Britit; ne antautuja-apinat

,,,,,,Yksin von Bockin AR B käsitti 27 div, joista kolme panssarivisioonaa.,,,,,

Ei ne kaikki olleet brittejä vastassa vaan niiden pääosia alettiin heti siirtää etelämmäs, Ranskan lopulliseen lyömiseen.

,,,,,,, Siirtoarmeija käsitti yhdeksän divisioonaa eli ylivoima oli heti alkuun kolminkertainen,,,,,,

Siirtoarmeija oli n. 240 000 miestä eli Saksalla EI ollut tuota brittijoukkoa vastassa 720 000 miestä. Valehtelet aika roimasti.

,,,,,Niiden antauduttua ylivoima brittejä vastaan oli keskimäärin viisinkertainen.,,,

Käy valeet aina vain sakeammiksi. Dunkerquen sillanpäässä oli loppuun asti n. 320 000 sotilasta eli sitä vastassa olisi ollut sinun valeittesi mukaan peräti 1 600 000 saksalaista. Miksi et valehtele saman tien 10-kertainen ylivoima tai 20-kertainen. Ei Saksa missään keskittänyt noin pienelle alueelle tuollaista sotilasmäärää, sen tajuaa jokainen. Todellinen voima oli vain murto-osa tuosta.

,,,,,Saksan varsinainen iskuvoima ( AR A, 30 jv ja 15 ps/moott.div) hyökkäsi ranskalaiset murskaten brittien takaa Kanaalille katkaisten yhteydet.,,,

Valeita taas. Brittien yhteyksiä merelle ei katkaistu missään yhteydessä. Sen takiahan ne apinat pääsivät pakoonkin kun yhteyksiä EI katkaistu. Miksi noin selvää asiaa koetat valehdella?

....Saksalla osallistui tähän päähyökkäykseen yli 70 divisioonaa vahvojen ilmavoimien tukemina,,,,,

Jees, mutta niistä oli suurin osa etelämpänä vahtimassa Ranskan pääarmeijaa ja valmistautumassa sen tuhoamiseen. Vain murto-osa tuosta voimasta oli brittejä vastassa. Ja britithän alkoivat perääntyä heti ensimmäiset saksalaisosastot kohdattuaan. On turhaa änkätä, että Saksalla olisi ollut moninkertainen ylivoima kun kyseessä olivat vasta keulilla etenevät, nopeat, panssari- ja läpimurtoyksiköt. Brittien pakoonjuoksu alkoi heti ensi kosketuksesta, ei ne kyenneet vähäiseenkään vastarintaan missään vaiheessa.

Briteillähän oli P-Ranskassa vahvat ilmavoimat, jotka eivät nekään kyenneet mihinkään vaikka saksalaisten ps- ja autokolonnat seisoivat välillä ruuhkissa tuntikausia Ardennien kapeilla teillä. Siitä on kuviakin olemassa, että ei kannata taas alkaa kiistää. Mitä makeimpia maaleja.

mitäs apinoista kirjoitti:

,,,,,,Yksin von Bockin AR B käsitti 27 div, joista kolme panssarivisioonaa.,,,,,

Ei ne kaikki olleet brittejä vastassa vaan niiden pääosia alettiin heti siirtää etelämmäs, Ranskan lopulliseen lyömiseen.

,,,,,,, Siirtoarmeija käsitti yhdeksän divisioonaa eli ylivoima oli heti alkuun kolminkertainen,,,,,,

Siirtoarmeija oli n. 240 000 miestä eli Saksalla EI ollut tuota brittijoukkoa vastassa 720 000 miestä. Valehtelet aika roimasti.

,,,,,Niiden antauduttua ylivoima brittejä vastaan oli keskimäärin viisinkertainen.,,,

Käy valeet aina vain sakeammiksi. Dunkerquen sillanpäässä oli loppuun asti n. 320 000 sotilasta eli sitä vastassa olisi ollut sinun valeittesi mukaan peräti 1 600 000 saksalaista. Miksi et valehtele saman tien 10-kertainen ylivoima tai 20-kertainen. Ei Saksa missään keskittänyt noin pienelle alueelle tuollaista sotilasmäärää, sen tajuaa jokainen. Todellinen voima oli vain murto-osa tuosta.

,,,,,Saksan varsinainen iskuvoima ( AR A, 30 jv ja 15 ps/moott.div) hyökkäsi ranskalaiset murskaten brittien takaa Kanaalille katkaisten yhteydet.,,,

Valeita taas. Brittien yhteyksiä merelle ei katkaistu missään yhteydessä. Sen takiahan ne apinat pääsivät pakoonkin kun yhteyksiä EI katkaistu. Miksi noin selvää asiaa koetat valehdella?

....Saksalla osallistui tähän päähyökkäykseen yli 70 divisioonaa vahvojen ilmavoimien tukemina,,,,,

Jees, mutta niistä oli suurin osa etelämpänä vahtimassa Ranskan pääarmeijaa ja valmistautumassa sen tuhoamiseen. Vain murto-osa tuosta voimasta oli brittejä vastassa. Ja britithän alkoivat perääntyä heti ensimmäiset saksalaisosastot kohdattuaan. On turhaa änkätä, että Saksalla olisi ollut moninkertainen ylivoima kun kyseessä olivat vasta keulilla etenevät, nopeat, panssari- ja läpimurtoyksiköt. Brittien pakoonjuoksu alkoi heti ensi kosketuksesta, ei ne kyenneet vähäiseenkään vastarintaan missään vaiheessa.

Briteillähän oli P-Ranskassa vahvat ilmavoimat, jotka eivät nekään kyenneet mihinkään vaikka saksalaisten ps- ja autokolonnat seisoivat välillä ruuhkissa tuntikausia Ardennien kapeilla teillä. Siitä on kuviakin olemassa, että ei kannata taas alkaa kiistää. Mitä makeimpia maaleja.

Lue lisää

"Ei ne kaikki olleet brittejä vastassa vaan niiden pääosia alettiin heti siirtää etelämmäs, Ranskan lopulliseen lyömiseen."

Kun olivat. Lisäksi AR A:n joukoista huomattava osa.Brittejä vastassa oli parhaimmillaan yli 50 divisioonaa. Se oli noin viiisinkertainen ylivoima. Briteistä oli heti alkuun laivattu noin 100 000 takalinjojen miestä, joten viivytysvaiheessa oli noin
130 000 miestä. Saksalaisia oli yli 500 000 eli pääosa länsirintaman maavoimista.
Hyökkäys Etelä-Ranskaan alkoi vasta Dunkerquen päätyttyä.

"Brittien yhteyksiä merelle ei katkaistu missään yhteydessä. Sen takiahan ne apinat pääsivät pakoonkin kun yhteyksiä EI katkaistu. Miksi noin selvää asiaa koetat valehdella?"

Taas valehtelet. Brittien huolttoyhteydet katkaisi tuo panssarikiila. Et tunne tapahtumista edes alkeita.
Dunkerquessa ei ollut satamalaitteita. Ne oli tuhottu.Siksihän sieltä voitiin evakuoida vain miehet.

"Brittien pakoonjuoksu alkoi heti ensi kosketuksesta, ei ne kyenneet vähäiseenkään vastarintaan missään vaiheessa."

Puhdas vale. Saksalaiset totesivat vastarinnan koventuneen heti, kun britit tulivat vastaan. He kykenivät myös menestyksekkäisiin vastahyökkäyksiin.
Brittejä vastassa oli kymmeniä jv-divisioonia panssarijoukkojen lisäksi. Sivustat ja selustat aukenivat liittolaisten antautuessa.

"Briteillähän oli P-Ranskassa vahvat ilmavoimat, jotka eivät nekään kyenneet mihinkään vaikka saksalaisten ps- ja autokolonnat seisoivat välillä ruuhkissa tuntikausia Ardennien kapeilla teillä."

Valehtelet taas. Ranskassa oli noin 100 Hurricane-häväittäjää, joiden aseet eivät tuolloin tehonneet panssareihin. Saksalla oli kymmenkertainen ilmaylivoima.Britanniasta toimivilla koneilla oli taistelualueella noin 20 minuuttia toiminta-aikaa.

Valehtelun asemesta voisit perehtyä sotatapahtumiin. Sen kehoituksen olen antanut monesti. Näköjään katsot paremmaksi jäädä taas kerran valeista kiinni.
Oma on valintasi.

,,,,,Hollannin ja Belgian antauduttua nämä joukot keskittyivät brittien lyömiseen,,,,

Ja hölöpön pölöpön, Britti aloitti juoksunsa kohden pelastavaa rannikkoa jo paljon ennen kuin Hollanti ja Belgia olivat antautuneet. Ei pitäisi valehdella, siitä jää tunnetusti kiinni.

Valehtelet taas!! kirjoitti:

"Ei ne kaikki olleet brittejä vastassa vaan niiden pääosia alettiin heti siirtää etelämmäs, Ranskan lopulliseen lyömiseen."

Kun olivat. Lisäksi AR A:n joukoista huomattava osa.Brittejä vastassa oli parhaimmillaan yli 50 divisioonaa. Se oli noin viiisinkertainen ylivoima. Briteistä oli heti alkuun laivattu noin 100 000 takalinjojen miestä, joten viivytysvaiheessa oli noin
130 000 miestä. Saksalaisia oli yli 500 000 eli pääosa länsirintaman maavoimista.
Hyökkäys Etelä-Ranskaan alkoi vasta Dunkerquen päätyttyä.

"Brittien yhteyksiä merelle ei katkaistu missään yhteydessä. Sen takiahan ne apinat pääsivät pakoonkin kun yhteyksiä EI katkaistu. Miksi noin selvää asiaa koetat valehdella?"

Taas valehtelet. Brittien huolttoyhteydet katkaisi tuo panssarikiila. Et tunne tapahtumista edes alkeita.
Dunkerquessa ei ollut satamalaitteita. Ne oli tuhottu.Siksihän sieltä voitiin evakuoida vain miehet.

"Brittien pakoonjuoksu alkoi heti ensi kosketuksesta, ei ne kyenneet vähäiseenkään vastarintaan missään vaiheessa."

