan rajanylityspaikan eli raja-aseman kautta nykyisin vanhaa tietä suoraan Lahdenpohjaan, tai no - mutkaista tietä "suoraan ja suoraan?"
      Tie n:o 4012 eli Kolmikannatien 588:n kohdalla olevassa risteyksessä tienviitta väittää Lahdenpohjaan olevan siitä matkaa 35 km.
      Kuitenkin tuosta risteyksestä kertyy sekä Googlen että venäläiseltä Яндекс-kartalta mitattuna matkaa jo Jaakkiman rautatieasemalle 38 km ja kirkon raunioille liki 41 km, Ihalan kautta siis. Kolmikannatielta Lahdenpohjaan Veikko Vennamon kotitalolle kertyy 41,5 km.
      Tuo tie Parikkalasta rajalta itään on vanha suomalainen tie. Tietääkö kukaan missä kunnossa se on?

    • Propuska

      Parikkalasta pääsee yli, mutta matka tyssää melko todennäköisesti Venäjän Syväoron ylityspaikalle. Siellä vaaditaan erityisluvat ja niitä ei turisteille myönnetä.

    • P.Vennamo

      On monta ongelmaa.

      Yksi:
      Lahdenpohja kuuluu suomalaisille, se alue on rosvottu suomalaisilta ja rosvot eivät ole maksaneet varastamastaan omaisuudesta yhtään mitään.
      Vai voiko joku ilmoittaa milloin suomalaisilta rosvottu omaisuus on maksettu lainvoimaisille suomalaisille maanomistajille?

      Suomalaisilla on viimeiset lainvoimaiset lainhuudot koska he eivät ole niitä luovuttaneet kenellekkään.
      Kun lainhuutoketju katkeaa niin omaisutta ei voi luovuttaa eikä myydä tai ostaa.

      Suomen Valtio, Valtiokonttori antoi avustuksia Karjalasta omaisuuksiaan menettäneille, mutta ne olivat avustuksia, siis samanlaisia kuin nyky-yhteiskunta antaa esim. Suomeen tulleille "pakolaisille".

      Neuvostoliitto/Venäjä eivät ole kuitenkaan maksaneet mitään, ei omaisuutensa menettäneille karjalaisille tai Suomen Valtiolle.
      Koska näitä ei ole maksettu niin Venäjä pitää hallussaan suomalaisilta varastettua omaisuutta, se omaisuus on palautettava ja vahingot korvattava vahinkoja kärsineille suomalaisille.

      Lahdenpohja kuuluu siihen r y s s i e n ryöstösaaliiseen jossa kommunistit pitävät valtaa edelleenkin myös tänä päivänä.

      On kuitenki hyvä että vanhoja ennen v.1939 ja v.1941-1944 aikaisia asioita julkistetaan koska juuri niillä on todistusaineistoa siitä että Lahdenpohjakin kuuluu Suomelle.

      • robertina

        No huhhuh. Jäitä hattuun nyt jo. Politiikat toiselle ketjulle, tämäntyyppiset mieluiten pöytälaatikkoon.


    • Parikkalasta yli

      Totta. Ottivat paljon enemmän väkisin maa-alueita, joita eivät 1944 vallanneet.
      Vielä rajankäynnissä väänsivät mm. Enson väkisin.
      Rintamalinja 4.9.1944 aselevon tullessa onkin mielenkiintoinen nykyrajaan verrattuna. Toisaalta, olisiko voinut käydä vielä hullumminkin? Voinee pohtia.
      --
      Tarkoitatko Syväoron ylityspaikalla naapurin raja-asemaa, joka on Parikkalan raja-asemasta runsaat 400 metriä etelään?

