Julkaistu: 17.04.2012 17:55
Moni kunta varaa edelleen liian vähän rahaa pakollisiin sosiaali- ja terveysmenoihinsa, vaikka tietoinen alibudjetointi on lainvastaista.
Rahojen loppuminen kesken voi kiristää esimerkiksi toimeentulotuen saamisen ehtoja ja estää sijaisten palkkaamisen terveyskeskukseen.
Tuoreen sosiaalibarometrin mukaan noin 20 prosenttia kuntien sosiaalitoimen johtajista ja lähes 30 prosenttia terveyskeskusten johtajista kertoo, että menoja on tietoisesti budjetoitu alakanttiin viime ja tänä vuonna.
- Lainsäädäntö lähtee siitä, että kunnan on turvattava riittävät palvelut omalla alueellaan, muistuttaa Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas.
Barometriin vastanneet arvioivat, että sosiaali- ja terveyspalveluiden taloudelliset resurssit ovat hyvät. Silti palveluihin varataan budjeteissa liian vähän rahaa.
- Monilla sosiaalijohtajilla on halua budjetoida tehokkaasti, Kiukas pohtii.
Hänen mielestään budjetoinnin olisi oltava sen verran väljää, että rahaa riittäisi myös ennaltaehkäisevään toimintaan.
- Alibudjetointi ei säästä mitään. Päinvastoin se maksaa entistä enemmän, koska se johtaa siihen, ettei ennaltaehkäisevään toimintaan ole minkäänlaista määrärahaa.
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) pitää selvänä, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon menoja voida budjetoida eurolleen. Esimerkiksi pienissä kunnissa palveluiden tarve ja menot voivat vaihdella suuresti.
- Leveämmät hartiat ovat yksi ratkaisu tähän ongelmaan, ministeri sanoo ja viittaa kuntauudistukseen.
Tukipäätös viivästyy
Barometrin mukaan sosiaalitoimessa alibudjetointi näyttää hieman vähentyneen viime vuosina, mutta terveyskeskuksissa lisääntyneen.
Määrärahojen riittämättömyys näkyy myös eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtävissä kanteluissa.
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin mukaan esimerkiksi toimeentulotukea koskevia kanteluita tulee runsaasti. Niissä on hyvin usein kyse siitä, että päätöksenteko viipyy kauemmin kuin laki sallisi.
- Niissä kunnat hyvin usein sanovat, että heillä on liian vähän henkilöstöä. Se on peruste, jota emme hyväksy, Sakslin sanoo.
Oikeusasiamies voi antaa kunnalle huomautuksen lainvastaisesta toiminnasta. Lisäksi aluehallintoviranomaisilla on mahdollisuus määrätä kunnalle uhkasakko, jos se ei korjaa toimintaansa.
- Viime kädessä on mahdollista nostaa syyte, mutta budjettiasioissa on vaikea kohdentaa, kuka on vastuunalainen, Sakslin toteaa.
Hänen mukaansa kunnan toiminnasta kannattaa tarvittaessa kannella aluehallintovirastoon, jonne valvonta ensisijaisesti kuuluu.
Laitoshoitoa karsittu
Kaikkiaan sosiaalibarometri antaa varsin myönteisen kuvan sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta.
Selvä enemmistö kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista arvioi rahojen riittävän ainakin vielä tänä vuonna hyvin ja palveluiden pelaavan. Ensi vuotta kohti näkymät synkkenevät hieman.
Barometrissa näkyy selvästi resurssien vähentäminen laitoshoidosta. Laitoshoitoa on leikattu niin vanhuksilta, päihteiden käyttäjiltä kuin vammaisiltakin. Samalla paukkuja on ohjattu esimerkiksi vanhusten palveluasumiseen ja kotipalveluun.