Puhdas vale. Saksalaiset totesivat vastarinnan koventuneen heti, kun britit tulivat vastaan. He kykenivät myös menestyksekkäisiin vastahyökkäyksiin.
Brittejä vastassa oli kymmeniä jv-divisioonia panssarijoukkojen lisäksi. Sivustat ja selustat aukenivat liittolaisten antautuessa.

"Briteillähän oli P-Ranskassa vahvat ilmavoimat, jotka eivät nekään kyenneet mihinkään vaikka saksalaisten ps- ja autokolonnat seisoivat välillä ruuhkissa tuntikausia Ardennien kapeilla teillä."

Valehtelet taas. Ranskassa oli noin 100 Hurricane-häväittäjää, joiden aseet eivät tuolloin tehonneet panssareihin. Saksalla oli kymmenkertainen ilmaylivoima.Britanniasta toimivilla koneilla oli taistelualueella noin 20 minuuttia toiminta-aikaa.

Valehtelun asemesta voisit perehtyä sotatapahtumiin. Sen kehoituksen olen antanut monesti. Näköjään katsot paremmaksi jäädä taas kerran valeista kiinni.
Oma on valintasi.

Lue lisää

,,,,,Ranskassa oli noin 100 Hurricane-häväittäjää,,,,

Kertoohan tuokin aika paljon brittien aikomuksista ja sodankäynnin tasosta. Jokainen tiesi, että suurtaistelut ovat alkamassa ja maa varaa niihin vain 100 hävittäjää. Eli todiste siitä, että ei Englannilla ollut tarkoitustakaan jäädä Ranskaan sotimaan vaan häipyä per...se edellä saman tien ja vähän vikkelään. Kun koneet pidettiin kotisaarilla niin ei tullut konetappioita.

urhea britti ! kirjoitti:

,,,,,Ranskassa oli noin 100 Hurricane-häväittäjää,,,,

Kertoohan tuokin aika paljon brittien aikomuksista ja sodankäynnin tasosta. Jokainen tiesi, että suurtaistelut ovat alkamassa ja maa varaa niihin vain 100 hävittäjää. Eli todiste siitä, että ei Englannilla ollut tarkoitustakaan jäädä Ranskaan sotimaan vaan häipyä per...se edellä saman tien ja vähän vikkelään. Kun koneet pidettiin kotisaarilla niin ei tullut konetappioita.

Lue lisää

lainkaan perillä asioista.

Ensin väität, että briteillä oli Ranskasa vahvat ilmavoimat. Kun tavan mukaan jäät valeista kiinni, oletkin ihan toista mieltä. Melkoinen pelle olet.

Ranskaa puolustivat tietysit Ranskan ilmavoimat. Niillä oli 418 nykyaikaista hävittäjää. Britit asettivat 130 Hurricanea Ranskaan. Tietysti kotisaarilta lentävät koneet osallistuivat myös taisteluihin, mutta toiminta-aika jäi lyhyeksi.

Saksalla oli noin 1 000 hävittäjää. Se oli ylivoima, jota vastaan oli järjetöntä uhrata koko brittien hävittäjälennostoa. Pääosan pitäminen kotimaassa oli oikea ratkaisu. Tappiot olivat nytkin suuret varsinkin pommittajilla.

Valehtelun asemesta voisit perehtyä sotatapahtumiin. Sen kehoituksen olen antanut monesti. Näköjään katsot paremmaksi jäädä taas kerran valeista kiinni.
Oma on valintasi.

älä hei viitsi kirjoitti:

,,,,,Hollannin ja Belgian antauduttua nämä joukot keskittyivät brittien lyömiseen,,,,

Ja hölöpön pölöpön, Britti aloitti juoksunsa kohden pelastavaa rannikkoa jo paljon ennen kuin Hollanti ja Belgia olivat antautuneet. Ei pitäisi valehdella, siitä jää tunnetusti kiinni.

Lue lisää

"Britti aloitti juoksunsa kohden pelastavaa rannikkoa jo paljon ennen kuin Hollanti ja Belgia olivat antautuneet"

Silkkaa valetta taas. Hollanti antautui 15.5. ja Belgia 28.5. Armeija oli jo sitä ennen hajonnut täysin.

Brittien peräytyminen alkoi 25.5. saksalaisten tunkiessa päälle kolmelta suunnalta. Vetäytyminen oli järjestelmällistä tasalta toiselle.Britit tekivät mm. vastahyökkäyksiä.
Evakuointi alkoi 26.5. ja päättyi 4.6.

"Ei pitäisi valehdella, siitä jää tunnetusti kiinni."

Noudattaisit viimein omaa neuvoasi. Et taida edes tuntea rehellisyyden käsitettä?

,,,,,Mutta eivät silti menettäneet kolme miljoonaa ukkoa sotavankeina alle neljässä ,,,

Typerää hekumointia. Suomi johti joskus jääkiekon MM-kisoissa Ruotsia 5-1 mutta hävisi lopulta 5-6. Eli väliaikatuloksia ei lasketa vaan lopputulos ratkaisee ja siinä neukku oli kirkkaasti parempi. Saksa menetti jo vuonna -41 itärintamalla kokonaistappioina yli 1 000 000 miestä mikä on aika paljon. Montakohan menetti brittejä vastaan -40? Eipä juuri yhtään.

Sitäpaitsi, enkku olisi menettänyt kaikki ukkonsa Dunkerquen rannalla ellei Hitler olisi saanut omituista päähänpistoaan antaa niiden mennä.

mitäs apinoista kirjoitti:

,,,,,Mutta eivät silti menettäneet kolme miljoonaa ukkoa sotavankeina alle neljässä ,,,

Typerää hekumointia. Suomi johti joskus jääkiekon MM-kisoissa Ruotsia 5-1 mutta hävisi lopulta 5-6. Eli väliaikatuloksia ei lasketa vaan lopputulos ratkaisee ja siinä neukku oli kirkkaasti parempi. Saksa menetti jo vuonna -41 itärintamalla kokonaistappioina yli 1 000 000 miestä mikä on aika paljon. Montakohan menetti brittejä vastaan -40? Eipä juuri yhtään.

Sitäpaitsi, enkku olisi menettänyt kaikki ukkonsa Dunkerquen rannalla ellei Hitler olisi saanut omituista päähänpistoaan antaa niiden mennä.

Lue lisää

"Montakohan menetti brittejä vastaan -40? Eipä juuri yhtään."

Saksan kokonaistappiot lännessä -40 olivat 56 000 miestä. Toinen ilmoitus on noin 150 000, mutta siinä lienevät mukana kaikki lyhyeksikin aikaa rivistä pois joutuneet mm. lievästi haavoittuneet ja sotavangit, jotka palautettiin.

"Sitäpaitsi, enkku olisi menettänyt kaikki ukkonsa Dunkerquen rannalla ellei Hitler olisi saanut omituista päähänpistoaan antaa niiden mennä. "

Valehtelet taas. Panssarijoukot pysäytettiin kahdeksi päiväksi 24.-25.5. Käskijänä oli von Rundstedt. Hitler vain vahvisti sen. Jalkaväki ja ilmavoimat hyökkäsivät koko ajan. Evakuointi alkoi 26.5., joten myös panssarit hyökkäsivät koko evakuoinnin ajan.

Saarroksiin jäi yhdeksän divisioonaa. Sen ulkopuolella oli Ranskassa kolme ja Britanniassa 14 divisioonaa. Lisäksi joukkoja oli Afrikassa, Lähi-Idässä ja Aasiassa.
Euroopan joukoista menetys olisi merkinnyt runsaan kolmanneksen tappiota.

Saatko tuosta valehtelusta kicksejä? Ainakin toista samat pötypuheet uskollisesti uudelleen ja uudelleen todellisia tapahtumia tuntematta.
Sitä se brittikauna teettää.

Kun kerran sovjetia niin ihailet, niin kerro puna-armeijan uroteoista natseja vastaan vaikkapa vuonna -40. Ihan muutama malliksi.

Miksi valehtelet?? kirjoitti:

"Montakohan menetti brittejä vastaan -40? Eipä juuri yhtään."

Saksan kokonaistappiot lännessä -40 olivat 56 000 miestä. Toinen ilmoitus on noin 150 000, mutta siinä lienevät mukana kaikki lyhyeksikin aikaa rivistä pois joutuneet mm. lievästi haavoittuneet ja sotavangit, jotka palautettiin.

"Sitäpaitsi, enkku olisi menettänyt kaikki ukkonsa Dunkerquen rannalla ellei Hitler olisi saanut omituista päähänpistoaan antaa niiden mennä. "

Valehtelet taas. Panssarijoukot pysäytettiin kahdeksi päiväksi 24.-25.5. Käskijänä oli von Rundstedt. Hitler vain vahvisti sen. Jalkaväki ja ilmavoimat hyökkäsivät koko ajan. Evakuointi alkoi 26.5., joten myös panssarit hyökkäsivät koko evakuoinnin ajan.

Saarroksiin jäi yhdeksän divisioonaa. Sen ulkopuolella oli Ranskassa kolme ja Britanniassa 14 divisioonaa. Lisäksi joukkoja oli Afrikassa, Lähi-Idässä ja Aasiassa.
Euroopan joukoista menetys olisi merkinnyt runsaan kolmanneksen tappiota.

Saatko tuosta valehtelusta kicksejä? Ainakin toista samat pötypuheet uskollisesti uudelleen ja uudelleen todellisia tapahtumia tuntematta.
Sitä se brittikauna teettää.

Kun kerran sovjetia niin ihailet, niin kerro puna-armeijan uroteoista natseja vastaan vaikkapa vuonna -40. Ihan muutama malliksi.

Lue lisää

,,,,,Saksan kokonaistappiot lännessä -40 olivat 56 000 miestä,,,,

Ovelastipa yritätkin kieroilla ja valehdella. Kyse on siis brittien aiheuttamista tappioista, ei lännen taistelujen kokonaistappioista. Tuosta luvusta sekä n. 27 000 kaatuneesta oli ainkain 90 % Ranskan, Belgian, Norjan ja jopa Hollanninkin aiheuttamia. Antautuvat brittiapinat eivät saaneet aikaan juuri mitään.

Miksi valehtelet?? kirjoitti:

"Montakohan menetti brittejä vastaan -40? Eipä juuri yhtään."