    • Syväorosta ei yli

      Kyllä. Parikkalan vastainen raja-asema Venäjällä on Syväoro.
      Rakennelmat siellä ovat osin luonnollisesti suomalaisten lahjoittamia, milläpä se Venäjä niitä hankkisi. Parikkalan kunta auttaa myös suurta naapuria verorahoilla, minkä ehtii. Vastikkeeksi saadaan katteettomia lupauksia, ajoittain paheksuntaa, ettei täällä tehdä mitään ylityspaikan eteen.

    • P. Vennamo

      Neuvostobolshevikkikommunistin paras ominaisuus:

      toisten omaisuuksien ryöstäminen ja kaiken sen minkä itse ovat tuhonneet toisilla maksattaminen.

      Tätä menetelmää ovat r y s s ä r o s v o t Lahdenpohjassakin käyttäneet.

      Tuollaiset rikolliset pitäisi ajaa välittömästi pois Lahdenpohjasta ja laittaa heidät maksamaan kaikki se minkä ovat tuhonneet.

    • vennamo2

      Menehän sinä vennamo vaikka siitä Syväorosta yli ja
      esitä venäläisille lasku. Kyllä se niin on että sinun ja minun
      takapuoli kasvaa jo horsmaa ja edelleen se raja on siinä
      missä se nyt on.

    • Ei Gratz vaan KrAZ..

      Tuolla edellä joku mainitsee Gratz-auton, jolla hän tarkoittanee varsin miehekästä kulkuneuvoa KrAZ-255B (Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/KrAZ-255B) Tuli inttiaikoina tutuksi, kuten myös maastokuormuri GAZ-66 ja jeeppi GAZ-69 sekä kuormurit ZIL-157 ja ZIL-131.
      Tässä KrAZ etenee: http://www.youtube.com/watch?v=Zt3prHGPDd0
      Tuon kaltaisia pikkuteitä Venäjältä löytyy rospuuttoaikana yhä ihan oikeastikin.

    • Fennanderin talo

      Yle uutiset 28.3.2013:

      "Veikko Vennamon kotitalo paloi - tulipalo kuvattiin

      Veikko Vennamon entinen kotitalo Jaakkiman Lahdenpohjassa on tuhoutunut tulipalossa noin viikko sitten. Palanut Fennanderin talo sijaitsee Venäjällä, Karjalan tasavallan alueella Laatokan luoteisrannalla.

      Fennanderin talo Jaakkiman Lahdenpohjassa tuhoutui tulipalossa 22.päivän ja 23.päivän välisenä yönä. Tulipalossa tuhoutunut kiinteistö oli edesmenneen ministeri ja kansanedustaja Veikko Vennamon entinen kotitalo.

      Talo sijaitsee Laatokan Karjalassa, Laatokan luoteisrannalla. Kiinteistössä tehtiin suurta remonttia. Vennamon taloksi kutsuttu kiinteistö piti remontoida asuinkäyttöön.

      Palon syttymissyy on edelleen epäselvä."

      Linkki uutiseen: http://yle.fi/uutiset/veikko_vennamon_kotitalo_paloi_-_tulipalo_kuvattiin/6557956

      Linkki tulipalovideoon: http://www.youtube.com/watch?v=fYxkV5S4rgA&feature=youtu.be

    • kunnantalo säästyi..

      Erilaisten mittausteni perusteella nykyinen Lahdenpohjan kunnanvirasto (siis venäläisvirasto) on vain noin 25 metrin päässä palaneesta Vennamon talosta. Vennamon talon koordinaait näyttäisivät olevan N 61,5220 ja E 30,1948.
      Suomalaisten 1930-luvun lopussa rakentama Jaakkiman kunnantalohan on edelleenkin pystyssä, päätien varrella (1977 poltetun) Jaakkiman kirkon raunioita vastapäätä.
      Ei kovin monta ruiskuhenkilöä näytä sohottavan ainakaan tuossa youtube-videossa. Olihan niin kylmääki, sentään toistakymmentä astetta pakkasta.....;-)
      Ja ainakin yksi punavalkia Zil 131...

