ei-syömishäiriöiset vastatkaa !!

Öh? Mielestäni toi on aika yksinkertaista. Jotain on pielessä, jos herkkujen syömisen jälkeen tulee henkisesti tai fyysisesti paha olo. Se on se oleellisin "sääntö". Olin itse ennen anorektikko. Nyt syön tavallista terveellistä kasvisruokaa (ja osaan myös nauttia siitä), mutta karkkeja yms. syön edelleen aika vähän, silloin kun syön niin esim. korkeintaan pari-kolme riviä suklaata tai muutama kourallinen sipsejä kerralla. Ai niin, ja rohkenen väittää, että olen normaalipainoisena huomattavasti kauniimpi ja seksikkäämpi kuin alipainoisena, kalpeana ja väsyneenä kukkakeppinä. Mutta näitä asioitahan tietysti on anorektikolle aika turha sanoa, tiedän sen.

Tämä aloitus sai mut miettimään, kuuluukohan mun nyt vastata tähän vai ei. Kuulunko sittenkään ei-syömishäiriöisiin, joilta tässä asiaa kysellään. Mitään pullaa tai kakkua en ole kuukausiin, jos vuosiin syönyt hyvällä omatunnolla. Joskus on joutunut tilanteisiin, joissa ei vain voi välttää edes pientä kakkupalaa. Jopa noin 2-3rkl kakkua saa aikaan kadutuksen ja vi-tu-tuksen ja pakkohan se on kompensoida sitten olemalla loppu päivä syömättä... En ole antanut itselleni lupaa oksentaa tuollaista määrää, kun järjellä ajatellen se ei voi olla niin vaarallista, mutta mieli olis kylä tehnyt enemmän kuin kerraa...

Normaalina arkipäivänä voin herkutella yhdellä palalla tummaa suklaata, mutta jo 2-4 sokeritonta pastillia sen päälle tuntuu luvattomalta ja ylimääräiseltä. Viikonloppuaamuisin annan itselleni luvan yhteen palaan sokeritonta valkosuklaata ja ehkä illalla vielä tuohon tummaan, muttei aina kuitenkaan.
Milloinkohan olen viimeksi syönyt sipsejä? Ei muistikuvaa!

...ei toi taida olla ihan normaalia sittenkään...

No ensinnäkin sun on määriteltävä mikä on sulle herkkua, mistä sä tykkäät? Esim. itse tykkään hirveesti jäätelöstä ja suklaasta, ja aattelen että normaali herkutteleminen on kerran pari viikossa, vähän sillon kun siltä tuntuu. Joskus jätskiä illalla, joskus pari riviä suklaata tv:tä katellessa. Jos jotain leffaa vaikka katson telkasta, silloin syön esim. sipsejä ja kokista. Riippuu ihan tilanteesta ja mielentilasta. Jos pystyy olla ilman herkkuja monta viikkoa, se on hyvä. Mutta mun mielestä normaaliin elämään kuuluu myös vähän herkutella eikä mikää mene överiksi, jos silloin tällöin herkuttelee, ei tietenkää joka päivä. =)

Sairastan kyllä syömishäiriötä, mutta voin vastata kysymykseesi miettien aikoja, jollon olen voinut hyvin. Silloin herkuttelu on ollut mulle ok asia ja olen syönyt niitä herkkuja silloin, kun on tehnyt mieli. Vaikka joka päivä jotain pientä. Tällä hetkellä se menee helposti yli, koska jos sallin itselleni jotain, pitää sitä syödä valtavat määrät, koska se ei ole sallittua normaalisti. Yleensä se sitten johtaa oksentamiseen :/ Kun on terve, herkkuja voi syödä vähemmän kerrallaan, koska tietää saavansa niitä uudelleen milloin haluaa. Mulla ainakin on sellanen kropalle hyvä paino, jossa saan herkutella aina kun mieli tekee, eikä paino nouse. Syömishäiriöisenä se ruumiinkuva on vaan taas ihan perseellään ja se paino tuntuu valtavalta, vaikka se on ihan täysin normaali, ihanne jopa.

Mitä katselen esim. luokkakavereitani, niin moni heistä herkuttelee monta kertaa viikossa. Ostaa jäätelön tai pullan tai suklaapatukan kahvin kanssa, eikä heistä kukaan ole mitenkään lihonut. Normaalipainoisia kaikki. Yleensä ihmisillä on vaan se jokaisen kropalle sopiva paino, jossa järkevällä herkuttelullakin pysyy ilman sen suurempia ponnisteluja.

"Normaali" ihminen ei mieti ahmivansa, vaikka vetäisi pussillisen sipsejä aina kerralla ja lihoisi satakiloiseksi. Hän vain syö ja syöminen loppuu sitten, kun hän tuntee olonsa kylläiseksi tai täydeksi tai saaneensa tarpeeksi.

Höh, eihän syömishäiriöisen ahmimisessa ole _määrästä_ kysymys vaan pakkomielteisestä ajattelusta ja toiminnasta. Juuri siitä, että yrittää ajatella ja säätää, kuinka paljon saa syödä ja milloin, ja sitten rankaisee itseään hirveällä syyllisyydellä, jos ei pysty pitämään omista säännöistään kiinni.

Mä oon joskus ollut pahasti syömishäiriöinen vuosia. Kun onnistuin paranemaan, haluan pitää itseni terveenä. Liikun helkkaristi, mutta syönkin kuin porsas. En ole lihava, hoikka mutta normaalipainoinen. Ja rakastan sitä, että mulla on nyt perse.
Asiaan:
HERKKUJA ei tee mieli enää niin epätoivoisesti kuin silloin kun kielsi ihan kaiken!!
Syön jäätelöä kerran pariin viikkoon, paketista reilun 3-5 cm siivun, enkä sure. Joskus suklaata muutaman palan. Enempää ei tee mieli, koska syön hyvin ja monipuolisesti kunnollista ruokaa.