Saksan kokonaistappiot lännessä -40 olivat 56 000 miestä. Toinen ilmoitus on noin 150 000, mutta siinä lienevät mukana kaikki lyhyeksikin aikaa rivistä pois joutuneet mm. lievästi haavoittuneet ja sotavangit, jotka palautettiin.

"Sitäpaitsi, enkku olisi menettänyt kaikki ukkonsa Dunkerquen rannalla ellei Hitler olisi saanut omituista päähänpistoaan antaa niiden mennä. "

Valehtelet taas. Panssarijoukot pysäytettiin kahdeksi päiväksi 24.-25.5. Käskijänä oli von Rundstedt. Hitler vain vahvisti sen. Jalkaväki ja ilmavoimat hyökkäsivät koko ajan. Evakuointi alkoi 26.5., joten myös panssarit hyökkäsivät koko evakuoinnin ajan.

Saarroksiin jäi yhdeksän divisioonaa. Sen ulkopuolella oli Ranskassa kolme ja Britanniassa 14 divisioonaa. Lisäksi joukkoja oli Afrikassa, Lähi-Idässä ja Aasiassa.
Euroopan joukoista menetys olisi merkinnyt runsaan kolmanneksen tappiota.

Saatko tuosta valehtelusta kicksejä? Ainakin toista samat pötypuheet uskollisesti uudelleen ja uudelleen todellisia tapahtumia tuntematta.
Sitä se brittikauna teettää.

Kun kerran sovjetia niin ihailet, niin kerro puna-armeijan uroteoista natseja vastaan vaikkapa vuonna -40. Ihan muutama malliksi.

Lue lisää

,,,,, Panssarijoukot pysäytettiin kahdeksi päiväksi 24.-25.5. Käskijänä oli von Rundstedt. Hitler vain vahvisti sen. Jalkaväki ja ilmavoimat hyökkäsivät koko ajan. Evakuointi alkoi 26.5., joten myös panssarit hyökkäsivät koko evakuoinnin ajan,,,,,

Valeita lisää, aina vaan. Saksan kenraalit ja marsalkat melkein itkivät kerjätessään Hitleriä perumaan panssarien etenemisen kiellon. Hitlerhän kehui tuntevansa ne seudut 1. MS:n ajoilta ja väitti panssarien tarttuvan liejuun mikä vaarantaa Ranskan lopullisen nujertamisen.

Sitten se typerä homoläski Göring meni vielä möläyttämään miten Luftwaffe kyllä estää brittien evakuoinnin. Tosin Hitler tuskin sitä uskoi mutta sai siitä uuden tekosyyn pysyä päätöksessään ja päästi tahallaan enkut kotisaarelleen.

(k)apinatasavalta kirjoitti:

,,,,,Saksan kokonaistappiot lännessä -40 olivat 56 000 miestä,,,,

Ovelastipa yritätkin kieroilla ja valehdella. Kyse on siis brittien aiheuttamista tappioista, ei lännen taistelujen kokonaistappioista. Tuosta luvusta sekä n. 27 000 kaatuneesta oli ainkain 90 % Ranskan, Belgian, Norjan ja jopa Hollanninkin aiheuttamia. Antautuvat brittiapinat eivät saaneet aikaan juuri mitään.

Lue lisää

tiukimmin saksalaistenkin mukaan.

Nopeimmin antautui Hollanti, sitten Belgia ja lopuksi Ranska. Sen joukkoja tosin antautui päivttäin heti taistelujen alettua, monasti laukaustakaan ampumatta.
Britit eivät antautuneet lainkaan, vaan taistelivat sodan voittoon asti.

Koska Ranskan loppuosan miehitys oli lähinnä marssimista, oli Saksan tappioista ainakin 50 % brittien aiheuttamia.eli
25 000 - 30 000 miestä. Briti menettivät 3 475 kaatuneina ja noin 13 000 haavoittuneina. Haavoittuneet evakuoitiin Englantiin.

Kun kerran sovjetia niin ihailet, niin kerro puna-armeijan uroteoista natseja vastaan vaikkapa vuonna -40. Ihan muutama malliksi.
Antautuiko puna-armeijasta ketään -41?

Ketale-parka. Yrität taas valehdella asiasta mitään tietämätä. Yhtä varmasti jäät aina valeista nalkkiin. Tosin et näy itse sitä ymmärtävän.
Yritä taas,saadaan nauraa.

mitäs apinoista kirjoitti:

,,,,,Mutta eivät silti menettäneet kolme miljoonaa ukkoa sotavankeina alle neljässä ,,,

Typerää hekumointia. Suomi johti joskus jääkiekon MM-kisoissa Ruotsia 5-1 mutta hävisi lopulta 5-6. Eli väliaikatuloksia ei lasketa vaan lopputulos ratkaisee ja siinä neukku oli kirkkaasti parempi. Saksa menetti jo vuonna -41 itärintamalla kokonaistappioina yli 1 000 000 miestä mikä on aika paljon. Montakohan menetti brittejä vastaan -40? Eipä juuri yhtään.

Sitäpaitsi, enkku olisi menettänyt kaikki ukkonsa Dunkerquen rannalla ellei Hitler olisi saanut omituista päähänpistoaan antaa niiden mennä.

Lue lisää

Öhhhh....Ryssä häviää tilastot vaikka katsotaan saksan antautumiseen asti, koska koko saksan antautumista ei voida laskea miehistötappioihin koska sota on ohi.

mitäs apinoista kirjoitti:

,,,,,Mutta eivät silti menettäneet kolme miljoonaa ukkoa sotavankeina alle neljässä ,,,

Typerää hekumointia. Suomi johti joskus jääkiekon MM-kisoissa Ruotsia 5-1 mutta hävisi lopulta 5-6. Eli väliaikatuloksia ei lasketa vaan lopputulos ratkaisee ja siinä neukku oli kirkkaasti parempi. Saksa menetti jo vuonna -41 itärintamalla kokonaistappioina yli 1 000 000 miestä mikä on aika paljon. Montakohan menetti brittejä vastaan -40? Eipä juuri yhtään.

Sitäpaitsi, enkku olisi menettänyt kaikki ukkonsa Dunkerquen rannalla ellei Hitler olisi saanut omituista päähänpistoaan antaa niiden mennä.

Lue lisää

Älä yritä. Stalin leikki suurvaltaa jolla oli muka niin paljon ukkoja että olisivat vaikka uimalla marssineet Yhdysvaltoihin. Taisi amerikkalaiset päästää paskaiset räkänaurut kun kuulivat että nasuilla oli kolme miljoonaa ukkoa kirjavasti ja mukavasti udmurtista uzbekkiin ja paskovalaiseen eli pietarilaiseen nuolemassa arschia eli achtunia.

Britit taistelivat kirjoitti:

tiukimmin saksalaistenkin mukaan.

Nopeimmin antautui Hollanti, sitten Belgia ja lopuksi Ranska. Sen joukkoja tosin antautui päivttäin heti taistelujen alettua, monasti laukaustakaan ampumatta.
Britit eivät antautuneet lainkaan, vaan taistelivat sodan voittoon asti.

Koska Ranskan loppuosan miehitys oli lähinnä marssimista, oli Saksan tappioista ainakin 50 % brittien aiheuttamia.eli
25 000 - 30 000 miestä. Briti menettivät 3 475 kaatuneina ja noin 13 000 haavoittuneina. Haavoittuneet evakuoitiin Englantiin.

Kun kerran sovjetia niin ihailet, niin kerro puna-armeijan uroteoista natseja vastaan vaikkapa vuonna -40. Ihan muutama malliksi.
Antautuiko puna-armeijasta ketään -41?

Ketale-parka. Yrität taas valehdella asiasta mitään tietämätä. Yhtä varmasti jäät aina valeista nalkkiin. Tosin et näy itse sitä ymmärtävän.
Yritä taas,saadaan nauraa.

Lue lisää

----Britit taistelivat tiukimmin saksalaistenkin mukaan.----

Varmaan niin. Ja japsienkin mukaan kun tarvittiin peräti 30 000 japsia kukistamaan 70 000 Singaporen puolustajaa. Oli se britti todella kova tappelemaan. Singaporen olisi vallannut vaikka 15 000 japsia, olisi vienyt vaan viikon kauemmin aikaa.

Britit taistelivat kirjoitti:

tiukimmin saksalaistenkin mukaan.

Nopeimmin antautui Hollanti, sitten Belgia ja lopuksi Ranska. Sen joukkoja tosin antautui päivttäin heti taistelujen alettua, monasti laukaustakaan ampumatta.
Britit eivät antautuneet lainkaan, vaan taistelivat sodan voittoon asti.

Koska Ranskan loppuosan miehitys oli lähinnä marssimista, oli Saksan tappioista ainakin 50 % brittien aiheuttamia.eli
25 000 - 30 000 miestä. Briti menettivät 3 475 kaatuneina ja noin 13 000 haavoittuneina. Haavoittuneet evakuoitiin Englantiin.

Kun kerran sovjetia niin ihailet, niin kerro puna-armeijan uroteoista natseja vastaan vaikkapa vuonna -40. Ihan muutama malliksi.
Antautuiko puna-armeijasta ketään -41?

Ketale-parka. Yrität taas valehdella asiasta mitään tietämätä. Yhtä varmasti jäät aina valeista nalkkiin. Tosin et näy itse sitä ymmärtävän.
Yritä taas,saadaan nauraa.

Lue lisää

-----Koska Ranskan loppuosan miehitys oli lähinnä marssimista, oli Saksan tappioista ainakin 50 % brittien aiheuttamia-----

Jopa on paksua valetta. Ranskan loppuosan valtaus kesti lähes 3 vkoa eli ei se ihan marssimista ollut. Ranskalaiset pitivät puoliaan esim. Aa-joella päiväkausia ennenkuin saksalaiset saivat läpimurron aikaan. Sellaisen vastarintaan ei brittiantautuja-apina kyennyt hetkeäkään missään kohtaa.

Korppi ! kirjoitti:

-----Koska Ranskan loppuosan miehitys oli lähinnä marssimista, oli Saksan tappioista ainakin 50 % brittien aiheuttamia-----

Jopa on paksua valetta. Ranskan loppuosan valtaus kesti lähes 3 vkoa eli ei se ihan marssimista ollut. Ranskalaiset pitivät puoliaan esim. Aa-joella päiväkausia ennenkuin saksalaiset saivat läpimurron aikaan. Sellaisen vastarintaan ei brittiantautuja-apina kyennyt hetkeäkään missään kohtaa.