      • Peruspaloauto

    • Merkant1,5

      Hyvä kirjoitus vaan väärällä palstalla.
      Vie juttusi talousosastolle.

      • Olet väärässä!

        Olet täysin väärässä.


    • mikä vääryys missä?

      Päättelin vain siitä, että youtubessa oleva tulipalovideo alkaa Lahdenpohjan nykyisen kaupungintalon eli kunnanviraston kuvaamisesta, johon samaan kuvakulmaan mahtuvat sekä ko. kunnantalo että palava talo.
      Myös venäläinen kuvateksi kertoo, että palava talo on lähellä ko. kunnantaloa eli nyk. kaupungintaloa. Kuka on väärässä, videoko?
      Kovin monta kymmentä metriä nykykunnantalosta ei todellakaan voi palavaan taloon olla matkaa videon mukaan. Seuraava kadun varrella oleva talo kunnantalon oikealla puolella kadulta katsoen, eikö?
      Keskusteluaihe on käsittääkseni aivan oikealla palstalla sikäli mikäli täällä on sallittu Lahdenpohjan ja Jaakkiman historia-aiheista keskustelu.
      Miten vanhan suomalaistalon tuhoutuminen tulipalossa Lahdenpohjan keskustassa liittyy talousosastoon? Njet bonimai.

    • kuva kertoo myös

      Tämä Tomi Rapon ottama kuva Ylen uutissivulla kertoo saman asian:

      Siis tuo jo edellä mainittu linkki uutiseen: http://yle.fi/uutiset/veikko_vennamon_kotitalo_paloi_-_tulipalo_kuvattiin/6557956

      Palaneen talon raunion taustalla oleva nelikerroksinen kerrostalo on Lahdenpohjan nykyinen hallintovirasto tai kaupungintalo tai -palatsi tai miksi sitä nykyisin ikinä kutsutaankaan.
      Jaakkiman vuonna 1939 valmistuneen kunnanviraston kanssa sillä taas ei ole mitään tekemistä.

    • hyvä tievideo A-129

      Youtubessa on venäläinen (?) video, jolla ajaa huruutellaan autolla maantietä A-129 Ihalan suunnasta reittiä Jaakkima-Lahdenpohja-Sortavala lokakuussa 2010. Matka taittuu videolla yli 3-kertaisella nopeudella, mutta toki maisemista jonkinlaisen tolkun saa.
      Jaakkiman aseman vaiheilla ollaan suunnilleen ajassa 2.03, Jaakkiman kirkon mäellä ajassa 3.08 ja Vennamon talon luona Lahdenpohjassa ajassa 3.20. Sekunnithan juoksevat kuvan vasemmassa alanurkassa.
      Näkyy olevan naapureilla aika paljon muitakin videoita Karjalasta.
      Kannattaa katsoa tämä A-129 "highway-pätkä":
      http://www.youtube.com/watch?v=cWySFUcB2kc

    • Putlinin hankkeet
    • hyvä video tämäkin!

      Hyvä venäläinen tievideo on tämäkin Lahdenpohjan keskustasta Jaakkimaan noin 4,4 kilometrin matkalta. Auto lähtee Lahdenpohjan ex-Kirkkovaarankadulta niin, että Jaakkiman kirkonmäellä ollaan ajassa 1.43, jossa vuonna 1939 valmistunut kunnantalokin vilahtaa vasemmalla.
      Ajassa 2.42 tullaan Jaakkima-Lahdenpohja-radan tasoristeykseen Jaakkimassa ja 3.06 Sortavalan rautatien tasoristeykseen Jaakkiman rautatieaseman itäpuolella. Noin 600 metriä tasoristeyksen jälkeen video päättyy sahan(?) pihaan. Tuosta paikastahan on pohjoiseen melko tasan 30 km Uukuniemen rajanylityspaikalle. Eipä taida olla turisteille asiaa senkään kautta ainakaan vielä.
      Parikkala-Syväoron raja-asema ilmeisesti avataan ensi vuoden lopussa, kertoi Karjalan tasavallan päämies Aleksanteri Hutilainen helmikuussa Suomessa käydessään. Hänellähän tulee toukokuussa vuosi täyteen tuossa tehtävässä.