:D Syön herkkuja melkein joka päivä, painoindeksi 19-20 eli normaalipainoinen, pienikokoinen (150cm/44kg) mutta en koskaa syö herkkuja kerralla paljoa. Isoja jäätelöannoksia tai muuta ku en yksinkertaisesti jaksa! Suklaatakin jos syön niin 20-30 g, harvoin enempää.

En ole syömishäiriöinen, enkä ole koskaan ollutkaan mutta tuttavapiirissä on ollut muutama ihminen.

Herkuttelunhalu kohdistuu minulla enemmän hyvään ruokaan, ei niinkään naposteluihin. Ihan mieluusti vedän naamariin pihvin kermaperunoilla ja seurana raikasta salaattia, mieluiten niin, että ruuan on tehnyt itse. Jos joskus tekee mieli mässyä tai sipsejä, se yleensä liittyy johonkin tilanteeseen. On vaikka vuokrattu hyvä leffa tai sitten joskus tekee mieli vähän hemmotella itseään rankan duuniputken jälkeen.

Kokonaista sipsi- tai karkkipussia en pysty vetämään kerralla kuitenkaan. Sipseissä ottaa vastaan suola ja karkeissa sokeri. Jos jompikumpi pussi tulee ostettua, ne kestävät useamman päivän, varsinkin nykyään kun kaikki pakkauskoot ovat niin jumalattoman suuria.

kun on esim. Synttärit/juhlat, otan palan kaksi kakkua. Pullaa syön about kerranpari kuukaudessa, samoin sipsiä. Jäätelöä kuukaudessa litra.Keksiä en syö. Karkkia syön n. Kerran viikossa, riippuu. Lopetin tosin kuukausi sitten herkkulakon, joka keski 3 kk ja mitään edellä mainittuja ei saanut syödä :) en repsahtanut ja laihduin. Näin laihdutaan terveellisesti. Nyt lomalla syön karkkia useammin ja enemmän > lihoin. = laihdutus alkakoon!

Herkuttelu on normaalia kun niitä syö silloin kun tekee mieli ja jälkeenpäin ei jää sen suurempia katumuksia, herkuttelusta pitää nauttia =) Määrä on jokaisella eri, toisien tekee mieli herkkuja kerran kuukaudessa, toiset haluaa jotain pientä joka päivä.
JOs korvaa herkuilla joka päivä normaalin ruuan, niin se ehkä ei ole normaalia, mutta ei välttämättä viittaa syömishäiriöönkään vaan ainoastaan huonoihin ruokatottumuksiin.

Itselläni oli joku pari vuotta sitten bed ja suunnittelin jo seuraavan päivän ahmimiset valmiiksi ja sen miten voisin toteuttaa ne muilta salassa. Söin itseni aina ähkyyn, en pelkästään herkuilla vaan myös ruis leipä palasia saattoi mennä puoli pussia tietenkin lisukkeet päälle. Jälkeenpäin tietysti okseti ja hävetti, usein myös itketti, en oksentanut ruokia ulos.

Oli myös kausia jolloin en ahminut, silloin ruokavalioni oli hyvin tarkka kalorien suhteen, jopa hieman sairaallollinenkin. Kahdella siskollani on ollut ortoreksiaa ja huomasin laihdutus kausina itsellänikin samoja oireita. Halusin syödä silloin hyvin kevyesti, mutta ravitsevasti.
JOka aamu tein ennen kuin muut olivat heränneet n. tunnin lenkin tai tanssin. Jumppasin myös hullun lailla ja tutkailin ruokapakkauksien sisältöä. Tämä mahdollisti sen etten lihonnut tuona aikana. Eli mulla oli siis bed kausia ja yliterveellisyys kausia.
Mutta ei se mukavaa ollut, hirmu ahdistavaa kun yhdestä karkistakin tuli morkkis.

Onneks oma tilanteeni ei kerinnyt syventyä (johtunee ehkä mukavuudenhaluisesta luonteestani) ja nykyisin mulle on oikeastaan ihan sama vetäisenkö pussillisen sipsiä ja siihen vielä limpparit päälle :D
KOira onneksi pitää huolen linjoista että voi vähän enempi syödäkin, mutta en siitä kyl pahemmin muutenkaan enään ottaa stressiä.

Ei normaali ihminen mieti koska syö herkkuja ja koska ei. Silloin syö, kun tekee mieli ja tarjotaan ilman ongelmia. Joskus ei syö mitään pitkään aikaan ja joskus vetää pussillisen karkkia samalta istumalta.

Jos aletaan ajattelemaan, että on epäterveellistä ja on liikaa suolaa, sokeria ja kaloreita, niin silloin ollaan jo väärällä tiellä.

Ei tuu yleensä mitään herkkuja syötyä, huono olo varmasti tulisi niin fyysisesti kuin henkisestikin jos jotain sokerista tai muuten vaan täysin turhaa söisi.. Kun ei ole mitään pakkoa sellaisia syödä, niin tuntuisi ikävältä turhaan kehoaan sellaisilla rasittaa.
Herkutteluun hedelmiä, pähkinöitä, smoothieita yms. mielin määrin, eikä tuu huonoa omatuntoa. Jos liikaa syö, niin toki saattaa hoksata että oho, ei nyt ehkä ihan näin paljoa olisi tarvinut kerralla mättää ja voipi lihottaakin, mutta jättää asian sikseen, pyrkii liikkumaan hiukan enemmän(ei-pakonomaisesti) ja yrittää muistaa ensi kerralla syödä vähemmän kerrallaan. :)