Lue lisää

"Ranskan loppuosan valtaus kesti lähes 3 vkoa eli ei se ihan marssimista ollut."

Turha valehdella. Ei kestänyt. Rundstedtin hyökkäys alkoi 9.6. ja 17.6. Pètainin hallitus pyysi aselepoa. Se ilmoitettiin radiossa, jolloin ranskalaiset käytännössä lopettivat taistelun. Se kesti siis 1,5 viikkoa.
Jotkut ranskalaiset joukot taistelivat kyllä hyvin. Sama koski puolalaisia ja etelässä ollutta paria brittidivisioonaa.

Saksalaiset etenivät yleensä kymmeniä kilometrejä päivässä. Ranska menetti viikossa kymmeniä divisioonia.

"Sellaisen vastarintaan ei brittiantautuja-apina kyennyt hetkeäkään missään kohtaa."

Britit kun eivät antautuneet. Sen teki Ranska virallisesti juhannuksena. Tuloksena liki kaksi miljoonaa sotavankia.
2. Siirtoarmeijan britit ja puolalaiset evakuoitiin meritse.

Valehtelet taas!! kirjoitti:

"Ranskan loppuosan valtaus kesti lähes 3 vkoa eli ei se ihan marssimista ollut."

Turha valehdella. Ei kestänyt. Rundstedtin hyökkäys alkoi 9.6. ja 17.6. Pètainin hallitus pyysi aselepoa. Se ilmoitettiin radiossa, jolloin ranskalaiset käytännössä lopettivat taistelun. Se kesti siis 1,5 viikkoa.
Jotkut ranskalaiset joukot taistelivat kyllä hyvin. Sama koski puolalaisia ja etelässä ollutta paria brittidivisioonaa.

Saksalaiset etenivät yleensä kymmeniä kilometrejä päivässä. Ranska menetti viikossa kymmeniä divisioonia.

"Sellaisen vastarintaan ei brittiantautuja-apina kyennyt hetkeäkään missään kohtaa."

Britit kun eivät antautuneet. Sen teki Ranska virallisesti juhannuksena. Tuloksena liki kaksi miljoonaa sotavankia.
2. Siirtoarmeijan britit ja puolalaiset evakuoitiin meritse.

Lue lisää

,,,,Britit kun eivät antautuneet.,,,,

Oletpa aika tymä kun tuollaisia kirjailet. Eihän ne antautuneet kun niillä oli saari minne paeta. Ranskalla, Puolalla, neukulla ja muilla ei ollut saarta pakopaikkana käytettävissä eikä Hitler pysäyttänyt hyökkäystä päästääkseen vangit pakoon.

vertaillaan kirjoitti:

,,,,Britit kun eivät antautuneet.,,,,

Oletpa aika tymä kun tuollaisia kirjailet. Eihän ne antautuneet kun niillä oli saari minne paeta. Ranskalla, Puolalla, neukulla ja muilla ei ollut saarta pakopaikkana käytettävissä eikä Hitler pysäyttänyt hyökkäystä päästääkseen vangit pakoon.

Lue lisää

koko ajan väitätte brittien antautuneen. Mikäs nyt tuli? Yritätkö heittäytyä rehelliseksi? Ei näy onnistuvan sekään.

"Puolalla, neukulla ja muilla ei ollut saarta pakopaikkana käytettävissä eikä Hitler pysäyttänyt hyökkäystä päästääkseen vangit pakoon."

Mitä höpisetP Puolalaisia pakeni sadoin tuhansin Unkarin kautta. Englantiin päätyi suuri määrä.
Miksi venäläisten olisi pitänyt saarille paeta? Kyllä siellä tilaa oli perääntyä pari tuhatta kilometriä.

Yritä uudelleen. Valeista jäät aina kiinni.

Te stallarithan kirjoitti:

koko ajan väitätte brittien antautuneen. Mikäs nyt tuli? Yritätkö heittäytyä rehelliseksi? Ei näy onnistuvan sekään.

"Puolalla, neukulla ja muilla ei ollut saarta pakopaikkana käytettävissä eikä Hitler pysäyttänyt hyökkäystä päästääkseen vangit pakoon."

Mitä höpisetP Puolalaisia pakeni sadoin tuhansin Unkarin kautta. Englantiin päätyi suuri määrä.
Miksi venäläisten olisi pitänyt saarille paeta? Kyllä siellä tilaa oli perääntyä pari tuhatta kilometriä.

Yritä uudelleen. Valeista jäät aina kiinni.

Lue lisää

,,,,Puolalaisia pakeni sadoin tuhansin Unkarin kautta.,,,,,

Tolvana, totta kai aina osa pääsee karkuun mutta kerros montako puolalaista jäi sotavangeiksi. Pakenivatko kaikki vai mitä aiot horista?

älä sinä horise kirjoitti:

,,,,Puolalaisia pakeni sadoin tuhansin Unkarin kautta.,,,,,

Tolvana, totta kai aina osa pääsee karkuun mutta kerros montako puolalaista jäi sotavangeiksi. Pakenivatko kaikki vai mitä aiot horista?

Lue lisää

Kesään 1940 mennessä jäi noin puolimiljoonaa puolalaista sotavankia tasan molemmilla puolilla mikä lienee kohtuullinen luku jos ajattelee polakkien kokonaistappioita.

älä sinä horise kirjoitti:

,,,,Puolalaisia pakeni sadoin tuhansin Unkarin kautta.,,,,,

Tolvana, totta kai aina osa pääsee karkuun mutta kerros montako puolalaista jäi sotavangeiksi. Pakenivatko kaikki vai mitä aiot horista?

Lue lisää

kuin valehdella ja vääristellä?

"Pakenivatko kaikki vai mitä aiot horista?"

Älä pane valeitasi minun nimiini.

Puolalaisia muuten jäi saksalaisten vangeiksi vajaa 700 000 ja venäläisten noin 217 000.

Noin 100 000 pääsi pakoon ja jatkoi taistelua liittoutuneiden riveissä.

Valehtelet taas!! kirjoitti:

"Ranskan loppuosan valtaus kesti lähes 3 vkoa eli ei se ihan marssimista ollut."

Turha valehdella. Ei kestänyt. Rundstedtin hyökkäys alkoi 9.6. ja 17.6. Pètainin hallitus pyysi aselepoa. Se ilmoitettiin radiossa, jolloin ranskalaiset käytännössä lopettivat taistelun. Se kesti siis 1,5 viikkoa.
Jotkut ranskalaiset joukot taistelivat kyllä hyvin. Sama koski puolalaisia ja etelässä ollutta paria brittidivisioonaa.

Saksalaiset etenivät yleensä kymmeniä kilometrejä päivässä. Ranska menetti viikossa kymmeniä divisioonia.

"Sellaisen vastarintaan ei brittiantautuja-apina kyennyt hetkeäkään missään kohtaa."

Britit kun eivät antautuneet. Sen teki Ranska virallisesti juhannuksena. Tuloksena liki kaksi miljoonaa sotavankia.
2. Siirtoarmeijan britit ja puolalaiset evakuoitiin meritse.

Lue lisää

Juttujasi on pakko tarkentaa, sen verran paljon niissä on tietämättömyyttä ja suoranaista väärää tietoa.

- Saksan hyökkäys Ardenneilla alkoi vasta 20.5 ja viimeinen englantilaiset astuivat laivoihin jo 4.6 eli se suuri, voitosta voittoon marssinut, armeija oli eliminoitu 15 pv:ssä
- Saksan hyökkäys etelään alkoi jo 5.6 eikä vasta 9.6 ja aselepo solmittiin 25.6 eli Ranskan päätaistelu kesti 20 pv, siis 1 pv vaille 3 vko. Ihan kuten sanoinkin
- Ranska ei suinkaan ollut avuton sillä se torjui Saksan ensimmäisen hyökkäyksen Weygand-linjaa vastaan 5.6. Saksan joukot pääsivät läpimurtoon vasta seuraavana päivänä
- Dunkerquen ns. motissa oli joukkoja kaikkiaan lähes 500 000 sillä evakuoitujen n. 335 000 lisäksi "mottia" puolusti n. 150 000 ranskalaista, jotka jäivät vangeiksi. Brittiantautuja-apina ei siis kyennyt edes omin voimin puolustamaan joukkojaan sillä senkin pakoonjuoksun suojasi ja mahdollistivat ranskalaiset joukot. Aika häpeä brittisuurvallalle
- koska alueella oli englantilais-ranskalais-puolalaisia joukkoja lähes 500 000 olisi se vaatinut sinun horisemalllasi 5-kertaisella saksalaisylivoimalla n. 2 500 000 saksalaista pelkästään tätä ns. mottia vastaan !!! Huh huh
- uskoakseni, en ole selvittänyt, ei Saksalla ollut lännessä taistelujen aikana missään vaiheessa noin paljon miehiä mukana eikä se olisi tuossa ajassa Ardennien pikkuteitä pitkin voinut mitenkään onnistuakaan

Joten tuossa oikeaa tietoa pikaisesti kerrottuna sinun valeittesi tilalle.

Naakanketale kirjoitti:

Juttujasi on pakko tarkentaa, sen verran paljon niissä on tietämättömyyttä ja suoranaista väärää tietoa.