      http://finnish.ruvr.ru/2013_02_15/Syvaoro-Parikkala-rajanylityspaikka-otetaan-kayttoon-vuoden-2014-lopussa/

      Ja tievideo on tässä: http://www.youtube.com/watch?v=Uupb8HaB6QU

      (Kannattaa tosiaan seurata tätäkin sivustoa: http://gov.karelia.ru/gov/index_f.html )

    • pavel2

      Mikä mahtaa olla Bumex yhtiön tilanne tänään kesällä 2013? Kertovat että se on nyt konkursissa.
      Jos on niin aika paha juttu Lahdenpohjan työllisyyden kannalta.

    • Hudilaisen huuto

      Aleksanteri Hudilainen peräänkuulutti taannoin Suomalaisia viljeliöiksi karjalan alueelle ja vieläpä edullisin ehdoin! Tuskin tuonne on viljeliöiksi Suomesta tunkua kun joku Suomalainen menetti omaisuutensa Kurkijoki Hiitolan alueella vuosikymmen sitten! Viisumi oli katkaistu ja satojen tuhansien omaisuus jäi näille hallinnon korruptoituneille maaffia rosvoille! Konevarastokin ja 100.000kgn viljat varastettiin ja lopuksi varasto poltettiin! Kurkijoellakin poltettiin uusi hieno Suomalaisen hirsimökki joka oli just valmistunut! Ei muuta kun karjalaan bisnestä tekemään!

      • Viljelyä...

        Maanviljely kannattaa Suomessa paremmin kuin Karjalan Tasavallassa.
        Suomessa tuotantoa subventoidaan EU:n tuella ja omalla kansallisella tuella.
        Vaikka tuotantokustannukset ovatkin Venäjällä alhaisemmat, maatalous ei ole kannattavaa.
        Asiaan liittyy myös elintarvikkeiden kauppa. EU:n alueelta tuodaan Venäjälle ylituotantoa, jonka hintaa on tuettu eurooppalaisten verovaroilla. Tämä heikentää entisestään Venäjän oman maatalouden kannattavuutta. Venäjä ei voi ottaa käyttöön laillisesti tuontitulleja, koska se on WTO:n jäsenvaltio. Tullit rikkoisivat järjestön sääntöjä.
        Tuontia yritetään hillitä väittämällä eräitä tuotteita laadultaan heikoiksi.

        Venäläisissä kauppaliikkeissä näkee kyllä venäläisiä maataloustuotteita, maitoa, kasviksia, lihaa jne, on vähän epäselvää, kuinka paljon valtio tukee tuotantoa rahallisesti.
        Aiemmin suomalaisia houkuteltiin viljelijöiksi Karjalan Tasavaltaan, mutta ei siitä tullut mitään isompaa ryntäystä. Karjalan Sanomissa on valiteltu maatalouden heikkoa kannattavuutta. Suuria yhtenäisiä viljelyalueita olisi olemassa ja kasvun kannalta olosuhteet ovat aivan hyvät, joten niiden hyödyntämiseen olisi mahdollisuuksia.


    • A129-tie googlessa

      Google Map kattaa nyt melko laajalti mm. koko Karjalan Kannaksen ja varmaan tämän palstan keskustelijoita(kin) kiinnostavan koko maantie A 129:n (Pietari-Käkisalmi-Hiitola-Kurkijoki-Jaakkima-Lahdenpohja-Sortavala). Siis Karjalaan kruisailemaan. (Lahdenpohjan keskustassa Veikko Vennamon talosta ei ole näissä kuvissa viime maaliskuun 2013 tulipalosta jäljellä kuin osa sokkelia.)

      • Yandex....

