Olen jo useamman viikon ollut hypomaaninen. Nyt taas on kääntynyt enemmän manian puolle. Useat kerrat olen yrittänyt mennä kouluun viime aikoina ja ahdistus on ollut liian kovaa. En ole pystynyt olemaan. Oleb ärtyisä. Välillä jopa agressiivinen. Pelottaa ahdistaa, itkettää. Olo kestämätön viikkoja. Avo hoidon lääkäri ei ota tosissaan. Saan aina viikon lomaa kerralla vain. En haluaisi olla saikulla. Mutta en vaan pysty menemään kouluun. Hermostuin lääkärilleni lääkkeistä viimeksi. Olen käynyt pitkään terapiassa hoitajan luona. Nyt psykiatri "ei jaksa" enää. Ja minuta laitettiin terv.keskukseen vaan uusimaan reseptini. Lisäksi en nuku kuin 4-6 tuntia yössä. Olo on hirveä. Päivystyksessä olen käynyt, en kuitenkaan haluan osastolle. Syön seroquel 800, ketipinor 200, lamictal 200, atarax 25 ja tenox 5mg, välillä diapameja. Omasta mielestäni en ole työkuntoinen. Ja mielestäni liian suuri määrä lääkkeitä tervkeskus lääkärille
En vaan enää tiedä mitä tehdä. Ehkä soitan ylilääkärille ja kysyn että eikö todellakaan voi vaihtaa lääkäriä. Antakaa neuvoja
En vaan enää tiedä mitä tehdä. Ehkä soitan ylilääkärille ja kysyn että eikö todellakaan voi vaihtaa lääkäriä. Antakaa neuvoja
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pitääkö vain vaatia lisää saikkua. Vai annanko vain asian olla ja en käy enää missään ja menetän koulupaikan
Kun et ole kunnossa, ei sinua voi vaatia selviämään koulusta/työstä. Totta kai sinun pitää saada levätä, pitää olla jonkinlainen hoitosuunnitelma jatkon kannalta. Jos ajelehdit perusterveydenhuollossa ilman suunnitelmaa, ei homma pelitä. Jollain keinolla sinun olisi päästävä erikoislääkärin hoitoon.
Onko pakko vaikka mennä osastolle, jotta saa oikeat rattaat pyörimään? Tuntuuko ajatus pahalta? Onhan niiden pakko ottaa, kun vaadit ja kerrot noista rankoista oireista.
Tsemppiä!
Kiitos. Olen vaan esittänyt pirteämpää välillä mitä olen. Mutta onhan se ihan totta jos ei mielellää n jää saikulle ja ei vaan pysty menemään. Onko ratkaisu vaan jäädä kaikesta pois? Entä jos ne ei ota tosissaan. Mul on oikeasti paha olo. Olen 22-vuotias nainen. Ja elämä alussa. Ei ole mun vika että viikko toisensa jälkeen on paha olla
J a sitäpaitsi tää lääkäri joka pesi kätensä hommasta pois oli psykiatri
Mitä omasta mielestäsi pitäisi tapahtua ja miten haluaisit asiasi ratkeavan ? Olla pois koulusta 1/2 vuotta sängynpohjalla ? ja auttaisiko se.
Tee itsellesi ratkaisu - 1, pyydä pääsyä sisälle psykiatriseen sairaalaan 2, jos ei sitä, niin pyri suorittamaan joitain osa-alueita opinnoistasi. Ja selvitä oppilashuollolle - että ett jaksa kesittyä nyt täysillä opiskeluun. Toivottavasti pysyt koulun kirjoilla ja voi myöhemmin suorittaa tutkintosi väliin jäävät osuudet. Missä muuten on vanhempasi - ja perheesi tuki ?
Jos kyse olisi omasta tyttärestäni - ja kriisistä, veisin hänet viikoksi etelään lomalle rauhoittumaan, jotta uusi ympäristö häntä virkistäisi.
kirjoittamasi kuulostaa enemmän kuin tutulta. itse olen työssä käyvä ja kieltäydyin saikusta. en nähnyt sitä oikeana ratkaisuna omaan tilanteeseen. ahdistus on ollut tuskaisaa ja helposti en siitäkään ole lääkärille hakeutunut vaan jatkanu sen kanssa aina siihen asti kun en tosiaan enää kykene mihinkään. lamaannun sen takia. lääkkeiden kanssa olen ollut tarkka ja tällä hetkellä syön diapamia ja imovanea, kunnes pahin on mennyt ohi katsomme uudet lääkkeet. on hienoa olla itku herkkänä töissä jne. mielialat heittelee ihan ääripäihin ja kaikki ympärillä olevat saavat niistä kärsiä. ikävää on mutta näinä aikoina poistan ympäriltäni paljon ihmisia koska en halua aiheuttaa heille taakkaa. olen vain silloin liian hankala tullakseni toimeen muiden kanssa. ja mitä tulee lääkäreihin.. ikävä kyllä. harva kohtelee asiallisesti.
Pyydä lääkäriltä Lyrica tuohon ahdistukseen. mainio lääke kyseiseen vaivaan
Hurja on ainakin lääke arsenaali sillä Seroquel ja Ketipinor ovat samaa lääkettä, eri valmistajilla on vain eri valmistenimet joten vuorokausi annos on huimat 1000mg!
Lisäksi jos todella otat vain 5 mg Tenoxia niin ei ihme ettei nukuta.... sanoisin hoitoalan ihmisenä ja erään bipon läheisenä että lääke remontti olisi tarpeen... Joten suosittelen kyllä osastohoitoa ja sitä kautta lääkityksen purkua ja uuden aloitusta.
Luultavasti pärjäät kevyemmilläkin tropeilla kunhan oikeat löytyvät. Jaksamista kevääseen