- Saksan hyökkäys Ardenneilla alkoi vasta 20.5 ja viimeinen englantilaiset astuivat laivoihin jo 4.6 eli se suuri, voitosta voittoon marssinut, armeija oli eliminoitu 15 pv:ssä
- Saksan hyökkäys etelään alkoi jo 5.6 eikä vasta 9.6 ja aselepo solmittiin 25.6 eli Ranskan päätaistelu kesti 20 pv, siis 1 pv vaille 3 vko. Ihan kuten sanoinkin
- Ranska ei suinkaan ollut avuton sillä se torjui Saksan ensimmäisen hyökkäyksen Weygand-linjaa vastaan 5.6. Saksan joukot pääsivät läpimurtoon vasta seuraavana päivänä
- Dunkerquen ns. motissa oli joukkoja kaikkiaan lähes 500 000 sillä evakuoitujen n. 335 000 lisäksi "mottia" puolusti n. 150 000 ranskalaista, jotka jäivät vangeiksi. Brittiantautuja-apina ei siis kyennyt edes omin voimin puolustamaan joukkojaan sillä senkin pakoonjuoksun suojasi ja mahdollistivat ranskalaiset joukot. Aika häpeä brittisuurvallalle
- koska alueella oli englantilais-ranskalais-puolalaisia joukkoja lähes 500 000 olisi se vaatinut sinun horisemalllasi 5-kertaisella saksalaisylivoimalla n. 2 500 000 saksalaista pelkästään tätä ns. mottia vastaan !!! Huh huh
- uskoakseni, en ole selvittänyt, ei Saksalla ollut lännessä taistelujen aikana missään vaiheessa noin paljon miehiä mukana eikä se olisi tuossa ajassa Ardennien pikkuteitä pitkin voinut mitenkään onnistuakaan

Joten tuossa oikeaa tietoa pikaisesti kerrottuna sinun valeittesi tilalle.

Lue lisää

Jos joukkoja oli n. puoli miljoonaa niin kyllä sellaisen lössin olisi pitänyt kyetä puolustautumaan kauemmin kuin 2 viikkoa. Ei tavarasta pitänyt olla puutetta, olihan britti kerännyt amitsuunia edellisvuoden syksystä lähtien. Vai mitä ne olivat puuhanneet elleivät varustautuneet?

Naakanketale kirjoitti:

Juttujasi on pakko tarkentaa, sen verran paljon niissä on tietämättömyyttä ja suoranaista väärää tietoa.

- Saksan hyökkäys Ardenneilla alkoi vasta 20.5 ja viimeinen englantilaiset astuivat laivoihin jo 4.6 eli se suuri, voitosta voittoon marssinut, armeija oli eliminoitu 15 pv:ssä
- Saksan hyökkäys etelään alkoi jo 5.6 eikä vasta 9.6 ja aselepo solmittiin 25.6 eli Ranskan päätaistelu kesti 20 pv, siis 1 pv vaille 3 vko. Ihan kuten sanoinkin
- Ranska ei suinkaan ollut avuton sillä se torjui Saksan ensimmäisen hyökkäyksen Weygand-linjaa vastaan 5.6. Saksan joukot pääsivät läpimurtoon vasta seuraavana päivänä
- Dunkerquen ns. motissa oli joukkoja kaikkiaan lähes 500 000 sillä evakuoitujen n. 335 000 lisäksi "mottia" puolusti n. 150 000 ranskalaista, jotka jäivät vangeiksi. Brittiantautuja-apina ei siis kyennyt edes omin voimin puolustamaan joukkojaan sillä senkin pakoonjuoksun suojasi ja mahdollistivat ranskalaiset joukot. Aika häpeä brittisuurvallalle
- koska alueella oli englantilais-ranskalais-puolalaisia joukkoja lähes 500 000 olisi se vaatinut sinun horisemalllasi 5-kertaisella saksalaisylivoimalla n. 2 500 000 saksalaista pelkästään tätä ns. mottia vastaan !!! Huh huh
- uskoakseni, en ole selvittänyt, ei Saksalla ollut lännessä taistelujen aikana missään vaiheessa noin paljon miehiä mukana eikä se olisi tuossa ajassa Ardennien pikkuteitä pitkin voinut mitenkään onnistuakaan

Joten tuossa oikeaa tietoa pikaisesti kerrottuna sinun valeittesi tilalle.

Lue lisää

"- Saksan hyökkäys Ardenneilla alkoi vasta 20.5 ja viimeinen englantilaiset astuivat laivoihin jo 4.6 eli se suuri, voitosta voittoon marssinut, armeija oli eliminoitu 15 pv:ssä"

Valehtelet ja vääristelet kuten aina. Muuta et osaakaan.

Saksa hyökkäsi 10.5 Hollantiin ja Belgiaan. Ne kohtasivat asemistaan liikkeelle lähteneet britit 15. päivä, jolloin mm. Montyn 3. D. löi saksalaisia takaisin vastahyökkäyksellä.
Tällä suunnalla ( AR B) oli myös kolme pansaridivisioonaa.

Myös Ardennien suunnalla ( AR A) hyökkäys lähti liikeelle 10.5. ja ylittit parin päivän päästä Maasin. Kärki oli Kanaalin rannalla Calaissa 23. 5. ( Braun, tai jo 21.5.Ti-ch), jolloin britit ja pari ranskalaista armeijaa olivat armotta motissa.
Et siis tunne sotatoimien kulkua lainkaan.

Brittien 9 divisioonaa jäi muutaman ranskalaisen divisioonan kanssa vetäytymään, sillä ranskalaiset joukot mm. koko 1. Armeija tuhottiin. Osa murtautui etelään. Vastassa oli koko Bockin AR ( yli 50 div) ja suuri osa Rudstedtin (AR A) joukoista, jotka tosin suuntasivat Kanaalille ja alkoivat kääntyä etelään.

" --koska alueella oli englantilais-ranskalais-puolalaisia joukkoja lähes 500 000 olisi se vaatinut sinun horisemalllasi 5-kertaisella saksalaisylivoimalla n. 2 500 000 saksalaista pelkästään tätä ns. mottia vastaan !!! Huh huh
- uskoakseni, en ole selvittänyt, ei Saksalla ollut lännessä taistelujen aikana missään vaiheessa noin paljon miehiä mukana eikä se olisi tuossa ajassa Ardennien pikkuteitä pitkin voinut mitenkään onnistuakaan"

Taas pötyä. Saarroksissa oli puoli miljoonaa miestä korkeintaan alkuvaiheessa. Saarto tapahtui kolmelta suunnalta eli koillisesta Belgiasta. lännestä ja etelästä, jonne tunki Ardennien kautta hyökännyt panssarimassa. Se ei missään vaiheessa hyökännyt brittejä vastaan kuin osittain.Jv-dividioonia oli noin 50. Et siltäkään osin tunne taistelun kulkua lainkaan. On ihan turha horista omia jutuja.

Jo 15.5. Ranskan ylipäällikkö Gamelin totesi: "Olemme kärsineet tappion".Churchill lensi kiireesti Ranskaan, mutta tapahtuneelle hänkään ei voinut mitään. Panssarikiila murskasi kaiken tieltään.Jo 17. päivä brittien komentaja vihjasi ensi kerran evakuoinnista. Se olisi ainoa mahdollisuus pelastaa joukot liittolaisten armeijoiden hajotessa ympäriltä.

Bockin joukot lähtivät hyökkäämään etelään 5.6. ja kesäkuun 9. päivä Rundstedtin päävoimat murskaavalla ylivoimalla. Ranskalaiset taistelivat paikoin hyvin, mutta päivittäin tuhoutui useita divisioonia, jopa kymmenen.
Weygandilla oli 11.kesäkuuta 27 divisioonaa yhteensä 450 km leveällä rintamalla,

Esimerkiksi Guderian eteni noin 50 km päivässä.Ranskan joukot hajosivat niin nopeasti, että kesäkuun 16. ruvettiin harkitsemaan aselepoa.Pariisi oli jäämässä saarroksiin.
Petain muodosti hallituksen ja jo 17. päivä pyydettiin aselepoehdot Espanjan kautta. Hitler määritti omat ehtonsa 18. päivä ja ne astuivat voimaan 22, päivä.

Todellinen taistelu kesti siis vain noin puolentoista viikon verran, vaikka varmaan jotain ammuskelua siellä täällä oili sen jälkeenkin.

Sinun tarinasi ovat täysin tolkuttomia edelleenkin.
Suosittelen perehtymistä esimerkiksi Tippelskirchin ( 1.osa ss 339-440) ja Bauerin ( 1.osa ss 213-308) historioihin noiden lapsellisten kuvitelmien sijasta. Tosin et taida ymmärtää lukemastasi mitään.

Juttuihisi en viitsi enempää puuttua. Munaat itsesi täydellisesti, mutta ilmeisesti et muuta haluakaan. Sitä se sokea brittikauna teettää. Esität saman hölynpölyn kerran toisensa jälkeen. Ei se toistolla todeksi muutu.

6+14 kirjoitti:

Jos joukkoja oli n. puoli miljoonaa niin kyllä sellaisen lössin olisi pitänyt kyetä puolustautumaan kauemmin kuin 2 viikkoa. Ei tavarasta pitänyt olla puutetta, olihan britti kerännyt amitsuunia edellisvuoden syksystä lähtien. Vai mitä ne olivat puuhanneet elleivät varustautuneet?

Lue lisää

....Vai mitä ne olivat puuhanneet elleivät varustautuneet? ...

Oliskohan pelanneet jalista ja juopotelleet ja vokotelleet paikallisia naisia. Niinhän ne Singaporenkin puolustajat, olivat hulluna päissään ja ryöstelivät kauppoja siihen asti kun japsi komensi riviin ja kuolemanmarssille.

Pelkkää pötyä!! kirjoitti:

"- Saksan hyökkäys Ardenneilla alkoi vasta 20.5 ja viimeinen englantilaiset astuivat laivoihin jo 4.6 eli se suuri, voitosta voittoon marssinut, armeija oli eliminoitu 15 pv:ssä"

Valehtelet ja vääristelet kuten aina. Muuta et osaakaan.

Saksa hyökkäsi 10.5 Hollantiin ja Belgiaan. Ne kohtasivat asemistaan liikkeelle lähteneet britit 15. päivä, jolloin mm. Montyn 3. D. löi saksalaisia takaisin vastahyökkäyksellä.
Tällä suunnalla ( AR B) oli myös kolme pansaridivisioonaa.

Myös Ardennien suunnalla ( AR A) hyökkäys lähti liikeelle 10.5. ja ylittit parin päivän päästä Maasin. Kärki oli Kanaalin rannalla Calaissa 23. 5. ( Braun, tai jo 21.5.Ti-ch), jolloin britit ja pari ranskalaista armeijaa olivat armotta motissa.
Et siis tunne sotatoimien kulkua lainkaan.