        Venäläiseten oma www.yandex.ru tuo samoja maisemia. "Panoramio"-painikkeen alta löytyy katunäkymä. Kuvakkeena on kiikari, jota voi pyöritellä hiirellä ympäri maisemaa.

        Mutta ihan hyvä, että google toimii jo Kannaksella, tuo yandex on kokonaan venäjänkileinen.


      • Sortavala...

        Nythän Sortavalakin näkyy googlemapissa, eikä tuo näytä kovin vanhalta versiolta. Uusia rakennuksia on mukana, mutta Sortavalasta näkyy vain kaupunkia halkova pääkatu, Karjalankatu.
        Hyvä kuitenkin edes näin.


    • Jandex suppeampi

      Viime kesältä näyttää olevan ainakin tuon tie A 129:n kuvat päätellen juuri tuon Vennamon talon kivijalan jäännöksistä. Samoin yhtä uutta on Googlen Street View nyt myös Syvärin maisemissa.
      Venäläisten Jandexissa näkyvät lähinnä vain valtatiet Pietarista Viipuriin ja Käkisalmeen keskustoineen, mutta esim. Laatokan luoteis- ja pohjoispuolen luovutettujen alueittemme maanteitä Jandex ei näytä. Pietari-Aunus-Petroskoi-valtatie näkyy, kuten nyt Googlessakin.
      Vai onko Jandexista kenties erilaisia versioita olemassa?

    • uusiamaanteitä

      Äskettäin on tullut Google Mapsin Street View -galleriaan myös Jaakkima-Lumivaara-Huhtervu -maantie sekä maantie Jaakkiman aseman luota luoteeseen Uukuniemen Sikopohjaan, joka on siis itärajan takana. Tiet on kuvattu kesäkuussa 2015.

    • sortavalasamoin

      Myös koko Sortavala katuineen on sekin nyt kesältä 2015 hyvin kattavasti nähtävissä.

    • Syväoro-tie

      Karjalan Sanomat 26.11.2015 kertoo, että tie Syväoroon on asfaltoitu ja että tämä kunnostettu Ihala—Raivio—valtakunnanraja -maantie vihittiin käyttöön Lahdenpohjan piirissä 19. marraskuuta 2015.
      Lähde: http://www.karjalansanomat.ru/uutinen/tie-syväoroon-asfaltoitu

      • normalnaa

        Tien peruskorjaus täytynee aloittaa parin vuoden sisällä. Kuitenkin eu-miljoonat menneet muualla, kuin tien perustuksiin.


    • Bumexii

      Tuonnempana joku kyseli Lahdenpohjan vaneritehtaan (Bumex-yhtiön) tilaa. METLAn uutiskirje kesäkuun 2014 lopussa kertoo (englanniksi), että "Bumex-vaneritehtaan Lahdenpohjan laitos on ollut selvitystilassa vuodesta 2012 ja sen toiminta on täysin pysähtynyt. Koivu viedään Suomeen tai myydään paikallisesti käytettäväksi polttopuuna." Onko jollain jossakin tiedossa ehkä uudempaa tietoa?
      Lähde:
      https://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=en&u=http://www.metla.fi/uutiskirje/bulletin/2014-02/news1.htm&prev=search

    • Anonyymi

      Miten on tehtaan laita?

    • Anonyymi

      Ei toiminnassa eikä myöskään Syväoron rajanylityspaikka tule.

    • Anonyymi

      Segeza Group- puunjalostustehdas menestyy ja lisää paperin tuotantoa uusilla
      koneilla. Ei taida sijaita Lahdenpohjassa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      59
      1927
    2. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      49
      1672
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      52
      1594
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      5
      1527
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      6
      1505
    6. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      6
      1425
    7. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      8
      1316
    8. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      12
      1281
    9. Revi siitä ja revi siitä

      Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla
      Varkaus
      4
      1173
    10. Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä

      Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni
      Hämeenlinna
      4
      1148
    Aihe