- Laitoshoidon vähentäminen on tavoitteiden mukaista, Kiukas summaa.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/moni-kunta-budjetoi-tahallaan-alakanttiin-pakollisia-menoja-/art-1288462851170.html
Moni kunta varaa edelleen liian vähän rahaa pakollisiin sosiaali- ja terveysmenoihinsa, vaikka tietoinen alibudjetointi on lainvastaista.
Rahojen loppuminen kesken voi kiristää esimerkiksi toimeentulotuen saamisen ehtoja ja estää sijaisten palkkaamisen terveyskeskukseen.
Tuoreen sosiaalibarometrin mukaan noin 20 prosenttia kuntien sosiaalitoimen johtajista ja lähes 30 prosenttia terveyskeskusten johtajista kertoo, että menoja on tietoisesti budjetoitu alakanttiin viime ja tänä vuonna.
- Lainsäädäntö lähtee siitä, että kunnan on turvattava riittävät palvelut omalla alueellaan, muistuttaa Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas.
Barometriin vastanneet arvioivat, että sosiaali- ja terveyspalveluiden taloudelliset resurssit ovat hyvät. Silti palveluihin varataan budjeteissa liian vähän rahaa.
- Monilla sosiaalijohtajilla on halua budjetoida tehokkaasti, Kiukas pohtii.
Hänen mielestään budjetoinnin olisi oltava sen verran väljää, että rahaa riittäisi myös ennaltaehkäisevään toimintaan.
- Alibudjetointi ei säästä mitään. Päinvastoin se maksaa entistä enemmän, koska se johtaa siihen, ettei ennaltaehkäisevään toimintaan ole minkäänlaista määrärahaa.
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) pitää selvänä, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon menoja voida budjetoida eurolleen. Esimerkiksi pienissä kunnissa palveluiden tarve ja menot voivat vaihdella suuresti.
- Leveämmät hartiat ovat yksi ratkaisu tähän ongelmaan, ministeri sanoo ja viittaa kuntauudistukseen.
Tukipäätös viivästyy
Barometrin mukaan sosiaalitoimessa alibudjetointi näyttää hieman vähentyneen viime vuosina, mutta terveyskeskuksissa lisääntyneen.
Määrärahojen riittämättömyys näkyy myös eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtävissä kanteluissa.
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin mukaan esimerkiksi toimeentulotukea koskevia kanteluita tulee runsaasti. Niissä on hyvin usein kyse siitä, että päätöksenteko viipyy kauemmin kuin laki sallisi.
- Niissä kunnat hyvin usein sanovat, että heillä on liian vähän henkilöstöä. Se on peruste, jota emme hyväksy, Sakslin sanoo.
Oikeusasiamies voi antaa kunnalle huomautuksen lainvastaisesta toiminnasta. Lisäksi aluehallintoviranomaisilla on mahdollisuus määrätä kunnalle uhkasakko, jos se ei korjaa toimintaansa.
- Viime kädessä on mahdollista nostaa syyte, mutta budjettiasioissa on vaikea kohdentaa, kuka on vastuunalainen, Sakslin toteaa.
Hänen mukaansa kunnan toiminnasta kannattaa tarvittaessa kannella aluehallintovirastoon, jonne valvonta ensisijaisesti kuuluu.
Laitoshoitoa karsittu
Kaikkiaan sosiaalibarometri antaa varsin myönteisen kuvan sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta.
Selvä enemmistö kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista arvioi rahojen riittävän ainakin vielä tänä vuonna hyvin ja palveluiden pelaavan. Ensi vuotta kohti näkymät synkkenevät hieman.
Barometrissa näkyy selvästi resurssien vähentäminen laitoshoidosta. Laitoshoitoa on leikattu niin vanhuksilta, päihteiden käyttäjiltä kuin vammaisiltakin. Samalla paukkuja on ohjattu esimerkiksi vanhusten palveluasumiseen ja kotipalveluun.
- Laitoshoidon vähentäminen on tavoitteiden mukaista, Kiukas summaa.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/moni-kunta-budjetoi-tahallaan-alakanttiin-pakollisia-menoja-/art-1288462851170.html
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.