Brittien 9 divisioonaa jäi muutaman ranskalaisen divisioonan kanssa vetäytymään, sillä ranskalaiset joukot mm. koko 1. Armeija tuhottiin. Osa murtautui etelään. Vastassa oli koko Bockin AR ( yli 50 div) ja suuri osa Rudstedtin (AR A) joukoista, jotka tosin suuntasivat Kanaalille ja alkoivat kääntyä etelään.

" --koska alueella oli englantilais-ranskalais-puolalaisia joukkoja lähes 500 000 olisi se vaatinut sinun horisemalllasi 5-kertaisella saksalaisylivoimalla n. 2 500 000 saksalaista pelkästään tätä ns. mottia vastaan !!! Huh huh
- uskoakseni, en ole selvittänyt, ei Saksalla ollut lännessä taistelujen aikana missään vaiheessa noin paljon miehiä mukana eikä se olisi tuossa ajassa Ardennien pikkuteitä pitkin voinut mitenkään onnistuakaan"

Taas pötyä. Saarroksissa oli puoli miljoonaa miestä korkeintaan alkuvaiheessa. Saarto tapahtui kolmelta suunnalta eli koillisesta Belgiasta. lännestä ja etelästä, jonne tunki Ardennien kautta hyökännyt panssarimassa. Se ei missään vaiheessa hyökännyt brittejä vastaan kuin osittain.Jv-dividioonia oli noin 50. Et siltäkään osin tunne taistelun kulkua lainkaan. On ihan turha horista omia jutuja.

Jo 15.5. Ranskan ylipäällikkö Gamelin totesi: "Olemme kärsineet tappion".Churchill lensi kiireesti Ranskaan, mutta tapahtuneelle hänkään ei voinut mitään. Panssarikiila murskasi kaiken tieltään.Jo 17. päivä brittien komentaja vihjasi ensi kerran evakuoinnista. Se olisi ainoa mahdollisuus pelastaa joukot liittolaisten armeijoiden hajotessa ympäriltä.

Bockin joukot lähtivät hyökkäämään etelään 5.6. ja kesäkuun 9. päivä Rundstedtin päävoimat murskaavalla ylivoimalla. Ranskalaiset taistelivat paikoin hyvin, mutta päivittäin tuhoutui useita divisioonia, jopa kymmenen.
Weygandilla oli 11.kesäkuuta 27 divisioonaa yhteensä 450 km leveällä rintamalla,

Esimerkiksi Guderian eteni noin 50 km päivässä.Ranskan joukot hajosivat niin nopeasti, että kesäkuun 16. ruvettiin harkitsemaan aselepoa.Pariisi oli jäämässä saarroksiin.
Petain muodosti hallituksen ja jo 17. päivä pyydettiin aselepoehdot Espanjan kautta. Hitler määritti omat ehtonsa 18. päivä ja ne astuivat voimaan 22, päivä.

Todellinen taistelu kesti siis vain noin puolentoista viikon verran, vaikka varmaan jotain ammuskelua siellä täällä oili sen jälkeenkin.

Sinun tarinasi ovat täysin tolkuttomia edelleenkin.
Suosittelen perehtymistä esimerkiksi Tippelskirchin ( 1.osa ss 339-440) ja Bauerin ( 1.osa ss 213-308) historioihin noiden lapsellisten kuvitelmien sijasta. Tosin et taida ymmärtää lukemastasi mitään.

Juttuihisi en viitsi enempää puuttua. Munaat itsesi täydellisesti, mutta ilmeisesti et muuta haluakaan. Sitä se sokea brittikauna teettää. Esität saman hölynpölyn kerran toisensa jälkeen. Ei se toistolla todeksi muutu.

Lue lisää

Mitähän tuo yksityiskohtien esittely muka muuttaa? Ei mitään. Kai minäkin voisin kirjoittaa vaikka tuon enimmäismäärän 5000 merkkiä mutta miksi? Et yhtään tekstini kohtaa kykene osoittamaan vääräksi sillä nuo yksityiskohdathan vain vahvistavat sen mitä minä sanoin.

Kuten lopullinen Ranskan taistelukin. Se alkoi 5.6 (sinun väitteesi oli aiemmin että 9.6) ja aselepo solmittiin 25.6. Eivät nuo tosiasiat suun soitolla korjaannu eikä historia toiseksi muutu. Eli se taistelu kesti kuten aiemmin jo sanoin 3 vko vaikka miten sössöttäisit. Olet melkoinen pökö kun yrität tuonkin 3 vko vääntää 1,5 viikoksi. Siitä näkee vain sinun epärehellisyytesi paljouden mutta ei muuta.

Compiegnen metsässä oli Hitlerin haluama rituaali 22.6 mutta taistelut olivat lopullisesti ohi vasta 25.6 eli silloin tuli lopullinen aselepo, jonka kunniaksi Hitler määräsi koko Saksaan 10 pv mittaisen juhlaliputuksen.

Pelkkää pötyä!! kirjoitti:

"- Saksan hyökkäys Ardenneilla alkoi vasta 20.5 ja viimeinen englantilaiset astuivat laivoihin jo 4.6 eli se suuri, voitosta voittoon marssinut, armeija oli eliminoitu 15 pv:ssä"

Valehtelet ja vääristelet kuten aina. Muuta et osaakaan.

Saksa hyökkäsi 10.5 Hollantiin ja Belgiaan. Ne kohtasivat asemistaan liikkeelle lähteneet britit 15. päivä, jolloin mm. Montyn 3. D. löi saksalaisia takaisin vastahyökkäyksellä.
Tällä suunnalla ( AR B) oli myös kolme pansaridivisioonaa.

Myös Ardennien suunnalla ( AR A) hyökkäys lähti liikeelle 10.5. ja ylittit parin päivän päästä Maasin. Kärki oli Kanaalin rannalla Calaissa 23. 5. ( Braun, tai jo 21.5.Ti-ch), jolloin britit ja pari ranskalaista armeijaa olivat armotta motissa.
Et siis tunne sotatoimien kulkua lainkaan.

Brittien 9 divisioonaa jäi muutaman ranskalaisen divisioonan kanssa vetäytymään, sillä ranskalaiset joukot mm. koko 1. Armeija tuhottiin. Osa murtautui etelään. Vastassa oli koko Bockin AR ( yli 50 div) ja suuri osa Rudstedtin (AR A) joukoista, jotka tosin suuntasivat Kanaalille ja alkoivat kääntyä etelään.

" --koska alueella oli englantilais-ranskalais-puolalaisia joukkoja lähes 500 000 olisi se vaatinut sinun horisemalllasi 5-kertaisella saksalaisylivoimalla n. 2 500 000 saksalaista pelkästään tätä ns. mottia vastaan !!! Huh huh
- uskoakseni, en ole selvittänyt, ei Saksalla ollut lännessä taistelujen aikana missään vaiheessa noin paljon miehiä mukana eikä se olisi tuossa ajassa Ardennien pikkuteitä pitkin voinut mitenkään onnistuakaan"

Taas pötyä. Saarroksissa oli puoli miljoonaa miestä korkeintaan alkuvaiheessa. Saarto tapahtui kolmelta suunnalta eli koillisesta Belgiasta. lännestä ja etelästä, jonne tunki Ardennien kautta hyökännyt panssarimassa. Se ei missään vaiheessa hyökännyt brittejä vastaan kuin osittain.Jv-dividioonia oli noin 50. Et siltäkään osin tunne taistelun kulkua lainkaan. On ihan turha horista omia jutuja.

Jo 15.5. Ranskan ylipäällikkö Gamelin totesi: "Olemme kärsineet tappion".Churchill lensi kiireesti Ranskaan, mutta tapahtuneelle hänkään ei voinut mitään. Panssarikiila murskasi kaiken tieltään.Jo 17. päivä brittien komentaja vihjasi ensi kerran evakuoinnista. Se olisi ainoa mahdollisuus pelastaa joukot liittolaisten armeijoiden hajotessa ympäriltä.

Bockin joukot lähtivät hyökkäämään etelään 5.6. ja kesäkuun 9. päivä Rundstedtin päävoimat murskaavalla ylivoimalla. Ranskalaiset taistelivat paikoin hyvin, mutta päivittäin tuhoutui useita divisioonia, jopa kymmenen.
Weygandilla oli 11.kesäkuuta 27 divisioonaa yhteensä 450 km leveällä rintamalla,

Esimerkiksi Guderian eteni noin 50 km päivässä.Ranskan joukot hajosivat niin nopeasti, että kesäkuun 16. ruvettiin harkitsemaan aselepoa.Pariisi oli jäämässä saarroksiin.
Petain muodosti hallituksen ja jo 17. päivä pyydettiin aselepoehdot Espanjan kautta. Hitler määritti omat ehtonsa 18. päivä ja ne astuivat voimaan 22, päivä.

Todellinen taistelu kesti siis vain noin puolentoista viikon verran, vaikka varmaan jotain ammuskelua siellä täällä oili sen jälkeenkin.

Sinun tarinasi ovat täysin tolkuttomia edelleenkin.
Suosittelen perehtymistä esimerkiksi Tippelskirchin ( 1.osa ss 339-440) ja Bauerin ( 1.osa ss 213-308) historioihin noiden lapsellisten kuvitelmien sijasta. Tosin et taida ymmärtää lukemastasi mitään.

Juttuihisi en viitsi enempää puuttua. Munaat itsesi täydellisesti, mutta ilmeisesti et muuta haluakaan. Sitä se sokea brittikauna teettää. Esität saman hölynpölyn kerran toisensa jälkeen. Ei se toistolla todeksi muutu.

Lue lisää

,,,,Jv-dividioonia oli noin 50.,,,,

Tuohan tekee n. puoli milj. miestä eli saman verran kuin mitä oli porukkaa "motissa" eli tosiasiassa laajassa sillanpäässä. Ei tuossa tilanteessa olisi puolustajalla pitänyt olla mitään hätää koska voimat olivat tasan. Eivätkä edes olleet tasankaan sillä ei tuo saksalaisten 50 divisioonan voimaryhmä ollut kaikki pelkkää sillanpäätä vastassa vaan osa soti ja vartioi rintamaa etelän suuntaan. Saku kuristi sillanpäätä tosiasiassa ALIVOIMAISIN joukoin !!!

Niin, mutta minne nyt katosikaan se sinun aiemmin selilttelemä saksalaisten 5-kertainen ylivoima kun 50 divisioonaa ei millään edusta 2,5 miljoonaa sotilasta? Varmaan raskasta jäädä julkisesti kiinni 5-kertaisesta valeesta, eikös vain?

Naakanketale kirjoitti:

Mitähän tuo yksityiskohtien esittely muka muuttaa? Ei mitään. Kai minäkin voisin kirjoittaa vaikka tuon enimmäismäärän 5000 merkkiä mutta miksi? Et yhtään tekstini kohtaa kykene osoittamaan vääräksi sillä nuo yksityiskohdathan vain vahvistavat sen mitä minä sanoin.

Kuten lopullinen Ranskan taistelukin. Se alkoi 5.6 (sinun väitteesi oli aiemmin että 9.6) ja aselepo solmittiin 25.6. Eivät nuo tosiasiat suun soitolla korjaannu eikä historia toiseksi muutu. Eli se taistelu kesti kuten aiemmin jo sanoin 3 vko vaikka miten sössöttäisit. Olet melkoinen pökö kun yrität tuonkin 3 vko vääntää 1,5 viikoksi. Siitä näkee vain sinun epärehellisyytesi paljouden mutta ei muuta.

Compiegnen metsässä oli Hitlerin haluama rituaali 22.6 mutta taistelut olivat lopullisesti ohi vasta 25.6 eli silloin tuli lopullinen aselepo, jonka kunniaksi Hitler määräsi koko Saksaan 10 pv mittaisen juhlaliputuksen.

Lue lisää

Sinun tarinasi ovat täysin tolkuttomia edelleenkin.
Suosittelen perehtymistä esimerkiksi Tippelskirchin ( 1.osa ss 339-440) ja Bauerin ( 1.osa ss 213-308) historioihin noiden lapsellisten kuvitelmien sijasta. Tosin et taida ymmärtää lukemastasi mitään.

Minun teklstini perustuvat joka kohdasa noihin sekä muutamaan tarkemmin tapahtumia käsittelevään teokseen.

"Et yhtään tekstini kohtaa kykene osoittamaan vääräksi sillä nuo yksityiskohdathan vain vahvistavat sen mitä minä sanoin."

Tarinasi ovat tietämättömyden,valehtelun ja brittikaunan yhdistelmiä. On aivan turhaa yrittää kumota noiden tutkijoiden tekstejä. Oma häpeäsi on, ettet niitä ymmärrä.

Anni Huttila kirjoitti:

,,,,Jv-dividioonia oli noin 50.,,,,

Tuohan tekee n. puoli milj. miestä eli saman verran kuin mitä oli porukkaa "motissa" eli tosiasiassa laajassa sillanpäässä. Ei tuossa tilanteessa olisi puolustajalla pitänyt olla mitään hätää koska voimat olivat tasan. Eivätkä edes olleet tasankaan sillä ei tuo saksalaisten 50 divisioonan voimaryhmä ollut kaikki pelkkää sillanpäätä vastassa vaan osa soti ja vartioi rintamaa etelän suuntaan. Saku kuristi sillanpäätä tosiasiassa ALIVOIMAISIN joukoin !!!

Niin, mutta minne nyt katosikaan se sinun aiemmin selilttelemä saksalaisten 5-kertainen ylivoima kun 50 divisioonaa ei millään edusta 2,5 miljoonaa sotilasta? Varmaan raskasta jäädä julkisesti kiinni 5-kertaisesta valeesta, eikös vain?

Lue lisää

Sinnikästä valehtelua edustaa myös tämä huttula, Kuinkas muuten? Toden sanaa ei ole vielä missään topicissa siltä suunnalta löytynyt.

Saksan Ranskaan hyökkäävien joukkojen koko vahvuus oli noin kolme miljoonaa miestä ilmavoimat mukaanlukien.

Tämän mahtavan sotavoiman päävoimat olivat AR:t A ja B yhteensä aluksi 74 divisioonaa. Niitä täydennettiin reservin 47 div:lla sitä mukaa, kun ne taistelualueelle mahtuivat.Voimat kasvoivat koko ajan. Käytössä oli siis 121 div. Vahvuus on noin 1,5 miljoonaa miestä. Tuon ajan maailman ylivoimaisesti paras sotavoima

Lisäksi tulee yllätys, aloite, ylivoimaiset panssari- ja ilmavoimat. Rikkoina rokassa ovat Ranskan ja brittien sodanjohdon emämunaukset.
Et ymmärrä tilanteesta mitään, edelleenkään.

Kun saarroksiin jäi lopulta 9 brittidivisioonaa sekä muutama ranskalaisdivisioona, voit yrittää laskea ylivoiman. Olen esittänyt sitä alakanttiin, koska kaikki joukot eivät tietenkään hyökänneet brittejä vastaan.

Tämä taistelun jatlkamisen kannalta täysin mahdoton kokonaistilanne oli se, jonka perusteella brittijohto päätti yrittää joukkojen pelastamista kotisaarille. Sekin näytti ensin täysin toivottomalta, mutta brittien improvisointi, saksalaisten eräät virheet ja ranskalaisten uhrautuva jälkijoukkotaistelu tai mahdollistivat brittiarmeijan henkilöstön pääosan pelastamisen sotaa jatkamaan. Samalla evakuotiin myös ranskalaisia.

Suosittelen perehtymistä esimerkiksi Tippelskirchin ( 1.osa ss 339-440) ja Bauerin ( 1.osa ss 213-308) historioihin noiden lapsellisten kuvitelmien sijasta. Tosin et taida noita tuktimuksia tuntea?

"Niin, mutta minne nyt katosikaan se sinun aiemmin selilttelemä saksalaisten 5-kertainen ylivoima kun 50 divisioonaa ei millään edusta 2,5 miljoonaa sotilasta?"

Voi vienoa, voi. Vain täysi typerys voi väittää tuollaista. Viisinkertainen ylivoima ei edes riitä, kun otetaan kaikki tekijät huomioon. Tuo puoli miljoonaa on ollut saarroksiin jäänyt vahvuus korkeintaan aivan alussa. Ranskan 1.A
( noin 150 000 miestä) tuhottiin pika pikaa. Lisäksi taistelua käytiin ihan eri voimilla kuin miesvahvuudella.

Pelkkää pötyä!! kirjoitti:

"- Saksan hyökkäys Ardenneilla alkoi vasta 20.5 ja viimeinen englantilaiset astuivat laivoihin jo 4.6 eli se suuri, voitosta voittoon marssinut, armeija oli eliminoitu 15 pv:ssä"

Valehtelet ja vääristelet kuten aina. Muuta et osaakaan.

Saksa hyökkäsi 10.5 Hollantiin ja Belgiaan. Ne kohtasivat asemistaan liikkeelle lähteneet britit 15. päivä, jolloin mm. Montyn 3. D. löi saksalaisia takaisin vastahyökkäyksellä.
Tällä suunnalla ( AR B) oli myös kolme pansaridivisioonaa.

Myös Ardennien suunnalla ( AR A) hyökkäys lähti liikeelle 10.5. ja ylittit parin päivän päästä Maasin. Kärki oli Kanaalin rannalla Calaissa 23. 5. ( Braun, tai jo 21.5.Ti-ch), jolloin britit ja pari ranskalaista armeijaa olivat armotta motissa.
Et siis tunne sotatoimien kulkua lainkaan.

Brittien 9 divisioonaa jäi muutaman ranskalaisen divisioonan kanssa vetäytymään, sillä ranskalaiset joukot mm. koko 1. Armeija tuhottiin. Osa murtautui etelään. Vastassa oli koko Bockin AR ( yli 50 div) ja suuri osa Rudstedtin (AR A) joukoista, jotka tosin suuntasivat Kanaalille ja alkoivat kääntyä etelään.

" --koska alueella oli englantilais-ranskalais-puolalaisia joukkoja lähes 500 000 olisi se vaatinut sinun horisemalllasi 5-kertaisella saksalaisylivoimalla n. 2 500 000 saksalaista pelkästään tätä ns. mottia vastaan !!! Huh huh
- uskoakseni, en ole selvittänyt, ei Saksalla ollut lännessä taistelujen aikana missään vaiheessa noin paljon miehiä mukana eikä se olisi tuossa ajassa Ardennien pikkuteitä pitkin voinut mitenkään onnistuakaan"

Taas pötyä. Saarroksissa oli puoli miljoonaa miestä korkeintaan alkuvaiheessa. Saarto tapahtui kolmelta suunnalta eli koillisesta Belgiasta. lännestä ja etelästä, jonne tunki Ardennien kautta hyökännyt panssarimassa. Se ei missään vaiheessa hyökännyt brittejä vastaan kuin osittain.Jv-dividioonia oli noin 50. Et siltäkään osin tunne taistelun kulkua lainkaan. On ihan turha horista omia jutuja.

Jo 15.5. Ranskan ylipäällikkö Gamelin totesi: "Olemme kärsineet tappion".Churchill lensi kiireesti Ranskaan, mutta tapahtuneelle hänkään ei voinut mitään. Panssarikiila murskasi kaiken tieltään.Jo 17. päivä brittien komentaja vihjasi ensi kerran evakuoinnista. Se olisi ainoa mahdollisuus pelastaa joukot liittolaisten armeijoiden hajotessa ympäriltä.

Bockin joukot lähtivät hyökkäämään etelään 5.6. ja kesäkuun 9. päivä Rundstedtin päävoimat murskaavalla ylivoimalla. Ranskalaiset taistelivat paikoin hyvin, mutta päivittäin tuhoutui useita divisioonia, jopa kymmenen.
Weygandilla oli 11.kesäkuuta 27 divisioonaa yhteensä 450 km leveällä rintamalla,

Esimerkiksi Guderian eteni noin 50 km päivässä.Ranskan joukot hajosivat niin nopeasti, että kesäkuun 16. ruvettiin harkitsemaan aselepoa.Pariisi oli jäämässä saarroksiin.
Petain muodosti hallituksen ja jo 17. päivä pyydettiin aselepoehdot Espanjan kautta. Hitler määritti omat ehtonsa 18. päivä ja ne astuivat voimaan 22, päivä.

Todellinen taistelu kesti siis vain noin puolentoista viikon verran, vaikka varmaan jotain ammuskelua siellä täällä oili sen jälkeenkin.

Sinun tarinasi ovat täysin tolkuttomia edelleenkin.
Suosittelen perehtymistä esimerkiksi Tippelskirchin ( 1.osa ss 339-440) ja Bauerin ( 1.osa ss 213-308) historioihin noiden lapsellisten kuvitelmien sijasta. Tosin et taida ymmärtää lukemastasi mitään.

Juttuihisi en viitsi enempää puuttua. Munaat itsesi täydellisesti, mutta ilmeisesti et muuta haluakaan. Sitä se sokea brittikauna teettää. Esität saman hölynpölyn kerran toisensa jälkeen. Ei se toistolla todeksi muutu.

Lue lisää

,,,,Brittien 9 divisioonaa jäi muutaman ranskalaisen divisioonan kanssa vetäytymään,,,,,,

Alkuvaiheessa niitä kyseisiä joukkoja oli siellä sillanpäässä n. 500 000 eli aivan yhtä paljon kuin hyökkääjiäkin kuten itsekin olet sanonut. Mutta pakka meni sekaisin kun britti läksi heti paineleen kohden rannikkoa ja jätti ranskalaiset yksin.Oli ollut 8 kk aikaa järjestellä luja puolustus mutta aika meni varmaan jossain ihan muussa.

Ja kyseessä ei ollut mitenkään motti vaan aivan normaali sillanpääasema. Ei eroa mitenkään Normandiasta tai muistakaan sillanpäistä joita viime sodan aikana oli satoja eri puolilla maapalloa. Mutta brittien kelvoton johto oli aivan kädetön saksalaisten edessä ja paniikki iski kun vastustaja ei sotinutkaan kuten afrikkalaiset alkuasukkaat vaan paljon taitavammin ja teknisemmin.

Juokseminen alkoi maistua hyvältä ja ranskalaiset jätettiin yksin puolustamaan kilpajuoksua Britanniaan.

Anni Huttila kirjoitti:

,,,,Brittien 9 divisioonaa jäi muutaman ranskalaisen divisioonan kanssa vetäytymään,,,,,,

Alkuvaiheessa niitä kyseisiä joukkoja oli siellä sillanpäässä n. 500 000 eli aivan yhtä paljon kuin hyökkääjiäkin kuten itsekin olet sanonut. Mutta pakka meni sekaisin kun britti läksi heti paineleen kohden rannikkoa ja jätti ranskalaiset yksin.Oli ollut 8 kk aikaa järjestellä luja puolustus mutta aika meni varmaan jossain ihan muussa.

Ja kyseessä ei ollut mitenkään motti vaan aivan normaali sillanpääasema. Ei eroa mitenkään Normandiasta tai muistakaan sillanpäistä joita viime sodan aikana oli satoja eri puolilla maapalloa. Mutta brittien kelvoton johto oli aivan kädetön saksalaisten edessä ja paniikki iski kun vastustaja ei sotinutkaan kuten afrikkalaiset alkuasukkaat vaan paljon taitavammin ja teknisemmin.

Juokseminen alkoi maistua hyvältä ja ranskalaiset jätettiin yksin puolustamaan kilpajuoksua Britanniaan.

Lue lisää

Tämän mahtavan sotavoiman päävoimat olivat AR:t A ja B yhteensä aluksi 74 divisioonaa. Niitä täydennettiin reservin 47 div:lla sitä mukaa, kun ne taistelualueelle mahtuivat.Voimat kasvoivat koko ajan. Käytössä oli siis 121 div. Vahvuus on noin 1,5 miljoonaa miestä. Tuon ajan maailman ylivoimaisesti paras sotavoima.

Tämä sotavoima löi liittouman joukot siihen tilanteeseen, että britit päättivät evakuoida omansa. Muussa tapauksessa joukot jäisivät kymmenkertaisen ylivoiman tuhottaviksi ja ne menetettäisiin kaikki.

"Ja kyseessä ei ollut mitenkään motti vaan aivan normaali sillanpääasema. Ei eroa mitenkään Normandiasta tai muistakaan sillanpäistä joita viime sodan aikana oli satoja eri puolilla maapalloa"

Asiantuntematonta pötyä taas. Koska ei ollut huoltomahdollisuutta, oli kyseessä motti.

Suosittelen perehtymistä esimerkiksi Tippelskirchin ( 1.osa ss 339-440) ja Bauerin ( 1.osa ss 213-308) historioihin noiden lapsellisten kuvitelmien sijasta. Tosin et taida noita tuktimuksia tuntea?

Ranskalaisia oli 70 divisioonaa eli viisi kertaa brittejä enemmän. Ei he kovin yksinäisiä olleet.

Ranska antautui. Britit jatkoivat sotaa voittoon asti. 1944 he löivät sakslaiset näillä samoilla seuduilla. Ei näkynyt ranskalaisia.

Valehtelet taas!! kirjoitti:

Tämän mahtavan sotavoiman päävoimat olivat AR:t A ja B yhteensä aluksi 74 divisioonaa. Niitä täydennettiin reservin 47 div:lla sitä mukaa, kun ne taistelualueelle mahtuivat.Voimat kasvoivat koko ajan. Käytössä oli siis 121 div. Vahvuus on noin 1,5 miljoonaa miestä. Tuon ajan maailman ylivoimaisesti paras sotavoima.

Tämä sotavoima löi liittouman joukot siihen tilanteeseen, että britit päättivät evakuoida omansa. Muussa tapauksessa joukot jäisivät kymmenkertaisen ylivoiman tuhottaviksi ja ne menetettäisiin kaikki.

"Ja kyseessä ei ollut mitenkään motti vaan aivan normaali sillanpääasema. Ei eroa mitenkään Normandiasta tai muistakaan sillanpäistä joita viime sodan aikana oli satoja eri puolilla maapalloa"

Asiantuntematonta pötyä taas. Koska ei ollut huoltomahdollisuutta, oli kyseessä motti.

Suosittelen perehtymistä esimerkiksi Tippelskirchin ( 1.osa ss 339-440) ja Bauerin ( 1.osa ss 213-308) historioihin noiden lapsellisten kuvitelmien sijasta. Tosin et taida noita tuktimuksia tuntea?

Ranskalaisia oli 70 divisioonaa eli viisi kertaa brittejä enemmän. Ei he kovin yksinäisiä olleet.

Ranska antautui. Britit jatkoivat sotaa voittoon asti. 1944 he löivät sakslaiset näillä samoilla seuduilla. Ei näkynyt ranskalaisia.

Lue lisää

Ranska oli menettänyt tärkeimmät osansa maasta, sillä ei ollut mahdollisuutta, se antautui. Britannia oli turvassa omalla saarellaan, kukaan ei olisi sen asemassa antautunut, joten älä kehuskele siinä.

,,,,Kerro tutkimustulos, jossa esitetään Hitlerin päästäneen britit tahallaan karkuun.,,,,,

Tollo, ei kai HItlerkään niin typerä ollut kuin sinä. Eli suotta odotat hänen kirjauttaneen jonkun kokouksen pöytäkirjaan, että "minä päästän britit karkuun ihan tarkoituksella, menkööt". Mutta jokainen kenraali ja pienempikin fiskaali Wehrmachtissa tiesi mitä H:n käsky pysäyttää tankit merkitsi tosiasiassa. Ei olisi ollut mitään järkeä ja mieltä jatkaa sotimista ilman tankkeja eli siten Englanti pääsi karkuun. Ja tämän tiesi Hitlerkin.

Pehmeä rantahiekka teki tyhjäksi tykistön ja pommitukset koska kranut ja pommit eivät räjähtäneet vaan upposivat hiekkaan.

kerron totuuden kirjoitti:

,,,,Kerro tutkimustulos, jossa esitetään Hitlerin päästäneen britit tahallaan karkuun.,,,,,

Tollo, ei kai HItlerkään niin typerä ollut kuin sinä. Eli suotta odotat hänen kirjauttaneen jonkun kokouksen pöytäkirjaan, että "minä päästän britit karkuun ihan tarkoituksella, menkööt". Mutta jokainen kenraali ja pienempikin fiskaali Wehrmachtissa tiesi mitä H:n käsky pysäyttää tankit merkitsi tosiasiassa. Ei olisi ollut mitään järkeä ja mieltä jatkaa sotimista ilman tankkeja eli siten Englanti pääsi karkuun. Ja tämän tiesi Hitlerkin.

Pehmeä rantahiekka teki tyhjäksi tykistön ja pommitukset koska kranut ja pommit eivät räjähtäneet vaan upposivat hiekkaan.

Lue lisää

#Eli suotta odotat hänen kirjauttaneen jonkun kokouksen pöytäkirjaan, että "minä päästän britit karkuun ihan tarkoituksella, menkööt".#

Päästelet taas typeryyksä, joita kukaan muu ei ole esittänyt. Et tunne tapahtumia lainkaan.

On runsaasti lähteitä, joissa todistetaan Hitlerin vain vahvistaneen Rundstedtin käskyn pysäyttää panssarijoukot. Kyse oli kuitenkin vain kahdesta päivästä jona aikana jalkaväkidivisioonien ilmavoimien tukema hyökkäys jatkui täydellä voimalla. Panssarien toiminna lopulliseksi rajoitukseksi jäi vain kielto tunkeutua itse Dunkerquen kaupunkiin. Joukot kuormattiin kuitenkin sen ulkopuolella kilometrien päässä.

Tarkoitus oli siis tuhota britit mantereella. Se epäonnistui kuitenkin sitkeän viivytytaistelun ja onnekkasti organisoidun evakuoinnin ansiosta. Materiaali jäi, mutta pääosa henkilöstöstä pelastui.

"Pehmeä rantahiekka teki tyhjäksi tykistön ja pommitukset koska kranut ja pommit eivät räjähtäneet vaan upposivat hiekkaan. "

Hölynpölyä taas. Tietysti kranaatit ja pommit räjähtivät aivan normaalisti. Toisaalta kuopat tarjosivat hieman suojaakin.Brittien ilmavoimat suojasivat tehokkaasti kuormausta. Tappiot olivat silti suuret. Tykistötuli ulottui kuormausalueille vain aivan evakuoinnin loppuvaiheissa.